Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasasen sopimus on katkolla nyt keväällä.
Pasanen totesi Iltalehdelle tammikuussa, että häntä kiinnostaa nimenomaan valmentaminen jatkossa. Pasanen sanoi tuolloin, että päävalmentajan pestiin on korona-aikana tullut paljon enemmän hässäkkää normaaliin verrattuna.
– Se harmittaa, kun en ehdi valmentamiseen keskittymään riittävästi. Valmentaminen on intohimoni, Pasanen totesi tuolloin.
Pasanen päivitti tilannettaan Yle Urheilulle hiihdon maailmancupin päätöspäivänä Falunissa.
– Ei ole vielä neuvoteltu sopimuksesta. On keskitytty koko tarmolla olympialaisiin ja maailmancupin loppuun viemiseen. Kun kisakausi on nyt ohi, sitten ruvetaan miettimään, Pasanen totesi.
Haluatko itse jatkaa?
– En sano vielä ihan tarkkaan. Viimeksi minulla on tainnut olla suurin piirtein syyskuussa vapaapäiviä. Nyt pitää ensin huilata ainakin muutama päivä. Sitten ruvetaan miettimään tulevaisuutta. Tietysti tässä on vielä muutama kotimaan kisa kierrettävänä, Pasanen toteaa.
Eli vähän mietityttää, että ei voi satavarmasti sanoa, haluaako jatkaa?
– Pitää miettiä koko tilanne ja systeemi. Varmasti valmentaminen kiinnostaa aina. Se ei lopu ikinä, Pasanen sanoi.
Sunnuntaina Suomi otti sekaviestistä kakkossijan, kun Krista Pärmäkoski kukisti Norjan Therese Johaugin ankkuriosuudella. Muut sekaviestin hiihtäjät olivat Iivo ja Kerttu Niskanen sekä Perttu Hyvärinen.
Parisekaviestissä Suomea edustavat Joni Mäki ja Jasmi Joensuu sekä Lauri Vuorinen ja Johanna Matintalo.
Pasasen mukaan joukkueiden kasaaminen oli lopulta aika helppoa maailmancupin uutuusmatkoille.
– Ei siinä ollut suuria ongelmia, Pasanen sanoi.
Hauska yksityiskohta on, että Vuorinen ja Matintalo ovat pariskunta. Pasasen mukaan se oli puhdas sattuma. Siihen ei liittynyt suunnitelmallisuutta.
– Molemmat olivat, että "Aijaa, tällainen tilanne". Ei siinä sen kummempaa, Pasanen kuvaili.
Miltä Suomen hiihdon tilanne näyttää?
Kausi kansainvälisissä hiihtokarkeloissa on ollut kova Suomen joukkueelta. Suomi nappasi Pekingin olympialaisista peräti kuusi hiihtomitalia. Toki niistä viidessä oli mukana Niskasen perhe. Viimeksi kuitenkin kovempi mitalisaldo olympiahiihdoissa on nähty suomalaisilta Sarajevossa 1984.
– Olympialaisten valmistautumisessa onnistuttiin. Pysyttiin terveenä. Korkean paikan harjoittelu onnistui. Olimme valmistautuneita olympialaisten olosuhteisiin. Kesälläkin oltiin korkealla. Siellä tuli onnistuneita leirejä ja harjoituksia. Sen takia olympialaisista tuli hyvää tulosta, Pasanen kuvaili Yle Urheilulle.
Maailmancupissa Iivo Niskanen voitti normaalimatkojen cupin ja teki suomalaista hiihtohistoriaa. Kukaan suomalaismies ei ollut pystynyt vastaavaan. Niskanen oli myös kolmas kokonaiscupissa.
Pärmäkoski oli kokonaiscupissa neljäs. Hän jäi lauantaina vain kahden sekunnin päähän kokonaiscupin kolmossijasta.
Maailmancupin pisteille on yltänyt myös uusia suomalaishiihtäjiä. Johanna Matintalo otti uransa ensimmäisen henkilökohtaisen palkintokorokesijan maailmancupissa.
– Vaikka maailmancupiin ei keskitytty niin paljoa, siellä onnistuttiin myös. Huolto on onnistunut koko kauden hyvin. Ei ole ollut juurikaan kisoja, joissa olisi selkeästi epäonnistuttu. Pari vähän huonompaa, mutta keskimäärin olemme olleet hyvin mukana kalustopuolella, Pasanen toteaa.
Suomen menestyshetkillä on nostettu esiin myös kriittisiä äänenpainoja. Ovathan Suomen ykköstykit kolmekymppisiä.
Mietityttääkö seuraavan sukupolven esiinmarssi?
– Aina siitä kantaa huolta. On sieltä tulossa kuitenkin nuoria. Nuorten arvokisoissa tuli hyvää menestystä, mutta ei ole helppo rasti nousta sieltä aikuisten kansainväliselle huipputasolle. On monta esimerkkiä, että se ei ole ihan niin suoraviivaista. Siinä meidän pitää olla koko ajan parempia, Pasanen sanoo.
Lue lisää: