Helsingin Mustikkamaalla ulkoilijat nauttivat aurinkoisesta päivästä, mutta monen mieltä kalvaa huoli Ukrainan sodasta. Huoli näkyy myös varautumisena kriisitilanteeseen.
Sauvakävelylenkillä olevat Eeva ja Kalevi Hujanen ovat selvittäneet, missä on lähin väestönsuoja ja koonneet listan hankittavista asioista, joita tarvittaisiin kriisitilanteessa.
Ikänsä puolesta heillä on jo kokemusta ajoista, jolloin Suomessa tarvittiin edellisen kerran väestönsuojia.
– Pommisuojassa on tullut istuttua silloin jatkosodan aikana, Kalevi Hujanen kertoo.
– Ukrainan sota on kauhea asia. Se herättää ajatuksia siitä, miksei tällainen tilanne voisi olla meilläkin. Vanhat ajat palaavat mieleen, Eeva Hujanen sanoo.
Varautumistyötä tehty taustalla vuosien ajan
Sota Euroopassa, uhkaava naapurimaa ja epävarmuus tulevasta on nyt monen mielessä. Lisäksi jaksamista kuormittaa kaksi vuotta jatkunut koronatilanne.
Kriiseihin varautumiseen keskittyvän Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petri Toivonen kuvaa yhteiskunnan olevan monihäiriötilanteessa.
– Koronan jälkeen ihmiset ovat olleet erittäin väsyneitä. Nyt meillä on käytännössä monihäiriötilanne, jossa emme ole pystyneet kunnolla palautumaan koronasta, ja uutta kriisiä tulee silmille, Toivonen sanoo.
Toivosen mukaan kriisinkestävyys on kuitenkin Suomessa hyvällä tasolla ja varautumistyötä on tehty taustalla pitkään.
– Meillä on onneksi tehty varautumistyötä vuosikymmenten ajan. Se auttaa viemään asioita eteenpäin ja jaksamaan. Pitkittyneiden häiriötilanteiden hoitamisessa on tärkeää pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä, rutiinit päällä ja luottaa siihen, että myös viranomaistahoilla ja esimerkiksi elinkeinoelämän puolella tehdään töitä varautumisen eteen, Toivonen sanoo.
Kriisitilanteisiin voi varautua laittamalla kotivaran kuntoon
Turvallisuuskomitea toimii puolustusministeriön yhteydessä ja se tukee valtioneuvostoa ja ministereitä varautumisessa ja häiriötilanteissa.
Toivonen kuvaa henkistä kriisinkestävyyttä yhdeksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kulmakivistä.
– Huolestuminen on inhimillistä, mutta kannattaa pitää pää kylmänä ja luottaa siihen, että taustalla tehdään töitä ja meillä on hyvä varautumisen tilanne.
Jos huolta haluaa kanavoida toiminnaksi, suosittelee Toivonen aloittamaan kriisitilanteisiin valmistautumisen kotivaran kuntoon laittamisesta.
Kotivaralla tarkoitetaan riittävää määrää vettä, ravintoa ja muita tarpeita, joilla kotona selviää kolmen vuorokauden ajan myös erilaisissa häiriötilanteissa. Ohjeita kotivaran koostamiseen löytää verkosta (siirryt toiseen palveluun).
Sotauutisten virtaa voi rajata
Henkinen kriisinkestävyys voi olla koetuksella kriisien toistuessa.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, sotilaspastori Suvi Kouri sanoo, että huonojen uutisten tulvassa stressitila voi jäädä päälle, jolla on pitkään jatkuessaan vaikutusta jaksamiseen.
– Olisi tärkeää varmistaa, että olisi muutakin ajateltavaa kuin vain kriisiin liittyvät asiat. Tekee myös sellaisia asioita, jotka rauhoittavat ja tuottavat mielihyvää ja saa ajatukset pois siitä kaikesta, Kouri sanoo.
Epävarmassa tilanteessa moni haluaa pysyä perillä siitä, mitä juuri nyt on tapahtumassa, mutta toisaalta liikkeellä on paljon myös varmistamatonta tietoa ja epämääräisiä huhuja.
Kouri itse on rajannut uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen pariin kertaan päivässä.
– On hyvä suojata itsensä sellaiselta, joka vaikuttaa omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin. Harva oikeasti tarvitsee jatkuvaa tilannepäivitystä.
Lisää aiheesta:
Huoltovarmuuskeskus: "Kyberasiantuntijoista, lannotteista ja maakaasusta voi tulla pulaa"