Rinnetontilla Espoon Järvikylän maalaismaisemissa, vanhojen punamultatalojen rinnalla, pitäisi jo olla Anssi ja Anniina Paalasen perheen uusi koti.
Moderni, mutta vanhaan malliin rakennettu, punamullalla maalattu, katossa mustaa konesaumapeltiä, naapurin tapaan vanhansininen ovi. Tai näin perhe haaveili.
Rakennusluvan saaminen Espoon kaupungilta kesti kuitenkin yhdeksän kuukautta, ja kaivinkoneet saapuvat tontille vasta tällä viikolla.
– Vuosi sitten maaliskuussa keskustelimme rakennusvalvonnan kanssa ja viime joulukuussa saimme hyväksytyn rakennusluvan, joten onhan tässä aikaa kieltämättä mennyt, Anssi Paalanen sanoo tontilla.
Prosessi oli alkanut itse asiassa jo aiemmin, syksyllä 2020. Koska tontti ei ole asemakaava-alueella, sille piti hakea ensin niin sanottu suunnittelutarveratkaisu. Se saatiin joulukuussa 2020. Samana syksynä perhe myi edellisen kotinsa ja muutti vuokralle.
Tässä välissä rakennuskustannukset ovat nousseet merkittävästi, osin koronapandemian takia.
– Sen tämä viivästys on toki tuonut, että tuli todella iso hyppäys talopaketin hintaan. Puhutaan kymmenistätuhansista euroista.
Kaupungin tiivistäminen merkitsee vaativaa hybridirakentamista
Espoon rakennusvalvonta on nyt pahoin ruuhkautunut monesta syystä.
Työntekijöitä on liian vähän. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätyikin viime viikolla esittämään kaupunginhallitukselle kahden uuden lupa-arkkitehdin ja yhden lupainsinöörin viran perustamista.
Lisäksi viime vuonna eläkkeelle jäi kaksi ja tänä keväänä neljä lupakäsittelijää. Rakennusvirastoon on tosin myös saatu apuun kaksi jo eläköitynyttä lupakäsittelijää.
Toinen syy ruuhkaan on kaupunkirakenteen tiivistäminen.
– Esimerkiksi metroasemien läheisyyteen kohoaa poikkeuksellisen vaativia hybridirakennuksia, joissa yhdistyvät kodit, toimistot ja erilaiset palvelut. Tällaisen rakentamisen rakennusluvat ovat työläämpiä kuin kerrostalohanke pellolle, selittää Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo.
Korona-ajan takia suunnittelijoillakin liikaa töitä
Lisäksi Espoon rakennusvalvonnan johtajan mielestä talojen suunnittelijoilla on korona-ajasta johtuen liikaa töitä.
– Hyviä suunnittelijoita on edelleen paljon, mutta hakemusten kirjo on laaja. Kahden viime vuoden aikana meidän ohjaustarpeemme on kasvanut, koska virastolle esitetään entistä vajavaisempia suunnitelmia, Pasi Timo sanoo.
Työmäärää lisää myös se, että Espooseen rakennetaan eniten pientaloja koko Suomessa.
Pientaloteollisuuden tuoreen selvityksen mukaan Espoossa myönnettyjen omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrä kasvoi vuodessa 29 prosenttia.
Rakennusluvan saaminen kestää kuukausia myös Vantaalla, jonne rakennettiin omakotitaloja Pientaloteollisuuden mukaan kolmanneksi eniten Suomessa.
Milloin saisin Vantaalla rakennusluvan, jos hakisin sitä nyt?
– Et ennen kesää, ehkä elo-lokakuussa, vastaa Vantaan rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto.
Uusia lupia voi jättää jonoon
Uusia rakennuslupia voi Espoossa jättää, mutta niille ei osoiteta vielä käsittelijää. Johtaja Timon mukaan aikaisemmin 80 prosenttia rakennuslupahakemuksista on pystytty ratkaisemaan kolmessa kuukaudessa ja tähän pyritään jatkossakin.
– Sen verran paljon työtä on nyt, että meidän täytyy katsoa tilanne työkuorman hallinnan kannalta ennen kuin luvataan mitään.
Paalasten yhdeksän kuukauden odotusta Timo pitää poikkeuksellisena, mutta toteaa, että aina kaikki ei suju täydellisesti virastossakaan.
– Pyrimme toki havaitsemaan kehittämisen kohteita.
"Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset eivät muuta Espooseen"
Anssi Paalanen toivoo rakennuttajille tietoa lupaprosessin aikataulusta, jotta rakentamista voisi aikatauluttaa.
– Kyllähän se tekee suunnittelusta vaikeaa, kun ei ole näkyvyyttä siitä, kuinka kauan prosessi kestää.
Lähes koko ikänsä Espoossa asunut Paalanen pitää tilannetta järjettömänä kaikkien kannalta.
– Kaupungin työntekijöillä on kohtuuton kuorma. Ja tämä voi johtaa jopa siihen, että ihmiset eivät muuta Espooseen, mikä on sitten kaupungin kannalta päätön tilanne.
Paalasten tontilta purettiin uuden talon tieltä huonokuntoinen hirsirakennus, jonka 120 vuotta vanhat hirret odottavat nyt peiteltynä pinossa kasausta tontin reunalle pihasaunaksi ja vierastuvaksi.
– Sillä ei ole vielä rakennuslupaa. Olemme varautuneet siihen, että hirret ovat katoksessa kasalla toisenkin talven, Anssi Paalanen toteaa rauhallisena.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 16. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Rakennustyömaat yskähtelevät materiaaliviivästysten ja työvoimapulan vuoksi