Abiturientti Alisa Hollmén kävelee Helsingin keskustakirjasto Oodiin kuulokkeet korvilla ja hymyillen. Kevätaurinko tekee olon iloiseksi, mutta myös tulevaisuus näyttää valoisalta.
– Olen aika optimistinen tyyppi ja näen paljon hyvää ihmisissä. Vaikka välillä stressaa tai turhauttaa, niin haluan aina löytää kaikista asioista sen kauniimman puolen.
Hollménin tavoin suurin osa suomalaisista nuorista ja nuorista aikuisista näkee oman ja Suomen tulevaisuuden valoisana. Tämä käy ilmi uusimmasta Nuorisobarometri 2021-tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).
Tutkimukseen haastateltiin 15–29-vuotiaita alkuvuonna 2021. Koronapandemia oli tuolloin kurittanut maailmaa vuoden ajan, ja markkinoille alkoi tulla rokotteita koronavirusta vastaan.
Maailman tulevaisuus huolestuttaa
Nuorten optimismin säilyminen oli iloinen yllätys valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhardille.
– Nuorilla on ehkä tutkimusta tehdessä ollut jo toivoa pandemian päättymisestä ja elämän paluusta normaaliin, Gebhard arvioi.
Omaan ja Suomen tulevaisuuteen suhtautuu erittäin tai jokseenkin optimistisesti peräti 80 prosenttia nuorista ja nuorista aikuisista.
Maailman tulevaisuus ei kuitenkaan näytä nuorten silmin yhtä hyvältä, sillä vain 38 prosenttia suhtautuu siihen joko erittäin tai jokseenkin optimistisesti. Tutkimus tehtiin ennen Ukrainan sotaa, joten sen mahdollisesti aiheuttava huoli ei tuloksissa näy.
Nuoret uskovat, että kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa
Barometrissa kysyttiin myös nuorten ympäristöön liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Nuoret kokevat, että kestävistä valinnoista tulee hyvä olo.
Myös Alisa Hollmén uskoo, että omilla teoilla on vaikutusta. Kun jokapäiväisistä pienistä ekologisista valinnoista tulee tapa, sillä on suuri merkitys kokonaisuuden kannalta. Omalla esimerkillä voi myös vaikuttaa muiden ihmisten käytökseen.
– Minusta on tärkeää, että ihmiset pitävät näitä asioita oikeasti ongelmina, joihin voi vaikuttaa. Ei pidä ajatella, ettei omilla teoilla olisi merkitystä.
Kolme neljäsosaa nuorista ilmoittaa tuntevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lähiympäristön muutoksista.
– Nuoret tunnistivat negatiivisia tunteita, kuten surua siitä, minkälaisia muutoksia omaan elinympäristöön ilmastomuutoksen takia tulee. Mutta ennen kaikkea tutkimuksessa nousi esiin voimaantuminen siitä, että myös omilla teoilla, kuten äänestämällä vaaleissa, voi vaikuttaa, Elisa Gebhard sanoo.
Omien ostopäätösten lisäksi tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ympäristöasioissa nuoret pitävät äänestämistä ja vapaaehtoistyötä ympäristöjärjestöissä.
Sen sijaan suhtautuminen ilmastolakkoihin ja suoraan toimintaan tehokkaina vaikuttamisen keinoina vaihtelee. Nuorimmat vastaajat pitivät niitä tehokkaampana kuin vanhemmat.
Elisa Gebhard muistuttaakin, että tutkimuksen kohderyhmän ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Esimerkiksi 28-vuotias opinnoista valmistunut ja työssä käyvä on hyvin erilaisessa elämäntilanteessa kuin vielä lapsuudenkodissaan asuva ja koulua käyvä 15-vuotias.
Rauhan puolesta toimiminen tärkeää
Vaikka barometrin haastattelut on toteuttu noin vuosi sitten, eli paljon ennen Ukrainan sotaa, nousi rauha kyselyssä selkeästi esiin.
Barometrissa kysyttiin, kuinka tärkeää on, että Suomi toimii kansainvälisesti erilaisten päämäärien puolesta. Vaihtoehdoiksi valittiin seitsemän kohtaa YK:n 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta.
Selkeästi tärkeimmäksi päämääräksi koettiin rauha. Vastaajista lähes kaikki ilmoittivat, että Suomen toiminta rauhan puolesta on heille vähintään melko tärkeää. Laadukas koulutus nousi toiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kolmanneksi tärkeimmäksi tavoitteeksi.
Lue seuraavaksi:
Analyysi: Luminen talvi ei ollut muisto menneisyydestä vaan ennakointia tulevaisuudesta
Apua ilmastoahdistukseen:
Mieli ry: Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen (siirryt toiseen palveluun)