Venäjän hyökättyä Ukrainaan suomalaiset ovat alkaneet haluta Natoon enemmän kuin koskaan aiemmin.
Ylen tuoreen kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tasan kaksi viikkoa sitten kannattajia oli 53 prosenttia. Vielä tammikuussa MTV:n kyselyssä kannattajia oli vain 30 prosenttia.
Puolustusministeriön entiseltä kansliapäälliköltä Jukka Juustilta kysyttiin Uutispodcastin uudessa jaksossa, voiko Suomi tässä tilanteessa hakea Nato-jäsenyyttä ja miten prosessi käytännössä etenisi.
Juusti jäi eläkkeelle virastaan vuoden vaihteessa, ja siihen asti hän oli yksi puolustus- ja turvallisuuspolitiikan parhaiten tuntevista virkamiehistä Suomessa.
Virkasuhteen päätyttyä hän voi paljastaa Nato-kantansa ja kommentoida kysymystä vapaasti.
Kannattaako Suomen hakea Nato-jäsenyyttä nyt?
– Nyt ei voi hakea Nato-jäsenyyttä. Sotatilan ollessa käynnissä ajoitus on mahdollisimman huono.
Miksi nyt on huono hetki?
– Miksi Nato haluaisi 1 340 kilometriä uutta itärajaa puolustettavakseen? En usko, että jäsenmaat ottaisivat hakemusta edes käsiteltäväksi.
Olisiko Nato-jäsenyyden hakeminen juuri nyt fiksu vai todella huono idea? Uutispodcastin vieraana puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Jukka Juusti ja juontajana Reetta Rönkä.
Eikö Suomella ole Nato-optio, eli mahdollisuus liittyä sotilasliittoon tarvittaessa?
– Suomella ei koskaan ole ollut mitään optiota. Tällä puheella on annettu valheellinen kuva kansalle, että Suomi pääsisi heittämällä jäseneksi.
– Suomi voi hakea jäsenyyttä siinä missä muutkin maat.
Miten jäsenyyttä haettaisiin?
– Taustakeskusteluissa arvioitaisiin, haluaako Suomi hakea Nato-jäsenyyttä. Virkamiehet ja ylin poliittinen johto varmasti nytkin tunnustelevat, mitä muut maat ajattelisivat, jos Suomi hakisi jäsenyyttä.
– Kun on varmistettu vähintään suurimpien ydinasevaltojen eli Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian puolto, sitten voidaan julkisesti muodostaa oma kanta.
– Näkisin parhaaksi, että Suomi pitää kortit piilossa siihen asti, kunnes se yhtenä päivänä ilmoittaa, että haemme Naton jäsenyyttä. Jos tätä keskustelua ryhdytään julkisuudessa käymään, se ei nopeuta eikä auta asiaa.
Kuka päättää Naton jäsenyyden hakemisesta?
– Eduskunta päättää asiasta ja kansanäänestystä ei Suomen lain tai Naton sääntöjen mukaan vaadita.
Mitä ennen sitä pitää tehdä?
– Pitäisi analysoida, parantaako vai huonontaako se meidän asemaa ja millä tavalla ja kuinka todennäköisesti.
– Sitten pitäisi miettiä sitä, että onko meillä edellytyksiä päästä jäseneksi.
Miten Natoon haetaan?
– Meidän pitäisi ilmoittaa Natolle tahdostamme liittyä sotilasliittoon.
– Jos jäsenyyshakemus saisi yksimielisen hyväksynnän, käynnistyisi jäsenyys edellytysten arviointi eli Membership Action Plan.
– Varsinainen päätös jäsenyydestä voisi syntyä aikaisintaan ensi vuoden huippukokouksessa.
– Päätös pitäisi vielä hyväksyä kunkin jäsenmaan parlamentissa ja viimeisenä Suomen eduskunnassa. Siihen menisi arvioni mukaan vähintään kaksi vuotta.
Voiko Suomi saada Natolta turvatakuut eli lupauksen sotilaallisesta suojelusta hakuprosessin ajaksi?
– En pidä sitä ollenkaan mahdollisena.
Miten Venäjä reagoisi, jos Suomi päättäisi hakea jäsenyyttä?
– Venäjä on ilmoittanut koko ajan, että ei näe sitä hyvänä. Venäjällä voi reagoida siihen hybridi- ja kyberoperaatioilla. Varsinaista sotilaallista uhkaa pidän kohtuullisen pienenä.
Mikä on sinun Nato-kantasi?
– Olen hyvinkin varma, että tällä hetkellä ei ole oikea aika liittyä tai jättää edes jäsenyyshakemusta. Tilanne on kuuma ja eskalaatiota pelätään, joten Suomen jäsenyyshakemusta tuskin edes käsiteltäisiin.
– Nyt näin jälkiviisaana voin todeta, että Suomen olisi pitänyt liittyä 90-luvulla. Venäjä oli silloin heikko ja silloin se olisi onnistunut.
– Jos tulee uudelleen sellainen tilanne, että pystymme liittymään, niin silloin se kannattaisi.
– Esimerkiksi jos hyökkäys Ukrainaan päättyisi Venäjän kannalta jostain syystä nöyryyttävästi, siinä tilanteessa kannattaisi ehdottomasti hakea.
Voit keskustella aiheesta 15.3. klo 23 asti.