Hyppää sisältöön

Kaikki pellot käyttöön ja valkuaiskasveja lisää – tulevan kesän viljelyvalinnoilla voidaan turvata ruoantuotannon jatkumista

Ukrainan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus maailman vehnä- ja valkuaiskaupasta on merkittävä. Valkuaiskasvien lisääminen olisi tärkeää omavaraisuuden kannalta.

Mies seisoo lumisella pellolla ja katsoo vakavan näköisenä kohti kameraa.
Maanviljelijä Tuomas Levomäen ilme on vakava, vaikka ammatissa täytyykin hänen mukaansa olla aina optimistinen. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle
Lassi Lähteenmäki,
Paula Collin
Avaa Yle-sovelluksessa

Maatalouden kattojärjestöjen mukaan Suomen huonoimmatkin pellot pitää nyt kylvää viljalle tai tuottamaan valkuaista. Taustalla ovat Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset.

Ukrainan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus maailman vehnäkaupasta on 30 prosenttia ja valkuaiskasvien kaupassa merkittävä. Sodan alkamisen jälkeen vehnä ja samalla myös muut vilja- ja öljykasvit ovat kallistuneet maailman viljapörsseissä poikkeuksellisen rajusti, kertoo Pro Agria tiedotteessaan.

Pro Agria kehottaa kaikkia maanviljelijöitä kiinnittämään tulevan kevään viljelyvalintoihinsa erityistä huomiota. Kaikki pellot on otettava käyttöön, jos se vain on taloudellisesti järkevää. Näin huoltovarmuus ja ruokaketjun toimivuus voidaan Pro Agrian mukaan taata kaikissa tuotantosuunnissa.

Samaa mieltä on loimaalainen maanviljelijä Tuomas Levomäki.

– Kaikki hyvät pellot viljelyyn, ja heikompien osalta mietintään, mitä siellä voisi tuottaa ruuaksi tai rehuksi, Levomäki kehottaa.

Mies hakkaa rautakangella pellolla olevaa paksua jääkerrosta.
Tuomas Levomäen peltoja Loimaan seudulla peittää paksu jääkerros. Sen sulaminen kestää, eikä syysviljojen selviämisestä ole takeita. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Levomäki pitää valkuaiskasvien lisäämistä kannattavana ja suosittelee kaikkia sitä harkitsemaan. Asian toteutus ei kuitenkaan välttämättä ole kaikille helppo.

Jos tilat ovat tottuneet valkuaiskasvien viljelyyn, viljeltävän pinta-alan lisääminen on helpompaa, ainakin pienessä mittakaavassa. Valtavia määriä on vaikeaa lisätä yhtäkkiä.

– Ei meillä ole välttämättä sellaisia siemenvarastoja, Levomäki sanoo.

Jos kevät venyy pitkälle, voi se vaikeuttaa valkuaiskasvien viljelyn lisäämistä, sillä härkäpavun osalta myöhäinen kylvö on riski.

Ruokaherne ja rehuherne ovat helpompia, sillä ne vaativat lyhyemmän kasvukauden.

– Niiden lisääminen parantaa valkuaisomavaraisuutta.

Hankala talvi heikentänee syysviljasatoa

Moni maatila on ollut tiukilla jo pitkään. Lannoitteiden ja polttoaineen hurja hinnannousu vie maanviljelijän yöunet ja sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää.

Varsinais-Suomessa viljasadosta ei syysviljan osalta tule tänä vuonna välttämättä hyvä, ennakoi Tuomas Levomäki.

Syynä on hankala talvi, jossa routaisen maan päälle satoi runsaasti vettä, joka jäätyi. Nyt pelloilla on paksu jääkerros.

– En muista, että olisi näin laajaa jääpeitettä ollut tähän aikaan vuodesta 30 vuoteen. On mielenkiintoista nähdä, selviävätkö kasvit täysin hapettoman jääpeitteen alta, Levomäki sanoo.

Ilmakuva suuresta jäisestä pellosta.
Loimaan seudulla riittää vielä lunta ja jäätä peltojen päällä. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Maakunnassa viljellään runsaasti syyskylvöisiä kasveja, joten vaikutukset voivat olla suuret.

– Sen melkein uskallan sanoa, että sato ei tule olemaan normaali. Se tulee olemaan alle normaalin, ja tuho voi olla sataprosenttinen. Pitää varautua siihen, että keväällä joudutaan rikkomaan syyskylvöisiä pinta-aloja ja kylvämään uudelleen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 16.3. kello 23.

Lue myös:

Lannoitteiden ja polttoaineen hurja hinnannousu vie maanviljelijän yöunet, mutta lopettaminenkin on vaikeaa: "Ei tämä helppo laji ole"

Suomalaiset saattavat pian joutua muuttamaan ruokatottumuksiaan – syynä on sota ja Suomen riippuvuus venäläisistä lannoitteista

Sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää – edessä on tutkijan mukaan shokki, joka jakaa maailman voittajiin ja häviäjiin

Suosittelemme