Maatalouden kattojärjestöjen mukaan Suomen huonoimmatkin pellot pitää nyt kylvää viljalle tai tuottamaan valkuaista. Taustalla ovat Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset.
Ukrainan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus maailman vehnäkaupasta on 30 prosenttia ja valkuaiskasvien kaupassa merkittävä. Sodan alkamisen jälkeen vehnä ja samalla myös muut vilja- ja öljykasvit ovat kallistuneet maailman viljapörsseissä poikkeuksellisen rajusti, kertoo Pro Agria tiedotteessaan.
Pro Agria kehottaa kaikkia maanviljelijöitä kiinnittämään tulevan kevään viljelyvalintoihinsa erityistä huomiota. Kaikki pellot on otettava käyttöön, jos se vain on taloudellisesti järkevää. Näin huoltovarmuus ja ruokaketjun toimivuus voidaan Pro Agrian mukaan taata kaikissa tuotantosuunnissa.
Samaa mieltä on loimaalainen maanviljelijä Tuomas Levomäki.
– Kaikki hyvät pellot viljelyyn, ja heikompien osalta mietintään, mitä siellä voisi tuottaa ruuaksi tai rehuksi, Levomäki kehottaa.
Levomäki pitää valkuaiskasvien lisäämistä kannattavana ja suosittelee kaikkia sitä harkitsemaan. Asian toteutus ei kuitenkaan välttämättä ole kaikille helppo.
Jos tilat ovat tottuneet valkuaiskasvien viljelyyn, viljeltävän pinta-alan lisääminen on helpompaa, ainakin pienessä mittakaavassa. Valtavia määriä on vaikeaa lisätä yhtäkkiä.
– Ei meillä ole välttämättä sellaisia siemenvarastoja, Levomäki sanoo.
Jos kevät venyy pitkälle, voi se vaikeuttaa valkuaiskasvien viljelyn lisäämistä, sillä härkäpavun osalta myöhäinen kylvö on riski.
Ruokaherne ja rehuherne ovat helpompia, sillä ne vaativat lyhyemmän kasvukauden.
– Niiden lisääminen parantaa valkuaisomavaraisuutta.
Hankala talvi heikentänee syysviljasatoa
Moni maatila on ollut tiukilla jo pitkään. Lannoitteiden ja polttoaineen hurja hinnannousu vie maanviljelijän yöunet ja sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää.
Varsinais-Suomessa viljasadosta ei syysviljan osalta tule tänä vuonna välttämättä hyvä, ennakoi Tuomas Levomäki.
Syynä on hankala talvi, jossa routaisen maan päälle satoi runsaasti vettä, joka jäätyi. Nyt pelloilla on paksu jääkerros.
– En muista, että olisi näin laajaa jääpeitettä ollut tähän aikaan vuodesta 30 vuoteen. On mielenkiintoista nähdä, selviävätkö kasvit täysin hapettoman jääpeitteen alta, Levomäki sanoo.
Maakunnassa viljellään runsaasti syyskylvöisiä kasveja, joten vaikutukset voivat olla suuret.
– Sen melkein uskallan sanoa, että sato ei tule olemaan normaali. Se tulee olemaan alle normaalin, ja tuho voi olla sataprosenttinen. Pitää varautua siihen, että keväällä joudutaan rikkomaan syyskylvöisiä pinta-aloja ja kylvämään uudelleen.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 16.3. kello 23.
Lue myös: