Inflaation paha serkku, kelju talouskäänne, kansantaloustieteen kirosana – tai taloustieteilijöiden kesken stagflaatio.
Valtaosa Ylen ekonomistikyselyyn vastanneista taloustieteilijöistä arvioi, että pitkään piileskellyt talouspeikko on noussut taas todelliseksi uhkaksi Euroopassa ja Suomessa. Näkemyseroja on siinä, kuinka voimakkaana riski nähdään ja millä aikavälillä se voisi iskeä.
Stagflaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa samanaikaisesti talouskasvu on erittäin hidasta tai pysähtyy, inflaatio jyllää ja työttömyys on korkealla tasolla. Viimeksi siitä puhuttiin 1970-luvun öljykriisin aikaan.
Nyt koronakriisin ja Ukrainan sodan aiheuttamat peräkkäiset talousshokit ovat nostaneet sen uudestaan puheisiin.
– Stagflaatio on noussut erittäin suureksi uhkaksi ja erittäin nopeasti. Jonkinasteinen stagflatorinen shokki on väistämätön, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Heli Koski.
Stagflaatiolle ei ole olemassa täsmällistä määritelmää, mutta sitä voidaan tarkastella inflaation kiihtymisen, talouskasvun hidastumisen ja työllisyyskehityksen kautta – jotka myös kietoutuvat toisiinsa.
Suomessa stagflaatiopeikkoa ruokkii nyt kaksi kolmesta.
1. Inflaatio: Rahat kuluvat välttämättömyyksiin
Hintojen nousu eli inflaatio näkyy ensimmäisenä myös kuluttajan kukkarossa, ja se on ollut hurjaa. Esimerkiksi sähkön, polttoaineiden ja elintarvikkeiden hinnoissa on nähty tuntuvaa nousua.
Jokaisen on pakko syödä ja lämmittää asuntoaan. Kun suurempi osa käytettävissä olevista tuloista menee välttämättömyyksiin, ei "ylimääräiseen" ole niin paljon varaa. Se antaa peikolle lisää eväitä.
– Bensan, sähkön ja ruoan hintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa, mikä supistaa kulutusta ja siten talouskasvua ja työllisyyttä. Talouden epävarmuus on myös omiaan vähentämään investointeja, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen, joka pitää kuitenkin pitkäaikaista stagflaatiota epätodennäköisenä.
Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan mukaan kotitalouksille korona-aikana kertyneet säästöt voivat ainakin lyhyellä aikavälillä lieventää kustannusten noususta aiheutuvaa ostovoiman heikkenemistä.
– Silti riski hyvin hitaasta kasvusta yhdistettynä odotettua pidempään jatkuvaan yli viiden prosentin inflaatioon on varteenotettava uhka, hän sanoo.
2. Talouskasvu: Sota heikentää talousnäkymiä
Toinen stagflaation merkki on erittäin hidas tai pysähtynyt talouskasvu.
Viime viikolla Suomen pankki heikensi talousennustettaan ja arvioi kasvun hidastuvan kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennusti vastikään talouskasvun hidastuvan.
Venäjän-vastaiset pakotteet ja kaupankäynnin tyrehtyminen heikentävät sekä Suomen että Euroopan kasvunäkymiä, ekonomistit arvioivat. Maailman talousjärjestö OECD:n mukaan sota iskee euroalueen talouteen muuta maailmaa kovemmin.
Toisaalta Suomi lähtee heikkenevään suhdanteeseen varsin hyvästä tilanteesta, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
– Teollisuuden tilauskirjat ovat hyvässä kunnossa ja työmarkkinoilla avoimia työpaikkoja on tarjolla ennätysmäärä. Lisäksi talouksien avautuminen koronan jäljiltä tukee palvelualoja ja ehkäisee osaltaan taantumaa.
Appelqvistin mukaan todennäköisyys kiihtyvälle inflaatiolle ja talouskasvun hidastumiselle on korkea. Syvään taantumaan hän ei kuitenkaan usko.
Suomen pankki on tehnyt kaksi skenaariota talouskasvusta.
Paremmassa tapauksessa suurin shokki taloudelle osuu kuluvaan vuoteen, ja vaikutukset kasvuun ja inflaatioon jäävät väliaikaisiksi. Pahemmassa skenaariossa sota pitkittyy ja menetettyjä Venäjän-markkinoita kyetään korvaamaan vain hitaasti.
Yksi uhka talouskasvulle on myös Suomen muuttunut asema ulkomaalaisten yritysten, sijoittajien ja mahdollisten työperäisten maahanmuuttajien silmissä.
Suomen kohonneen maariskin nostavat esiin Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä sekä Etlan Heli Koski.
– Talouskasvuun tarvitaan osaavia työntekijöitä, joista meillä on ollut pula. Moni voi nyt valita työpaikan jostain muualta kuin Natoon kuulumattomasta Venäjän kainalomaasta, ja sama koskee yritysten sijoittumista sekä ulkomaalaisia pääomasijoituksia Suomeen, Koski toteaa.
3. Työllisyys: Hyvä kehitys voi hidastua
Työllisyyden osalta moni Ylen kyselyyn vastannut ekonomisti uskoo hyvän trendin hidastuvan, mutta isoa työttömyyspiikkiä pidetään epätodennäköisenä.
– Suhdanteen heikkeneminen todennäköisesti johtaa siihen, että työllisyys- ja työttömyyskehitys polkee jatkossa paikallaan ilman suurta paranemista tai heikkenemistä, arvioi Keskuskauppakamarin Jukka Appelqvist.
Venäjän kaupan hyytyminen voi arvioiden mukaan aiheuttaa irtisanomisia ja työttömyyttä tietyillä aloilla tai alueellisesti, mutta se yksin ei heijastune talouteen isosti.
Palkansaajien tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki sanoo, että Venäjän kaupan hiipuminen näkyy selkeämmin maaliskuusta alkaen.
– Tämä kohdistuu kuitenkin pääpiirteissään vain tietyille toimialoille ja tiettyihin yrityksiin, joilla on paljon liiketoimintaa Venäjän kanssa, hän sanoo.
Isossa kuvassa Suomessa on pikemminkin iso pula työvoimasta kuin riskiä työttömyyden kasvusta.
– Paljon investointeja on lähtenyt tai lähtemässä liikkeelle ja avoimia työpaikkoja on ennätyksellisen paljon. Tämän suunnan kääntäminen vaatisi vähän enemmän kuin nykyisen tilanteen. En usko että stagflaatioon mennään ainakaan kovin suurella vauhdilla, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Varmaa on vain epävarmuus
Vaikka ekonomistit arvioivat stagflaation riskin kasvaneen, syvää taantumaa he eivät ennusta.
Arvioissa korostuu epävarmuus – paljon riippuu siitä, kuinka pitkään sota Ukrainassa jatkuu, rauhoittuuko vai leviääkö inflaatio ja mitä käy kansainväliselle kaupalle.
Jos globaalit markkinat hyytyvät, stagflaation mahdollisuus on suuri, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen. Epävarmuus on jo pilvissä.
– Talouselämä rakentuu nykyään keskinäisille riippuvuuksille ja näiden mahdollinen rikkoutuminen saa aikaan ne suurimmat häiriöt ja vahingot. Nähtäväksi jää, mitä se merkitsee maakohtaisesti, hän sanoo.
Mistä lääke tautiin?
Stagflaatio on viheliäinen tauti, sillä siinä hinnat nousevat, vaikka talous hyytyy. Keskuspankki voi koronnostoilla hillitä inflaatiota, mutta sillä on talouskasvua hidastava vaikutus.
– Meillä on työkaluja saada tietynlainen inflaatio alas ja työkaluja kasvattaa kasvua, mutta näitä molempia on hyvin vaikea tehdä samaan aikaan, tiivistää Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.
Myös valtion keinovalikoima on rajallinen. Ekonomistien vastauksissa nousevat esiin muun muassa kohdennetut tuet pienituloisille talouksille tai pakotteista kärsiville yrityksille sekä palkkamaltti.
Moni näkee myös vihreän siirtymän kiihtymisen tai kiihdyttämisen yhtenä helpotuksena tilanteeseen, joskaan se ei tapahdu hetkessä.
Irtautuminen Venäjän fossiilisesta energiasta voi saada aikaan investointibuumin Euroopassa, Schauman sanoo.
– Tämä voi olla asia, joka tukee kasvua, pitää talouden rattaat käynnissä ja pelastaa meidät matalasuhdanteesta.
Ekonomistikyselyyn vastasivat: Helsingin yliopisto: Vesa Vihriälä, Danske Bank: Heidi Schauman, Etla: Heli Koski, VATT: Elina Berghäll, Kuntarahoitus: Timo Vesala, OP-ryhmä: Reijo Heiskanen, Labore: Sakari Lähdemäki, Keskuskauppakamari: Jukka Appelqvist, Nordea: Juho Kostiainen, STTK: Patrizio Lainà, Turun yliopisto: Jouko Vilmunen, työ- ja elinkeinoministeriö: Elina Pylkkänen.
Voit keskustella aiheesta 21.3. kello 23:een asti.
Lue myös: