Pravoslaunoi kirikkö varustahes andamah ukrainalazile pagolazile hengellisty tugie. Sih ollah valmehet kaikis jeparhienkunnis Suomen eri čuril.
Ukrainan rahvahalistos enäm 70 prosentua on pravoslaunoidu.
Kuopion da Karjalan jeparhien metropoliittu Arseni arvivoiččou, gu lähinedälilöin aigua pagolazet voijah tahtuo ezimerkikse mustosluužbua kuolluzih omahizih näh.
– Ukrainaspäi voibi tulla naizii ristittämättömien lapsienke. Vuitti tulluzis voibi tahtuo kävvä riähkäntunnustuksele. Meile pidäy varustuakseh avvuttamah, sanou Arseni.
Suomeh tulijoih Ukrainan pagolazih näh voijah pidiä kirikkösluužbua sežo ukrainan, ven’an da grecien kielil.
Kielenmaltajua pappii on Suomen eri čuril.
– Myö olemmo hyvin varustannuhes palvelemah ukrainalazii, korostau Suomen pravoslaunoin kirikön vastuaju tiijoittai Maria Hattunen.
Ukrainalazien pagolazien tavoitandu on tärgei dielo
Metropoliittu Arseni uskou, gu yhtevyönottuo rubieu tulemah, konzu pagolazet löytäh pravoslaunoin kirikön.
– Ukrainalazet ei vältämättäh tietä, gu muas, kunne hyö pajetah, on pravoslaunoi kirikkö. Vikse hyö duumaijah, gu tämä on täyzin prostestantine mua.
Hattunen sežo sanou, gu ukrainalazien tavoitandu on tärgei dielo. Mostu yhtehisty ruaduo jo ruatahgi eri čurienke. Yksi niilöis on Suomen jevangeli-l’uteranskoi kirikkö, kudai jagau tieduo.
Internetas tieduo Suomen pravoslaunoih kirikköh näh on ruvettu andamah sežo ukrainan kielel(siirryt toizeh palveluh).
Enzimäzii kontaktoi jo on luajittu ezimerkikse Tamberen čupul, kus nedälinlopul ukrainalazet otettih ozua kirikkösluužbah.
Metropoliittu Arseni korostau, gu hos voinu koskettaugi syväh, kaikkineh lamavuo et voi.
– Meile pidäy ruadua, panna malittuu heijän puoles da toizielpäi avvonazel syväimel ottua vastah pagenijat ristikanzat. Myö olemmo työndänyh Ukrainah sežo avustuksii da kerännyh dengua.
Maria Hattunen juohattau sežo školan zavedijoin lapsien koulunsa aloittavien lasten oigevuos suaja oigiedu opastustu uskondon urokoil.
– Lapset pidäy ohjata pravoslaunoin uskondon urokoile. Opastajat sežo ollah kielenmaltajat, sanou häi.
Patriarhan Kirilan paginat järäitetäh
Moskovan patriarhan Kirilan patriarkka Kirillin luja tugi Ven’an hyökkävyksele Ukrainah järäittäy pravoslaunoidu muailmua.
Suomen pravoslaunoi kirikkö on kiändynyh on vedonnut(siirryt toizeh palveluh) päivännouzupuolizen susiedan pravoslaunoih kirikköh, gu se mustas omas ruavos da ottavus raviembah rauhan edehpäi eistämizekse.
– Hyökkävys on ihan perustehetoi. Ozutahes, buitegu tovelližuon ellendämine Ven’al on hävinnyh kogonah kui muallizil, mugai kiriköllizil piättäjil, sanou pahas mieles Arseni.
Ukrainan pravoslaunoi kirikkö on autonomnoi, ga Moskovan patriarhuatan alaine. Patriarhas Kirilas vuotetah hengellisty tugie da selgiedy nägökandua voinua vastah.
– Kummastutti, gu nenga ei ole roinnuh, sanou metropoliittu Arseni.
Suomen arhijepiskoppu Leo arkkipiispa Leo sežo on pettynyh Kirilan paginoih. Suomen pravoslaunoin kirikön vastuajan tiijoittajan Maria Hattuzen mugah ukrainalazile pagolazile nygöi on tärgei korostua, gu Suomen pravoslaunoi kirikkö ei kuulu Moskovan patriarhuattah.
– Kuulummo egumenizeh patriarhuattah.