Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helsingin hovioikeus on hylännyt rikossyytteet Suomen historian suurimmassa rahanpesututkinnassa. Törkeästä rahanpesusta oli syytettynä kaksi virolaismiestä, joiden epäiltiin pesseen noin 135 miljoonaa euroa rikollista alkuperää olevaa rahaa.
Rahanpesutapauksissa on lain mukaan kyettävä todistamaan niin sanottu alkurikos, eli rikos, jolla rahat on hankittu.
Keskusrikospoliisin mukaan rahat olivat perin peräisin venäläiseltä järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta. Rikollisjärjestön edustajia ei kuitenkaan ole saatu asetettua syytteeseen Suomessa, sillä heitä ei tavoitettu Venäjältä.
Oikeuden mukaan alkurikokseen liittyvä näyttö ei ollut riittävä. Hovioikeuden päätöksessä pidetään todennäköisenä, että varojen siirroille Suomeen ei ollut todellisia ja lailliseen liiketoimintaan liittyviä perusteita.
Hovioikeus katsoi kuitenkin, ettei riittävää näyttöä varojen rikollisesta alkuperästä kyetty selvittämään. Tällä perusteella hovioikeus hylkäsi syytteet.
Myös Helsingin käräjäoikeus oli päätynyt vapauttavaan tuomioon. Sen perustelut olivat hyvin samankaltaiset kuin hovioikeuden.
MOT-toimituksen selvitys: Suomen tapaus osa isoa kansainvälistä koneistoa
MOT-toimituksen selvityksen mukaan Suomen rahanpesuepäily liittyy valtavaan verkostoon, johon kytkeytyy kymmeniä tuhansia pöytälaatikkoyhtiöitä eri puolilla maailmaa.
MOT-toimituksen vuonna 2019 julkaisemassa erikoisartikkelissa kerrotaan tarkemmin, kuinka koneisto toimii ja miten Suomeen tulleet rahat siirrettiin ulkomaisiin pöytälaatikkoyhtiöihin.
Osa verkostoon kuuluneista yhtiöistä on ollut poliisitutkinnan kohteena muissa maissa. Suomen poliisi ei kuitenkaan ole osallistunut näiden tapausten tutkintaan, sillä epäillyt rikokset eivät ole tapahtuneet Suomessa.
Syyttäjä: Valituslupaa korkeimpaan oikeuteen harkitaan
Erikoissyyttäjä Mari Mattila sanoo, että tapaukseen haetaan todennäköisesti valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Asiasta päättää virallisesti valtakunnansyyttäjäntoimisto alueellisen syyttäjän aloitteesta.
– Näkemykseni on, että ilman muuta haemme valituslupaa ja toivon, että korkein oikeus sen myöntää, Mattila sanoo.
Mattila haluaisi saada korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätöksen, jossa otettaisiin kantaa alkurikoksen yksilöimiseen ja niihin liittyviin näyttökysymyksiin.
Hovioikeus katsoi nyt päätöksessään, että todennäköisesti varat olivat peräisin laittomasta toiminnasta. Oikeuden mukaan näyttöä siitä, mistä täsmällisestä rikoksesta rahat olivat peräisin, ei kuitenkaan ollut.
– Keskeistä on kysymys siitä, voidaanko alkurikoksen olemassaolo päätellä näytöllisesti nimenomaan rahanpesutoimista. Vai pitääkö kyetä tarkasti yksilöimään, että mikä rikos on tapahtunut ja milloin, syyttäjä Mattila sanoo.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta tutustui syksyllä 2020 MOT:n pyynnössä nyt käsittelyssä olleeseen rahanpesutapaukseen. Hänen mielestään tapauksessa oli ilmiselviä viitteitä rahanpesusta, mutta se ei välttämättä riitä tuomion saamiseen.
Tolvasen mielestä Suomen rahanpesua koskevassa lainsäädännössä on ongelmia, kuten juuri alkurikoksen näyttöön liittyvät kysymykset.
– Jos alkurikos ja rahanpesu on tehty Suomessa, niin poliisilla löytyy keinot sen selvittämiseen. Mutta jos meillä on erityisesti verorikos ulkomailla, niin sitten tulee erittäin suuria ongelmia, Tolvanen sanoi MOT:lle.
Mikäli alkurikos on tehty maassa, josta virka-avun saaminen on hankalaa, voi poliisilla olla vaikeuksia saada riittävää näyttöä. Yhtenä esimerkkinä tällaisista maista Tolvanen mainitsi Venäjän.
Olematon moottoritiehanke?
Poliisi alkoi tutkia rahanpesuepäilyä pankin tekemän rahanpesuilmoituksen jälkeen. Danske Bank oli raportoinut keskusrikospoliisille, että pienen suomalaisen rakennusyhtiön tileille oli siirretty lyhyen ajan sisällä 135 miljoonaa euroa Venäjältä.
Rakennusliikkeen osoitteeksi oli ilmoitettu vuokra-asunto Helsingin Pukinmäessä, eikä yhtiöllä ollut kuin muutama työntekijä. Pankissa hälytyskelloja soitti myös se, että Suomesta rahoja siirrettiin nopealla tahdilla useisiin ulkomaisiin yhtiöihin.
Suurten rahasummien siirtely nopeasti ja ilman selkeää liiketaloudellista perustetta on yksi tunnusmerkeistä, kun pankit pyrkivät tunnistamaan mahdollista rahanpesua. Toinen tunnusmerkki on pöytälaatikko- ja veroparatiisiyhtiöiden käyttö.
Poliisikuulusteluissa virolaismiehen johtama rakennusyhtiö kertoi, että tilisiirrot liittyivät hankkeeseen, jossa oli tarkoitus rakentaa nelikaistainen moottoritie Venäjän Karjalaan. Tien olisi pitänyt kulkea Syväoron ja Petroskoin välillä Venäjällä. Syväoro sijaitsee aivan Parikkalan rajanylityspaikan vieressä Venäjän puolella rajaa.
Poliisin esitutkinnassa ei löytynyt näyttöä siitä, että tiehanke olisi todellinen. MOT päätyi omassa selvityksessään siihen, että kyse oli todennäköisesti tekaistusta hankkeesta, jonka perusteella tilisiirtoja tehtiin. Myös hovioikeus katsoi väitteen moottoritiehankkeesta olleen “epäuskottava”.
Venäjän Karjalaan ei ole hankkeen tiimoilta rakennettu metriäkään moottoritietä.
Poliisi ei tavoittanut päätekijöitä
Keskusrikospoliisi selvitti esitutkinnan aikana Suomeen tulleiden rahojen alkuperää.
Poliisi ei esitutkinnan aikana tavoittanut epäiltyjä venäläisiä päätekijöitä, vaikka Suomen poliisi sai virka-apua venäläisiltä kollegoiltaan.
Syytteessä olleet kaksi virolaismiestä olivat MOT:n selvitysten mukaan varsin pieniä tekijöitä koko järjestelyssä.
Juttuun on lisätty 17.3. kello 13:50 syyttäjän kommentit.