Hyppää sisältöön

Viimein mitali? Suomen joukkueen tähtenä tykkikunnossa oleva ennätyskone – asiantuntija kertoo, mitä yleisurheilun MM-hallikisoista voi odottaa

Suomen kuuden urheilijan MM-hallikisajoukkueesta löytyy kovassa kisakunnossa olevia urheilijoita, mutta myös harjoitteluun keskittynyt jokerikortti.

Sara Kuivisto on ollut tällä hallikaudella SE-vauhdissa. Kuva: Lehtikuva
Antti-Jussi Sipilä,
Anu Karttunen

Belgradin MM-hallikilpailut näkyvät Ylen kanavilla ja Yle Areenassa 18.–20. maaliskuuta. Lähetys perjantaisesta kisapäivästä alkaa kello 10.25 TV2:ssa ja Yle Areenassa.

Suomi lähtee Belgradin yleisurheilun MM-hallikilpailuihin kuuden urheilijan joukkueella. Edellisen ja ainoan kerran Suomi on saanut MM-hallikisoista mitalin 27 vuotta sitten, kun Mika Halvari oli kuulan ykkönen.

Päättyykö pitkä putki viimein? Yle Urheilun asiantuntija Tuomas Raja arvioi suomalaisurheilijoiden mahdollisuudet näissä kisoissa.

Sara Kuivisto – 1 500 m

Pe 18.3. klo 13.30 alkuerät, la 19.3. klo 21.35 finaali

Sara Kuivisto on ollut huippuiskussa jo pidempään ja juossut 13 kuukauteen peräti 12 Suomen ennätystä. Tuomas Rajan mielestä Suomen-ennätyskone onkin 30-vuotiaalle Kuivistolle oikein hyvä määre, eikä hänen kohdallaan tarvitse miettiä tavoitetta MM-kisoihin.

– Ilman muuta hänen täytyy asettaa finaalipaikka tavoitteeksi, Raja sanoi.

– Miten Sara sitten lyhkäsellä radalla pitkällä askeleella onnistuu taktisesti, se on hyvin tärkeää.

Kuivisto aloitti SE-tehtailun tällä hallikaudella jo helmikuussa, kun hän kellotti ensin 800 metrin ennätysajan Uppsalassa ja paransi sitä maaliskuussa Madridissa aikaan 2.02,36. Mailin SE-ajan hän rikkoi helmikuussa Lievinissä ja se kirjataan nyt 4.29,64. 1 500 metrin Suomen ennätyksen 4.06,14 Kuivisto juoksi Torunissa helmikuussa.

Suomalaisnaisista ei kukaan ole aikaisemmin ollut MM-hallikisoissa 1 500 metrin finaalissa, mutta Rajan mielestä tämä on Sara Kuivistolle täysin realistinen tavoite.

– Saran kuntoa ei tarvitse epäillä pätkääkään. Hän on ihan tykkikunnossa.

Lotta Kemppinen on juossut tällä kaudella sadasosan päähän Suomen ennätyksestä. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Lotta Kemppinen – 60 m

Pe 18.3. klo 11.15 alkuerät, klo 19.10 välierät, klo 21.55 finaali

Lotta Kemppisen hallikausi on ollut nousujohteinen, ja maaliskuun alussa Pariisissa hän lähenteli jo viime vuonna juoksemaansa SE-aikaa 7,16. Kemppinen jäi tästä vain sadasosan.

Tuomas Rajan mielestä 23-vuotias Kemppinen on hyvässä tilanteessa, mutta 60 metriä on hyvin herkkä laji, jossa kaiken täytyy mennä kohdilleen. Kemppinen on kuitenkin osoittanut olevansa suurkisojen juoksija, sillä viime vuonna Torunin EM-kisoissa hän ylsi hopealle.

– Ne olivat Lotan ensimmäiset isot arvokisat, mutta hän piti päänsä kylmänä. Hänellä on nytkin mahdollisuudet onnistua hyvin, Raja sanoi.

Suomalaisista on naisten 60 metrin MM-finaalissa nähty historian aikana yksi juoksija: Sisko Hanhijoki oli finaalin kahdeksas vuonna 1991.

60 metrin maailman kärki on äärimmäisen tasainen, sillä Kemppinen on ajallaan 7,17 tällä hetkellä jaetulla 26. sijalla. Kärjessä oleva Puolan Ewa Swoboda on kellottanut ajan 6,99 ja jaetulle kakkossijalle pääsee ajalla 7,04. Osanottorajoitusten takia lista tiivistyy MM-kisoihin vielä enemmän.

– Marginaalit ovat pieniä. Jos välierässä tulee ihan sellainen täydellinen juoksu, niin silloin loppukilpailupaikka on hyvä tavoite. Se olisi jättipaukku, mutta ei täydellistä haihattelua.

Ilari Manninen on ollut hyvässä vedossa tämän kauden hallikisoissa. Kuva: Tomi Hänninen

Ilari Manninen – 60 m aj

Su 20.3. klo 11.05 alkuerät, klo 18.05 välierät, klo 20.30 finaali

Ilari Manninen ei ole otsikoissa paistatellut, mutta 24-vuotias pika-aituri on tehnyt jo vuosia hyviä tuloksia kärjen takana. Tällä hallikaudella Manninen on parantanut 60 metrin aidoissa jo kahteen otteeseen ennätystään ja tällä hetkellä se kirjataan ajaksi 7,68.

– Ilari on mennyt erittäin hienosti eteenpäin ja hän on tämän hallikauden aikana nostanut tasoa todella upeasti, Tuomas Raja totesi.

Uudella ennätysajallaan Manninen on maailmanlistalla jaetulla sijalla 53, kun kauden kärkijuoksija, Yhdysvaltojen Grant Holloway on juossut ajan 7,35. Suomi on tässä lajissa saavuttanut kaksi MM-finaalipaikkaa, kun Arto Bryggare oli vuonna 1987 MM-kisoissa viides ja Antti Haapakoski vuonna 1995 kuudes.

Raja ei kuitenkaan usko, että Manniselle finaalipaikka olisi realistinen tavoite, vaikka kehitystä onkin tullut ja ennätysajasta on parissa vuodessa kadonnut kymmenyksiä.

– Ilarille on sopiva tavoite välieräpaikka. Jos hän sen saavuttaa, niin silloin voidaan laskea, että hän on onnistunut erittäin hyvin.

Kristiina Mäkelä on kisannut vain kerran tällä hallikaudella. Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle

Kristiina Mäkelä – 3-loikka

Su 20.3. klo 12.00 finaali

Kristiina Mäkelä on arvokisojen konkari, joka on onnistunut usein venymään juuri tiukassa paikassa. Kuusi vuotta sitten Portlandissa hän sijoittui kuudenneksi, ja se on paras suomalaissaavutus vuosiin MM-hallikisoissa.

– Kristiina on MM-halleissa kantanut Suomea onnistumisillaan ja on EM-hallikisoissakin ollut neljä kertaa pisteillä, Tuomas Raja muistutti.

Mäkelän salaisuus siinä, että hän pystyy usein venymään juuri arvokisoissa, johtuu Rajan mukaan onnistuneesta kunnonajoituksesta ja säästeliäästä kilpailemisesta. Mutta erityisesti Mäkelä kestää hyvin arvokisojen paineita.

– Hän on ollut niin valtavan monta kertaa siinä tilanteessa, tutussa ympäristössä, että yläkerta ei tutise. Hän pystyy miltei poikkeuksetta jalostamaan ulos sen hetken parhaansa.

Mäkelä ei ole tällä hallikaudella kilpaillut kuin yhdessä kisassa Kuopiossa. Siellä yli 14 metrin hyppääjä ei vielä osoittanut iskukykyä, mutta 13,75 kantanut tulos antoi Rajan mukaan merkkejä siitä, että kunto voisi jalostua oikealle hetkelle hyvään iskuun.

Kolmiloikan kilpailu käydään suorana loppukilpailuna ja yksi nainen, Venezuelan Yulimar Rojas, on yhä omilla luvuillaan.

– Kristiina voi asettaa itselleen jälleen pistesijan tavoitteeksi. Rojasin jälkeen muut ovat tasaisia. Kukaan ei ole oikeastaan esittänyt hallikaudella mitään ihmeellistä.

Viime kauden EM-hallikisoissa yllättänyt Kristian Pulli on keskittynyt tänä talvena lähinnä harjoitteluun. Kuva: All Over Press

Kristian Pulli – pituus

Pe 18.3. klo 20.05 finaali

Kristian Pulli on harjoitellut talven Dubaissa ja Kapkaupungissa, mutta ei ole vielä kilpaillut kertaakaan – ainakaan virallisesti.

– Yhden harjoituskisan hän on kilpaillut hankalissa olosuhteissa. Vähän tunnusteli eikä sieltä tullut tulosta lainkaan, mutta harjoitukset ovat menneet hyvin, Tuomas Raja tiesi kertoa.

Myöskin viime talvena Pulli keskittyi enemmänkin harjoitteluun, mutta täräytti EM-hallikisoissa pronssille. Siksi Rajan mielestä Pulli kannattaa pitää mielessä myös MM-kisoissa.

– Kristian on varmasti tälläkin kertaa joukkueen jokerikortti, Raja sanoi.

Miesten pituudessa ei ole MM-finaaleissa suomalaisia nähty ja edellinen suomalainen miespituushyppääjä MM-hallikisoissa on ollut Tommi Evilä vuonna 2010.

Pistesijaan tarvitaan Rajan arvion mukaan ainakin kahdeksan metrin leiskautus, sillä tällä kaudella 20 parasta miestä on tuon rajan rikkonut. Sen sijaan mitalista taistelevien pitää pystyä venymään ainakin 10–20 senttiä pidemmälle.

Onko viime vuonna EM-kisoissa SE-tuloksen 824 hypänneestä Kristian Pullista mitalitaistoon? Rajan mukaan Pulli ei ole tähdännyt tähän hallikauteen, joten hänen iskukykynsä on arvoitus.

– Todellista kuntoa ei tiedä kuin Kristian itse. Mutta ei hän kisoihin lähtisi, ellei hänellä olisi jäntereissä sellainen olo, että saattaisi saksaukset kohdille osua.

Reetta Hurske ei osallistu kisoihin

La 19.3. klo 10.50 alkuerät, klo 19.15 välierät, klo 22.05 finaali

Jutun julkaisun jälkeen selvisi, ettei Reetta Hurske osallistu MM-hallikisoihin. Syynä on positiivinen koronatestitulos. Hurske on sairastanut koronan ja hän on omien sanojensa mukaan terve, mutta hän ei ole onnistunut sairastamisen jälkeen saamaan kisaamiseen vaadittavaa negatiivista PCR-testitulosta.

Reetta Hurskeen hallikausi on ollut hyvä. Helmikuussa hän kellotti uuden ennätysaikansa 7,93 Lodzissa ja sivusi samaa aikaa maaliskuussa Pariisissa. Tällä ajalla Hurske on maailmanlistalla jaetulla 15. sijalla.

Tuomas Rajaa ilahduttaa ennen kaikkea se, että 26-vuotias Hurske sai Pariisin kisassa kaksi hyvää juoksua. Alkuerissä hän juoksi ajan 7,98.

– Arvokisoissa täytyy olla heti hereillä ja Reetta on kunnossa.

Hurske ja Nooralotta Neziri pääsivät neljä vuotta sitten MM-hallikisoissa välieriin asti, mutta molemmat jäivät omissa välierissään seitsemänneksi. Naisten puolella ei 60 metrin aitajuoksussa ole nähty suomalaisia finaalissa asti.

60 m aidat on hyvin herkkä laji, sillä viiden aidan jälkeen on vielä neljän askeleen loppusileä. Virheisiin ei ole varaa, mutta Raja luottaa Hurskeeseen.

– Reetan bravuuri ja etu on lähtö. Jos hän siinä onnistuu, niin hänellä on ilman muuta mahdollisuudet loppukilpailuun asti.

Juttua muokattu 18.3. klo 8.20: Lisätty tieto, ettei Reetta Hurske osallistu MM-hallikisoihin.

Lue myös:

Rauta on totellut EM-sensaatio Lotta Kemppistä: treeneissä käytössä kovimmat kyykkypainot – sprintteri juoksee paikasta jopa MM-finaalissa

Yleisurheilijat jahtaavat menestystä MM-hallikisoista – katso suomalaislajien aikataulut ja Ylen lähetysajat

Senni Salminen jää sivuun MM-hallikisoista – näin valmentaja perustelee ratkaisua

Suomen ennätykset ovat saaneet Sara Kuiviston tunteet sekaisin: "Jopa vähän hävettää"

Armand Duplantiksella on rahkeita hypätä jopa kymmenen senttiä korkeammalta – lajivalmentaja kertoo, mikä erottaa hyppyihmeen muista

Kemppinen ja Hurske toiseksi MM-kenraalissa loistoajoilla – koronavirus vesitti Samuelssonin kisa-aikeet

Suosittelemme sinulle