Hyppää sisältöön

Suomalaiset kunnat lahjoittaneet isoja summia Ukrainaan – "Täysin poikkeuksellista solidaarisuutta", sanoo Kuntaliiton asiantuntija

Lukuisat kunnat ja kaupungit Suomessa ovat lahjoittaneet yhteensä satojatuhansia euroja Ukrainaan. Pelkästään jo isot kaupungit lahjoittivat 1,5 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun.

Ilmakuva Pieksämäen kaupungin keskustasta maaliskuussa 2022.
Etelä-Savosta liki kaikki kunnat ovat rahalahjoituksissa mukana. Lahjoitussummat vaihtelevat sadoista euroista kymmeniin tuhansiin kunnan koon mukaan. Me kävimme Pieksämäellä, jossa lahjoitetaan euro jokaisesta kuntalaisesta.

Euroopassa käytävä sota on saanut suomalaiset raottamaan kukkaronnyörejään. Yksityisten ihmisten lisäksi myös kunnat ja kaupungit ovat lähteneet mukaan ennen näkemättömään hyväntekeväisyysbuumiin.

Idea rahallisesta avusta tuli kunnille alun perin ukrainalaisilta ystävyyskaupungeilta. Ensimmäisessä avustusaallossa olivat mukana Suomen suurimmat kaupungit, jotka lahjoittivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Kaupunkien avustukset toimitetaan Ukrainaan joko raha-apuna tai humanitaarisena materiaaliapuna.

Isojen kaupunkien vanavedessä lukuisat pienemmät kunnat ovat lähteneet mukaan rahalahjoituksiin. Esimerkiksi Etelä-Savon kahdestatoista kunnasta kymmenen on päättänyt antaa tukea Ukrainaan.

Lopuista kahdestakin kunnasta auttaminen nähdään tärkeänä. Esimerkiksi Puumala ei anna rahaa omasta pussistaan, mutta järjestää hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotto ohjataan Ukrainaan. Rantasalmi puolestaan auttaa kuntaan jo saapuneita pakolaisia tarjoamalla asuntoja ja palveluita ilmaiseksi.

Pieksämäen kaupunginjohtaja Ulla Nykänen näkee kuntien auttamisinnon tässä maailmantilanteessa luonnollisena. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Kuntien ja kaupunkien lahjoittamat rahamäärät vaihtelevat asukasluvun mukaan sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Tyypillinen lahjoitussumma on euro per kuntalainen.

Näin teki myös Pieksämäen kaupunki, joka lahjoittaa 17 245 euroa humanitaariseen apuun.

Kaupunginhallitukselle oli itsestäänselvyys, että Ukrainan sodan uhreja autetaan.

– Kaikki olivat sitä mieltä, että olemme mukana talkoissa. Yksimielisesti päädyttiin tähän summaan, sanoo Pieksämäen kaupunginjohtaja Ulla Nykänen.

Poikkeuksellinen solidaarisuuden osoitus

Kuntaliiossa suomalaisten kuntien auttamishalu nähdään hyvin harvinaisena solidaarisuuden osoituksena.

– Tuki on yhtä poikkeuksellista kuin tämä hyvin poikkeuksellinen sota, sanoo varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen Kuntaliitosta.

Kunnat eivät ole tässä mittakaavassa aiemmin lähteneet mukaan hyväntekeväisyyskampanjoihin.

Ari Korhonen pitää kuntien hyväntekeväisyysintoa vahvana solidaarisuuden osoituksena Ukrainaa kohtaan. Kuva: Hannu Vähämäki / Yle

Korhonen arvelee auttamishalun nousevan samaistuttavuuden tunteesta: Ukraina on nyt samassa tilanteessa, jossa Suomi oli toisen maailman sodan aikaan.

– Täysin poikkeuksellista solidaarisuutta. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan tukea ja solidaarisuutta kansainväliseltä yhteisöltä, ja nyt sitä on mielestäni oikealla tavalla annettu ja kohdistettu.

Pieksämäen kaupunginjohtaja Ulla Nykänen kertoo, ettei kaupunki ole koskaan aiemmin lahjoittanut näin isoa summaa hyväntekeväisyyteen.

– Pienempää avustamista on ollut ja paikallisia omia järjestöjä on muistettu.

Pieksämäellä avustusrahat lahjoitetaan vakiintuneiden avustusjärjestöjen kautta. Tähän kannustetaan myös Kuntaliitosta.

– Koska tämä tilanne on niin harvinaislaatuinen, olemme neuvoneet kuntia ohjaamaan lahjoitusvarat tunnetuille avustusjärjestöille, jotta apu menee oikeisiin kohteisiin, Ari Korhonen sanoo.

Kansainvälinen Punainen Risti auttaa sotaa paenneita ihmisiä Ukrainan rajalla. Tässä terveydenhoitohenkilö kuuntelee lapsen keuhkoja Unkarissa. Monet potilaista kärsivät stessistä ja kroonisista sairauksista. Kuva: Tamara Vukov

Esimerkiksi Suomen Punainen Risti on toimittanut Ukrainaan (siirryt toiseen palveluun)11 rekkalastillista avustustarvikkeita kuten huopia, lääkkeitä ja hygieniatuotteita.

Myös Suomen valtio on tukenut Ukrainaa. Venäjän hyökkäyksen takia Suomi myönsi helmikuussa humanitaarista apua 14 miljoonaa (siirryt toiseen palveluun) euroa Ukrainan akuuttiin hätään vastaamiseksi.

YK:n arvion mukaan 12 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa lähikuukausina. Suomen humanitaarisella rahoituksella autetaan hädässä olevia ihmisiä muun muassa jakamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta.

"Jos meillä on vara antaa niin annetaan"

Pieksämäen torilla vallitsi yksimielisyys kuntien ja kaupunkien rahalahjoitusten tarpeellisuudesta.

– Jos meillä on vara antaa niin annetaan. On siellä aika kurjat olot Ukrainassa, sanoo pieksämäkeläinen Ahti Toivanen.

Hänen mietteisiinsä yhtyy Anja Tenhunen. Tenhunen itse neuloo villapaitoja ja niistä saadut tuotot hän ohjaa Ukrainan sodan uhreille.

– Minusta on hyvä, että mukana on niin yhteiskunta kuin yksityiset ihmisetkin. Kaikki ketkä vaan pystyvät auttamaan.

Veikko ja Raija Ryynänen puolestaan ovat lahjoittaneet rahaa SPR:n lipaskeräykseen ja pitää kuntien lahjoitusintoa positiivisena asiana.

– Se on hyvä että mahdollisimman paljon ihmiset auttaisi nyt siinä olotilassa olevia ihmisiä. Kyllä se on säälittävä katsoa tuommoista julmaa sotaa, pariskunta toteaa yhdestä suusta.

Jyväskylässä asuva Iita-Mari Virtanen järkyttyi sodan alkamisesta. Virtanen kertoo että etenkin aluksi oli vaikea ajatella jatkavansa normaalia elämää kun Euroopassa soditaan. Hän on avustusjärjestön kuukausilahjoittaja ja laittanut nyt ekstraa keräyksiin Ukrainan hyväksi.

– Meillä menee Suomessa ylipäätään tosi hyvin ja meidän elämäntaso on aika hyvää, niin annetaan niille ketkä sitä tarvitsee enemmän tällä hetkellä, Virtanen sanoo.

Suosittelemme sinulle