Hallitus on virallisesti käynnistänyt uuden selonteon valmistelun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja huoltovarmuudesta. Selonteossa päivitetään hallituksen näkemys Suomen turvallisuusasemasta Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen.
Selonteosta on hahmoteltu alustavasti noin 20–30-sivuista asiakirjaa, joka kattaa Suomen turvallisuuden tärkeimmät muutokset. Uusi selonteko ei kumoa aiempia ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tai puolustusselontekoa.
Selonteossa ei tehdä esitystä siitä, olisiko Suomen syytä hakea jäsenyyttä sotilasliitto Natosta vai ei. Tuo keskustelu jää eduskunnan käytäväksi. Erityisen tärkeä vaihe selonteon käsittelyssä on, kun eduskunnan valiokunnat kuulevat asiantuntijoita muun muassa Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) johtaa ajankohtaisselonteoksi kutsutun asiakirjan valmistelun koordinaatiotyöryhmää. Työryhmän muut jäsenet ovat ministeriöiden kansliapäällikköjä sekä ministerien valtiosihteerejä ja erityisavustajia.
Selonteon koordinaatioryhmä aloitti työnsä jo viikon alkupuolella, vaikka virallinen nimitys ryhmälle tuli vasta torstaina.
Haavisto johtaa myös ulkoministeriön työryhmää selonteon ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten osioiden valmistelemiseksi. Työryhmässä on edustus myös tasavallan presidentin kansliasta.
Myös presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli niin sanottu TP-Utva osallistuu selonteon valmisteluun. Käytännössä TP-Utva määrittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkittävimmät linjaukset.
Alustava aikataulutavoite on, että selonteko valmistuisi huhtikuun alkupuolella. Sen jälkeen eduskunta saisi selonteosta aineksia keskusteluun esimerkiksi Suomen mahdollisesta jäsenyydestä sotilasliitto Natossa.
Eduskuntaan seurantaryhmä selonteon käsittelyn tueksi
Eduskuntaryhmät ovat perustamassa parlamentaarista seurantaryhmää turvallisuusselonteon eduskuntakäsittelyn tueksi.
– Seurantaryhmän asettamista valmistellaan parhaillaan, suurimman eduskuntaryhmän SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman kertoo Ylelle.
– En osaa sanoa vielä tarkkaa päivää, milloin ryhmä asetetaan, mutta lähiviikkojen aikana joka tapauksessa.
Seurantaryhmän puheenjohtajasta ei ole vielä päätöstä.
Ruokaturvan ja energiavarmuuden työryhmä aloitti jo
Selonteon valmistelua ei pidä sotkea valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtamaan varautumisen ministerityöryhmään, joka valmistelee toimia Suomen huoltovarmuuden säilyttämiseksi erityisesti ruoan ja energian osalta.
Hallitus valmistelee Saarikon johtaman ryhmän koordinoimana pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi toimia, jotka lisäävät tukea kotimaiselle ruoantuotannolle arviolta noin 300 miljoonalla eurolla.
Sauli Niinistön ajatus Helsingin huippukokouksesta vaarantui
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikeuttaa todennäköisesti myös presidentti Sauli Niinistön tavoitetta suurvaltojen keskusteluyhteyden parantamiseksi. Niinistö on tunnustellut mahdollisuutta järjestää uusi huippukokous Helsingin hengessä ETY-kokouksen juhlavuotena 2025.
Presidentti Urho Kekkosen isännöimästä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta tulee kuluneeksi 50 vuotta vuonna 2025. Kylmän sodan keskellä järjestetty huippukokous vuonna 1975 oli käännekohta lännen ja idän välien liennytyksessä.
Huippukokous Helsingissä olisi todennäköisesti muistettu myös Sauli Niinistön presidenttikauden perintönä. Niinistön presidenttikausi päättyy vuoden 2024 alussa.
Voit keskustella hallituksen selonteosta Suomen turvallisuusasemasta perjantaihin 18.3.2022 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.
Juttuun lisätty tieto eduskuntaryhmien aikeesta perustaa selonteon eduskuntakäsittelylle seurantaryhmä. Lisäys tehtiin torstaina 17.3.2022 kello 15.10.
Katso lisää:
Ylen päivittyvä seuranta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
Presidentti Niinistö hehkutti Helsingin henkeä Saksassa – Suomi hakee Etyj-puheenjohtajuutta juhlavuonna 2025 (22.11.2021)