Kokkolan suomalaisen lukion toista luokkaa käyvä Saga Virtakangas kirjoittaa tänä keväänä historian oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa. Lukeminen on sujunut olosuhteisiin nähden hyvin.
– Tietysti on ollut vaikeuksia rytmittää, kun tavallinen koulu pyörii tässä samalla kun ei ole lukulomaa, mutta ihan hyvin on mennyt.
Virtakankaalla on lukivaikeus, joten lukion käyminen vaatii häneltä sinnikkyyttä ja tavallista enemmän työtä sekä erilaisten oppimisstrategioiden käyttöä.
– Pitää panostaa enemmän kuin muut, mutta olen jo tottunut siihen. Teen töitä tarpeeksi, että pääsen kursseista läpi ja saan miellyttäviä numeroita.
Miellyttävät numerot tarkoittavat arvosanoja seitsemästä ylöspäin.
Erityisopetuksen määrä vaihtelee paljon
Kaikilla Suomen lukioilla on ollut velvollisuus järjestää erityisopetusta syksystä 2021. Opetushallituksen mukaan erityisopetuksen lakisääteisyys on lisännyt erityisopettajien määrää lukioissa, mutta yksittäisten lukioiden erityisopetukseen käytettävät resurssit vaihtelevat suuresti.
Osa erityisopettajista ehtii tehdä vain lukitestauksia, kun toiset pystyvät auttamaan muun muassa oppimisstrategioissa ja lukusuunnitelmissa, kertoo Kokkolan suomalaisen lukion erityisopettaja Tiina Vitka.
Vitka on ollut yli 20 vuotta erityisopettajana ja oppimisen tukijana. Hän on toiminut erityisopettajana alakoulussa, yläkoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä kouluttanut opettajia ympäri Suomea.
– On erityisopettajia, jotka ovat lukiolla muutaman tunnin viikossa alakoulun tai yläkoulun työn lisäksi. Sitten on meitä, jotka ovat lukiolla kokopäiväisesti. Opiskelijamäärät vaihtelevat muutamista sadoista yli tuhanteen opiskelijaan erityisopettajaa kohden, eli sekin skaala on tosi laaja, Vitka tietää.
Hänen lukiossaan Kokkolassa tilanne on hyvä, sillä koululla työskentelee kaksi erityisopettajaa.
– Ehdimme oikeasti auttaa näitä nuoria. Muutos on tapahtumassa eikä työ ole pelkkää testien tekoa. Se ei yksin palvele lukiolaista vaan vasta siitä alkaa tuen antaminen ja yhteistyö opiskelijan kanssa, Vitka muistuttaa.
Lukitestaus peruskouluun
Tiina Vitkan mukaan vielä on liikaa opiskelijoita, jotka tulevat lukioon ilman, että heidän lukivaikeuttaan tai keskittymisen haasteita on huomattu. Jos niitä ei tunnisteta ja tueta ajoissa, tipahtamisia saattaa tulla.
Vitka toivoo, että lukitestit tehtäisiin jo peruskoulussa.
– Olisi tosi tärkeätä, että lukivaikeudet tunnistettaisiin jo alakoulussa, tehtäisiin yksilötestit ja tuettaisiin oppilasta, koska sillä on suuri merkitys koko kouluajalle.
Tiina Vitka pitää erityisopetusta tärkeänä lukiolaisille.
– Erityisopetusta tarvitaan yllättävän paljon. Varsinkin oppimistrategiat, luetun ymmärtäminen, esseen kirjoittaminen, tekstin tuottaminen vaatii ohjaamista.
Tieto omasta lukivaikeudesta huojensi abiturienttia
Tämän kevään abiturientti Jenni Wikström sai tietää omasta lukivaikeudestaan lukiossa. Hän oli pyytänyt lukitestausta jo 7. luokalla, mutta hänelle sanottiin, että testi tehdään vasta lukiossa.
– Jos olisin saanut tiedon aikaisemmin, olisin osannut panostaa tiettyihin aineisiin paremmin ja tehdä lukusuunnitelman. Olisin saanut tukea ja parempia numeroita, Wikström uskoo.
Wikströmin mukaan tieto lukivaikeudesta oli huojentava.
– Oma asenne parani. Sain apua ja löysin omat konstit. Myös lukemisesta tuli ihan kivaakin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 22.3. kello 23:een saakka.