Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Aalto-yliopisto julkaisi keskiviikkona analyysin, jossa esiteltiin erilaisia skenaarioita siitä, miten Suomessa järjestettäisiin sähkön käyttö, jos sähkön tuonti ulkomailta Suomeen vähenisi merkittävästi.
Analyysissa mallinnettiin, miten Suomi pärjäisi, jos sähkön tuonti Venäjältä loppuisi kokonaan. Selvityksessä mietittiin myös tilannetta, jossa sähköstä olisi Euroopassa laajempaa pulaa, jolloin omavaraisuuden säilyttääkseen eri maat vähentäisivät tai lopettaisivat sähkön myynnin muihin maihin. Euroopan laajuinen sähkövaje voisi syntyä muun muassa laajamittaisen konfliktin seurauksena.
Ongelmien laajuutta kuvataan analyysissa tehovajeella. Se tarkoittaa tunteja, joina sähkön tuotanto ei riitä kattamaan sen kysyntää. Vuodessa on 8 760 tuntia, ja normaalioloissa tehovajeen odotusarvo on Suomessa alle tunti vuodessa.
Analyysin mukaan sähkön tuonnin keskeytys Venäjältä ei olisi Suomelle iso ongelma. Se aiheuttaisi vain noin neljän tunnin tehovajeen, jos uusi ydinvoimala Olkiluoto 3 on samalla toiminnassa. Ilman Olkiluoto 3:a tehovaje olisi noin 16 tuntia.
Jos sähköä ei saisi muista Suomelle isoista sähköntuontimaista, kuten Ruotsista tai Baltian maista, olisi tehovaje 2 000 – 2 500 tuntia riippuen Olkiluoto 3:n ydinreaktorin toimintakyvystä. Tätä skenaariota ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
– Nyt ei kannata potea huolta siitä, että Suomesta olisi sähköt katkeamassa. Mallinnuksen tavoitteena on kuvastaa painetta sähköjärjestelmään ja parantaa taloudellista varautumista, sanoo Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen.
Samaa muistuttavat pääkaupunkiseudun energiayhtiö Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren ja kantaverkkoyhtiö Fingridin käyttötoiminnanjohtaja Reima Päivinen.
He kertovat, miten sähköä säännösteltäisiin Suomessa, jos maassa olisi suuri sähkön tehovaje.
Säännöstely poikkeusaikana toisi sähkökatkoja
Jos Suomessa olisi laajasti pulaa sähköstä, kantaverkkoyhtiö Fingrid rajoittaisi sähkönkulutusta.
Fingridin Reima Päivisen mukaan ensimmäisenä käynnistettäisiin ympäri Suomea olevat Fingridin nopeat varavoimalaitokset. Päivisen mukaan niistä saatava sähkö voisi riittää sähkövajeen kattamiseen.
Jos varavoimalaitoksien tarjoama sähkö ei riittäisi, siirryttäisiin ihmisten sähkön kulutuksen säännöstelyyn.
Tuolloin Fingrid arvioisi, kuinka paljon sähkön kulutusta pitäisi kytkeä irti, ja ohjaisi Suomen eri sähköjakeluverkkoyhtiöitä irtikytkennöissä.
Helenin Maiju Westergrenin mukaan heidän säännöstelynsä alkaisi suosituksista.
– Kehottaisimme ihmisiä välttämään ylimääräistä sähkön kulutusta. Esimerkiksi saunasta ja eri pesukoneista lähdettäisiin varmaan liikkeelle, Westergren sanoo.
Jos tämä ei vähentäisi riittävästi sähkön kulutusta, siirryttäisiin Fingridin ohjeistuksen mukaisesti tiukempaan sääntelyyn. Pahimmassa tilanteessa jakeluyhtiöt kierrättäisivät sähkökatkoja eri puolilla Suomea.
– Eli tällöin olisi tunnin pari kestäviä sähkökatkoja eri alueilla Suomessa niin, että ne eivät osuisi kaikki samaan paikkaan kerralla, Päivinen kertoo.
Kaikki yhteiskunnan kriittiset osat, kuten sairaalat, kriittinen teollisuus ja valtiontason toiminta eivät olisi sähkönsääntelyn kohteena.
Fingridin ohjaamaa säännöstelyä voidaan toteuttaa normaalioloissa, jos sähkön saanti on heikkoa. Päivisen mukaan tällainen tilanne voi tulla nopeasti mihin vuorokauden aikaan tahansa. Valtio ei varsinaisesti ole mukana päätöksenteossa, vaan Fingridillä on toimivalta ja velvollisuus käynnistää välittömästi toimenpiteet ennalta laadittujen suunnitelmien mukaan.
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön energia-alaa koskeva poikkeusajan valmiuslaki, siirtyisi sähkön säännöstely valtion viranomaisten vastuulle. Tällöin sähköä säännösteltäisiin tiukemmin sähkön käyttökiintiöillä.
– Kynnys valmiuslakien käyttöönottoon on hyvin korkea, kuten pandemiassa nähtiin, Fingridin Päivinen sanoo.
Poikkeustilaa ei odoteta eikä pelätä
Aalto-yliopiston Iivo Vehviläisen mukaan Venäjältä Suomeen tulevan sähkön osuus on kulutuksesta ja vuodenajasta riippuen noin 15 prosenttia kaikesta sähköstä, mukaan lukien Venäjältä ostettava kaasu, jolla sähköä tuotetaan.
– Jos kaikki sähköntuonti Venäjältä lakkaisi kokonaan, sen tilanteen kanssa kyllä pärjäisimme. Suomessa on erittäin hyvä tekninen valmius erilaisiin poikkeustilanteisiin, Vehviläinen sanoo.
Vehviläisen mukaan tutkimuksessa oli tarkoitus myös muistuttaa, kuinka poikkeusajat nostaisivat sähkön hintaa.
– Teollisuus voisi markkinaehtoisestikin vähentää sähkön käyttöä, tosin sen hinta voisi olla kova, Vehviläinen sanoo.
Fingridin Päivinen muistuttaa, että Suomen omavaraisuus sähkön suhteen kasvaa jatkuvasti. Hän arvioi, että Suomi voi olla parin vuoden päästä jopa täysin omavarainen sähköenergian suhteen.
Syynä tähän on jatkuvasti lisääntyvä kotimainen tuulivoima, sekä viime lauantaina yleiseen sähköverkkoon kytketty ydinvoimala Olkiluoto 3. Ydinvoimala on heinäkuun loppuun asti koekäyttövaiheessa, jonka aikana se ei toimi täydellä teholla.
Päivisen mukaan Olkiluoto 3 tuottaa täydessä tehossaan enemmän sähköä, kuin mitä Venäjältä tällä hetkellä tuodaan.
– Kylminä talvina huippukulutustilanteissa joutuisimme todennäköisesti jatkossakin tuomaan sähköä ulkomailta, mutta kun kulutus on pienempää ja tuulee paljon, Suomi voisi toimia sähkön vientimaana, Päivinen sanoo.
Helenille sähköä on jatkossa tulossa ensi talvena etenkin Olkiluoto 3:sta ja uusista tuulivoimaloista. Lisäksi kaukolämmön saantia turvaa Helsingin Vuosaareen käynnistyvä uusi lämpöä tuottava biolaitos. Se käyttää polttoaineena metsähaketta, joka Helenin mukaan tuodaan pääosin Suomesta.
– Se myös osaltaan korvaa meidän Hanasaaren kivihiililaitosta, joka ajetaan alas huhtikuussa 2023, Westergren sanoo.
Poikkeustilanteita harjoitellaan säännöllisesti
Helenin Maiju Westergren kertoo, että yhtiö harjoittelee vuosittain erilaisia poikkeustilanteita, kuten sähkönsaannin tehovajetta, varten.
Fingridin Reima Päivisen mukaan harjoituksia tehdään kaikissa Suomen sähköjakeluyhtiöissä.
Harjoittelu on varotoimenpide. Sähkön tuonnin muualta Euroopasta ei uskota loppuvan.
– Euroopan markkinamekanismit ja tukkusähkömarkkinat ovat sikäli hyviä järjestelmiä, että ne ohjaavat markkinoiden ehdoilla sähköä sinne, missä sitä eniten kulloinkin tarvitaan, Päivinen lisää.
– Ei Suomesta ole sähköt kokonaan loppumassa vaikka niukkuutta joskus tulisikin, Aalto-yliopiston Vehviläinen kiteyttää.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 19.3. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Helsinki voisi tuottaa energiansa kokonaan ilman Venäjää – näin se onnistuisi