Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) viestitti lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että kansalaisten pitää varautua tinkimään elintasostaan. Valtio ei hänen mukaansa pysty korvaamaan hintojen noususta aiheutuvaa kukkaron kevenemistä.
Viikonloppuna Yle kertoi stagflaation uhasta. Stagflaatio on tilanne, jossa samanaikaisesti talouskasvu on erittäin hidasta tai pysähtyy, inflaatio jyllää ja työttömyys on korkealla tasolla.
Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan suomalaisten elintasossa on tapahtunut jo pudotusta.
– Elintaso on jo laskenut. Lasku alkoi viime vuoden lopulla kun inflaatio alkoi kiihtyä. Ukrainan sodan takia hintojen nousu on jyrkentynyt, Kostiainen sanoo.
Sopeutuminen korkeampiin hintoihin on siis jo alkanut, mutta kaikilla tämä ei vielä näy mitenkään elintasossa. Vaikutus riippuu tulotasosta. Osa karsii jo menoja tai kaivaa säästöjä käyttöön.
Osalle kansalaisista kertyi korona-aikana säästöjä, kun esimerkiksi lomamatkat jäivät rajoitusten takia tekemättä. Suomalaisten tileille kertyi jopa miljardeja euroja lisää.
Nyt osa koronasäästöistä hupenee kalliimpiin bensa- ja ruokalaskuihin.
– Niillä ei saatukaan sitä, mitä oli ajateltu, vaikka lomamatkaa, vaan osa saattaa sulaa ihan arkeen.
Myös Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo, ettei pandemiasta vielä ehditty kuluttamistarpeita purkamaan, kun sota alkoi.
– Patoutunutta kulutustarvetta ei ole vielä saatu tehtyä. Osan säästöistä inflaatio verottaa.
Nummiaron mukaan Saarikon varoitus, että omillaan pitää nyt tulla toimeen, voi kuulostaa pienituloisista kovalta.
– Heidän kannaltaan on rajua, jos ei tule minkäänlaista kompensaatiota. Monissa Euroopan maissa on autettu korkeissa energian hinnoissa. Toki meillä lämmityksen hinta ei ole noussut kuten Keski-Euroopassa, jossa lämmitetään kaasulla.
Eniten Suomessa on noussut energian hinta, mutta myös ruuan hinta on nousussa.
Ruoka on kuluttajakorissa noussut 4,5 prosenttia vuoden takaisesta. Vehnän maailmanmarkinahinnat ovat kuitenkin nousseet yli 30 prosenttia. Venäjä ja Ukraina ovat suuria Vehnän-tuottajia.
Energiakustannukset näkyvät tuotteiden hinnoissa viiveellä. Esimerkiksi ruuan hinnan nousun juuret johtavat jo viime vuodesta.
Kuusi vinkkiä myllerrykseen
Yle koosti ekonomistien näkemysten perusteella kuusi keinoa, joiden avulla suomalainen voi luovia talousaallokossa.
1. Omalle taloudelle budjetti
Ensin kannattaa laskea mihin oman talouden rahat menevät. Digitaalisuus hämärtää kokonaiskuvaa rahankäytöstä, kun käytössä on monia kortteja eikä käteistä juuri käsitellä. Arkimenoista kannattaa tehdä kirjanpito.
2. Yllättäviin menoihin puskuri
Säästössä pitäisi olla kahden–kolmen kuukauden palkka yllättäviin menoihin.
Summa voi olla talletustilillä, josta sen saa nopeasti käyttöön mikäli pesukone hajoaa tai sähkölasku onkin yllättävän suuri.
3. Säästä ruuan ja energian lisäksi muualta
Nummiaron mukaan sekä energia että ruoka ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joista on vaikea tinkiä. Kulutusta on helpompi vähentää muualta.
– Lämmitysaikana on vaikea lämpöjä laittaa pois eikä kaikkia ajomatkoja voi välttää.
Raaka-aineiden hinnat eivät myöskään siirry suoraan elintarvikkeisiin. Vaikka vehnä on kallistunut useita kymmeniä prosentteja, ruuan hinta on noussut viitisen prosenttia.
Hän ei kehota hamstraamaan esimerkiksi kahvia varastoon, koska sitten hinnat voivat nousta vielä nopeammin, jos kaikki tekevät niin.
– Jos haluaa nähdä tässä hopeareunuksen, niin nythän kallistuu kaikki sellainen mikä pilaa ilmastoa, fossiiliset polttoaineet, kallistuvat. Jos tekee ilmastotekoja eli esimerkiksi ajaa vähemmän autolla, vaihtaa vaihtoehtoiseen käyttövoimaan tai muuttaa lämmityksen öljystä maalämpöön samalla voi säästää kuluissa ja tehdä ilmaston kannalta hyvää, Kostiainen sanoo.
Hänen mukaansa lämmitys- ja liikenneratkaisuja kannattaa miettiä pitkällä tähtäimellä, koska fossiiliset polttoaineet eivät halpene.
– Jos voi aikaistaa esimerkiksi energiaremonttia, takaisinmaksuajat ovat lyhyempiä.
Kostiaisen mukaan on arvioitu, että maailmanlaajuinen öljyntarjonta voisi vähentyä kolme prosenttia, jos Venäjän tuottama neljännes öljyntuotannosta jää pois.
– Se tarkoittaa, että kulutuksenkin pitää vähentyä kolme prosenttia. Jokainen voi miettiä miten omasta kulutuksesta voisi vähentää kolme prosenttia. Tosin kolmen prosentin vähennys pitäisi tehdä kaikkien globaalisti.
4. Säästöt inflaatiota kestäviin kohteisiin
– Osakkeisiin ja rahastoihin säästäminen on hyvä vaihtoehto verrattuna talletustileihin, koska inflaatio syö rahan arvoa, Kostiainen sanoo.
Nyt inflaatio pienentää rahan arvoa 4,5 prosentin vauhdilla.
– Sijoituksella pitäisi saada inflaatio tapettua niin, ettei rahan arvo häviä.
Kostiaisen mukaan perussijoittaja on pärjännyt viime ajat ihan hyvin, jos hän ei ole tehnyt mitään.
Pörssit laskivat, kun sota alkoi, mutta ne ovat nousseet. Monien kotitalouksien osakesijoitukset ovatkin pitkäaikaisia, eikä pörssin myllerrys välttämättä vaikuta niihin mitenkään.
Nummiaro muistuttaa, että sijoituksia kannattaa hajauttaa.
Suomalaisten omaisuudesta puolet on kiinni asunnoissa, mutta muitakin sijoituksia olisi hyvä olla.
Elintason lasku vähentää säästämistä, jos puskurit pahan päivän varalle eivät riitä.
– Jos ennen meni kulutukseen 90 prosenttia ja säästöön 10 prosenttia tuloista, nyt suhde voi olla 95 ja 5 prosenttia.
Nummiaro arvelee, että myös koronan aikana nähty varovaisuussäästäminen voi alkaa uudestaan.
– Pelästytään ja halutaan varmistaa elintaso myöhemmin, jos tulee huonommat ajat.
5. Varaudu koron nousuun
Asuntolainoista Kostiainen sanoo, ettei Ukrainan tilanne ole vaikuttanut korkoihin. 12 kuukauden euribor-koron arvellaan yhä nousevan plussan puolelle ensi vuonna. Markkinakorko ennakoi keskuspankin toimia.
– Euroopan keskuspankki näyttää ainakin vielä lähtevän koronnoston tielle. Se on keskeinen, kun inflaatio kiihtyy sitä yritetään rajoittaa korkoja nostamalla.
Pankki on yleensä tehnyt laina-asiakkaille stressitestit, niin ettei lainaa ole liikaa suhteessa tuloihin.
– Jos EKP [Euroopan keskuspankki] nostaa korkoja, koronhoitokustannukset nousevat, Nummiaro sanoo.
Toisaalta inflaatio syö velkaa.
Koronnoston tavoitteena olisi inflaation hillitseminen. Hintojen nousun ei haluta siirtyvän palkkavaatimuksiin Euroopassa.
Nummiaro huomauttaa, että palkat nousevat nyt pari prosenttia, siinä missä hinnat nousevat 4–5 prosenttia.
– Pitemmällä aikavälillä yleensä palkat ovat nousseet enemmän kuin hinnat.
6. Ylläpidä omaa osaamista
Jos taloustilanne heikkenee, jotkin työpaikat saattavat olla vaarassa. Omasta asemasta työmarkkinoilla kannattaa pitää huolta, jos eteen tuleekin työnhaku. Se tarkoittaa esimerkiksi osaamisen ylläpitämistä ja lisätaitojen hankkimista.
Työttömyyden varalta parin kuukauden puskuri tilillä on hyvä, joskin lisänä on työttömyyskorvaus.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 22.3. kello 23:een saakka.
Lue myös: