Raumalainen Suvi Saarni, 23, opiskelee logistiikkainsinööriksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Hän on jatkuvasti huonouninen.
Välillä hän havahtuu huomaamaan maatessaan, ettei nuku, toisinaan hän on voinut nousta istumaan sängyn reunalle unissaan.
Miten nukuit viime yönä, Suvi Saarni?
– Huonosti. Heräsin taas noin viisi kertaa. Tunsin jo illalla, että kierrokset eivät laskeneet.
Yöllä herääminen harmittaa.
– Jo nukkumaan mennessä on raskas olo, jos seuraavana päivänä on tiivis koulu- tai työpäivä.
Eniten Saarnia hämmentää, ettei hän oikein tiedä, miksi ei nuku kunnolla.
– Jos olen nähnyt painajaista tai poikaystävä kuorsaa, on heräämiseen jokin syy. Turhauttaa, että usein syytä ei ole.
Hänellä on myös unilääkkeet, mutta iltakymmeneltä otettu puolikas lääke aaltoilee vielä tokkuraisuutena seuraavana keskipäivänä. Ja toisaalta hän pystyy nukkumaan vaikka kellon ympäri.
– Se kertoo, että univelkaa on. Sitä aina luulee, että selviää vähällä unella, mutta jossain vaiheessa keho alkaa kärsiä. Se tuntuu kauhealta.
Toimittaja söi unilääkkeitä 25 vuotta, mutta oppi sitten nukkumaan
Toimittaja Leeni Peltonen on sukeltanut syvästi uneen ja kirjoittanut siitä kaksi tietokirjaa: Valvomo – kuinka uneton oppi nukkumaan (2016) sekä Uni ja unettomuus – näe nukkuminen uusin silmin (2022), jonka tekijöinä on työryhmä.
Univaikeudet ovat yleisiä. Peltonen kertoo, että ajoittaisesta unettomuudesta kärsii joka kolmas suomalainen ja pitkittyneestä unettomuudesta 10–12 prosenttia.
Omat univaikeudet ovat syy siihen, että Peltonen kiinnostui aikoinaan aiheesta. Hän oli jo lapsena huonouninen.
– Vaikka opiskeluaikoinakin oli vaikea nukkua, en ajatellut olevani uneton: aiheesta ei tuolloin juurikaan puhuttu, Peltonen kertoo.
Sitten tulivat ruuhkavuodet: pienet lapset, stressiä, vaativa työ toimituspäällikkönä. Arkeen kuului uutisten seuraaminen jatkuvalla syötöllä. Unettomuus paheni. Tuli pelko, ettei nuku. Unettomuutta alettiin lääkitä unilääkkeillä, joita Peltonen söi 25 vuotta.
Työterveyslääkäri sanoi hänelle kahdeksan vuotta sitten, ettei ole terveellistä syödä unilääkkeitä pitkään.
– Ammattini on tiedonhankinta. On uskomatonta, miten vähän unettomuuden muusta hoidosta kuin unilääkkeistä aikaisemmin puhuttiin.
Onneksi tilanne on muuttunut. Lääkkeettömiä keinoja löytyi lopulta myös Peltoselle.
Miten nukut nyt, Leeni Peltonen?
– Melko tavallisesti. Opin nukkumisen vasta viisikymppisenä, mutta voin kuitenkin lohduttaa, että ihminen oppii.
Opiskelija yliajattelee ja turhautuu öisin
Katja Piilinen, 28, asuu Porissa ja opiskelee toista vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikkaa. Valmistuttuaan hän voi työskennellä esimerkiksi energiasuunnittelijana.
Energiasuunnittelua hän joutuu tekemään nytkin arjessaan, mutta eri mielessä kuin tulevassa työssä. Rikkonaiset yöt vaikuttavat elämänhallintaan. Huono yö rokottaa päivää.
Millainen oli yösi, Katja Piilinen?
– Otin migreenilääkkeen kolmelta. Nukahdin uudestaan. Heräsin, kun kello oli puoli kuusi.
– Se on turhauttava tunne: taas mennään. Valvon kaksi tuntia. Samalla tiedän, etten pysty seuraavana päivänä väsyneenä lukemaan kokeisiin, Piilinen kuvaa.
Vaikka yöuni hajoaa pirstaleiksi, on parasta yrittää pitää normaali päivärytmi. Piilinen ei nuku päiväunia, eikä muuta herätysaikaa, vaikka yöllä olisi valvonut.
Toisaalta koulu mahdollistaa ihmeellisiin aikoihin heräämisen ja torkuttamisen. Yöllä mielessä pyörivät kouluasiat.
– Yliajattelen. Mietin kokeita: pitää saada asioita aikaiseksi. Paine on kova.
Jos uni on kaikonnut ja Katja Piilinen on täysin virkeä, hän nousee ylös ja katsoo televisiota. Parin tunnin kuluttua voi taas yrittää nukkua.
– On ihmeellistä, kun välillä nukkuu kunnon yön. Miten pirteä silloin aina onkaan?
Väsytä itsesi
Miten unettomuudelle saa pistettyä hanttiin? Leeni Peltonen kertoo, että jos yöllä tai illalla ei saa unta, ei kannata jäädä sänkyyn. Pakkoyrittäminen ei unta houkuttele.
– Väsytä itseäsi, kunnes tulee unelias olo. Mikä rentouttaa sinua? Älä tee mitään aktiivista. Jopa syöminen antaa elimistölle vinkin, että on päivä.
Kännykkä on yöllä pahis, koska sen sisältöä on vaikea rajata: sieltä voi tupsahtaa raju uutinen tai vaikkapa ystävän somepäivitys, joka alkaa surrata päässä. Kännykän sininen valo harhauttaa aivot päiväasentoon.
Yön sujumiseen vaikuttavat asiat tapahtuvat usein päivällä. Kroppa tykkää rytmistä. Herää ja mene nukkumaan samaan aikaan. Tankkaa valoa päivällä. Ole toimelias eli väsytä itseäsi erityisesti myös päivällä.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 28.3. kello 23.
Lue myös: