Hyppää sisältöön

Yle selvitti kaikkien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten hakijamäärät: katso, kuinka moni kilpailee kanssasi samasta opiskelupaikasta

Viime vuosina ammattikoulutuksen suosio ehti kasvaa hurjastikin, kun toisen asteen yhteishaussa nuorista suurempi osa hakeutui ammattiopistoihin kuin lukioihin. Nyt suunta näyttää kääntyneen.

Oulun Kaakkurin koulun yhdeksäsluokkalainen Veikka Utriainen haki ensisijaisesti lukioon. Työharjoittelu LVI-alan yrityksessä innosti laittamaan vaihtoehdoksi myös putkiasentajan opinnot. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Antti Heikinmatti,
Katja Wallenius

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ammatillisten oppilaitosten hakijamäärä laski selvästi tämän kevään toisen asteen yhteishaussa. Hakijoiden kokonaismäärä kasvoi hieman, mutta siihen on vaikuttanut haun rakenteen muuttuminen.

Ammattiopistoihin pyrki ensisijaisena vajaat 29 400 hakijaa, kun määrä esimerkiksi viime vuonna oli yli 37 000. Lukioihin haki tämän kevään haussa lähes 34 300, eli miltei saman verran kuin viime keväänä.

Opetushallituksen asiantuntija Satu Hornborgin mukaan taustalla voi olla monia tekijöitä: Nyt haussa ei esimerkiksi ole mukana lukion päättäneitä, joita viime kevään haussa oli noin 2 200. Ammattiopintoihin voi myös hakea oppilaitosten omissa jatkuvissa hauissa.

– Lisäksi erityisoppilaitosten ammattikoulutusten hakijamäärä on kasvanut tänä keväänä huimasti, mikä voi selittää asiaa.

Toisen asteen yhteishakuun yhdistettiin tänä keväänä kolme aiemmin erillistä hakua: lukioiden ja ammattiopistojen haku, erilaisten valmentavien koulutusten haut ja haku erityisammattiopistoihin.

Katso Ylen yhteishakukoneesta Suomen kaikkien ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden hakija- ja aloituspaikkamäärät:

Yllä oleva kone näyttää kaikki toisen asteen kevään yhteishaun varsinaisessa haussa mukana olleet koulutukset. Tietosuojasyistä Opetushallitus ei kerro tarkkaa hakijamäärää, jos koulutukseen on alle viisi hakijaa. Lisäksi koneessa näkyvät hakijamäärät on pyöristetty lähimpään kolmella jaolliseen lukuun.

Kone kertoo hakijamäärät yhteishaun päättymishetkellä. Opetushallitus voi tehdä lukuihin täsmennyksiä kevään aikana.

Kaiken kaikkiaan hakijoita oli opetushallituksen mukaan tänä keväänä 75 737. Määrä on hieman suurempi kuin viime keväänä, mutta hakumuutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset.

Valtaosa hakijoista on peruskoulunsa päättäviä, joille osallistuminen yhteishakuun on pakollista. Kuukauden mittainen hakuaika päättyi eilen tiistaina.

Iida Keräsen tähtäimessä on Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukio. Paikka on Oulun halutuimpia, mutta Keränen toivoo, ettei pääsemistä tarvitsisi liikaa jännittää. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Keskiarvotavoite motivoi tsemppaamaan

Oulun Kaakkurin koulun yhdeksäsluokkalaisilla Veikka Utriaisella ja Iida Keräsellä yhteishaun suunta on selvillä: molemmat pyrkivät ensisijaisesti lukioon.

– Ensimmäisiksi laitoin kaksi lukiota, Merikosken lukion ja Kempeleen lukion. Mutta laitoin hakuun myös putkipuolen ammattikoulun ja sähköpuolen Kaukovainiolla, kertoo Veikka Utriainen.

Keräsen tähtäimessä on yksi Oulun halutuimmista lukioista, ilmaisutaitopainotteinen Oulun suomalainen yhteiskoulu.

– Tykkään tosi paljon draamasta ja teatterista, ja se ratkaisi päätöksen. OSYKissa on laaja kurssitarjonta ja on myös draamaa, niin sinne sitten.

Kainuun Ristijärvellä peruskouluaan päättävä Milla Sormunen taas kertoo, että valinta ei tuottanut juurikaan päänvaivaa.

– Kyllä se aika helposti siitä muodostui, kun tuo sähköoppi on aina kiinnostanut. Sähkölle hain Kajaaniin, Sormunen sanoo.

Sormusen vaihtoehto sähköasentajan ammattikoulutukselle on eläintenhoitajan koulutus. Vasta kolmantena tulee lukio. Ammattikoulutus kiinnosti myös pienen Ristijärven kunnan seitsemää muuta ysiluokkalaista lukiota enemmän.

Milla Sormunen seisoo Ristijärven koulun pihalla.
Milla Sormunen on valmis muuttamaan Ristijärveltä 50 kilometrin päähän Kajaaniin opiskelemaan.

Kaakkurin koulun opinto-ohjaaja Timo Pulkkinen kertoo, että valintoja on alettu pohtia jo vuosi aiemmin. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa hän on tehnyt tavoitetodistuksia, jotta nähdään paljonko oppilaiden pitäisi tsempata päästäkseen juuri haluamaansa paikkaan.

– Keskiarvot saattavat vaihdella paljonkin, mutta ne ovat kuitenkin sellaisia kannustimia ja auttavat pääsemään omaan tavoitteeseen.

Nopeet uutisaudiot. Nopeet uutisaudiot.

Sota ja pandemia vaikuttavat koulujaan päättäviin

Tänäkin keväänä toisen asteen yhteishakua on leimannut pandemia: opiskeluvaihtoehtojen esittelyjä ei ole voitu järjestää tavanomaiseen tapaan, ja lisäksi iso osa yseistä on jossain vaiheessa ollut etäopetuksessa.

Timo Pulkkisen mukaan maailman tapahtumat ovat vaikuttaneet nuorten pohdintoihin opiskelupaikoista.

– Ehkä on tullut enemmän puhetta työllistymisen näkökulman kautta. Esimerkiksi matkailu- tai ravitsemusalalla yritykset ovat menneet pienellä liekillä tai niitä on suljettu. Nuoria mietityttää, onko enää samanlaista työmarkkinaa kuin on ollut vaikkapa kaksi vuotta sitten.

Veikka Utriaisen tai Iida Keräsen valintoihin sota tai pandemia eivät suoraan vaikuttaneet.

– Kyllä se mietityttää, mitä maailmalla tapahtuu. Omat valinnat olin tehnyt ennen kuin koko tilanne oli edes alkanut, joten ei se vaikuttanut, Veikka Utriainen sanoo.

– Koska on korona ja sota, on tullut halu auttaa muita ihmisiä, ja se vaikuttaa siihen, mitä haluaa tehdä isompana. Mutta jos miettii, mihin lukioon haluaa, niin siihen se ei ole vaikuttanut, Iida Keränen kertoo.

Lue lisää: Pandemian keskellä yläkoulunsa käyneet suuntaavat yhteishakuun epävarmoina – ”Jännittää hirveästi”, sanoo ysiluokkalainen Marleena Kangas

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun yhteishausta Yle Tunnuksella 25.3. kello 23 saakka.

Päivitetty 24.3.2022 klo 10.15: Korjattu oppilaitosten tietoja hakukoneeseen.

Päivitetty 25.3.2022 klo 8.56: Korjattu Kannaksen lukion nimi Lahden lukio Gaudiaksi.

Päivitetty 25.3. klo 14.13: Lisätty Hämeenlinnan lyseon lukion tiedot.

Suosittelemme sinulle