Hyppää sisältöön

Lapsettomaksi jäävien osuus kasvaa matalasti koulutetuilla – korkeakoulutetut saavat tavallisesti kaksi lasta

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän. Samassa ryhmässä myös lapsettomuus on yleistä.

Turun yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin syntyvyyden kehitystä ja koulutusryhmien eroja lastensaannissa. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin matalasti koulutetuilla.

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan 1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes. Myös naisilla lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin matalasti koulutetuilla.

Toisaalta yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän. Tähän voi tutkimuksen mukaan vaikuttaa se, että enintään keskiasteen koulutuksen saaneet äidit ja isät saavat yhä yleisemmin lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa.

– On huomattavaa, että Suomessa tämä lastensaannin polarisoituminen ei koske vain matalimmin koulutettujen pienehköä ryhmää. Se koskee myös keskiasteen koulutuksen saaneita, sanoo tiedotteessa FLUX-tutkimushankkeen johtaja, dosentti Marika Jalovaara Turun yliopistosta.

Koulutus yhteydessä perhesuhteiden vakauteen

Korkeasti koulutetut saavat tutkimuksen mukaan tavallisimmin kaksi lasta.

– Sekä lapsettomuus että suuret lapsiluvut ovat heillä harvinaisempia kuin matalammin koulutetuilla, eivätkä ne ole yleistyneet. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla elinikäinen lapsettomuus on jopa vähentynyt, yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Tutkimuksen perusteella koulutus on yhteydessä hyvinvointiin sekä työuran ja perhesuhteiden vakauteen, jotka tukevat myös lasten saamista.

– Vaikuttaa siltä, että korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhettä koskevat toiveensa, Jalovaara sanoo.

Tutkimus on osa Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -hanketta. Tutkimuksessa tarkasteltiin syntyvyyden kehitystä ja koulutusryhmien välisiä eroja lastensaannissa Suomessa ja Ruotsissa 1940–1973 syntyneillä miehillä ja 1940–1978 syntyneillä naisilla. Toteutunutta lastensaantia tutkittiin naisilla 40 vuoden ja miehillä 45 vuoden iässä.

Suosittelemme sinulle