Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Näky varastohallissa on liki sotilaallinen.
Toistatuhatta sähköpotkulautaa seisoo viivasuorissa riveissä katse samaan suuntaan: kohti kevättä.
Muutaman viikon sisällä varastot tyhjentyvät, kun menopelit hajaantuvat ympäri kaupunkia.
Yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat ovat tulleet katukuvaan jäädäkseen, mutta niiden käyttöön on nyt luvassa tuntuvia muutoksia Helsingissä.
Helsingin kaupunki on yhteistyössä viiden operaattorin kanssa suunnitellut tulevaksi kaudeksi toimenpiteitä, joilla vähennetään sähköpotkulautailusta aiheutuvia haittoja.
Tässä jutussa muutoksista kertovat Tier Mobility Finlandin maajohtaja Elina Bürkland, Voi Technologyn maajohtaja Reetta Alastalo sekä Helsingin kaupungin liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Heikki Palomäki.
1. Pysäköintipaikat ydinkeskustaan
Sähköpotkulautojen ajattelemattomasta pysäköinnistä on aiheutunut haittaa erityisesti Helsingin ydinkeskustassa. Viime kesänä sähköpotkulautoja oli käytössä yhteensä jopa 8 000 kappaletta.
Nyt laudat aiotaan laittaa parempaan järjestykseen pysäköintikokeilulla. Ydinkeskustaan merkitään kymmeniä sähköpotkulautojen pysäköintialueita.
– Pysäköintipaikat ovat siellä, minne ihmiset muutenkin päättävät matkojaan. Tällaisia "hotspotteja" ovat esimerkiksi julkisen liikenteen pysäkit, sanoo Voin maajohtaja Reetta Alastalo.
Pysäköintipaikat tunnistaa kylteistä, osa parkkialueista on maalattu myös katuun ja osa on sähköpotkulaudoille tarkoitettuja telineitä.
Laudan saa edelleen pysäköidä myös merkittyjen alueiden ulkopuolelle, mutta pysäköintialueen käyttämisestä operaattorit palkitsevat antamalla ilmaista ajoaikaa.
2. Pakollinen valokuvaaminen
Jatkossa jokaisen käyttäjän on otettava pysäköidystä sähköpotkulaudasta valokuva.
– Sähköpotkulaudan pitää näkyä kuvassa kokonaisuudessaan. Silloin pystymme arvioimaan, onko lauta pysäköity hyvin vai ei, Tierin Elina Bürkland sanoo.
Valokuva on pakko ottaa riippumatta siitä, minne laudan on pysäköinyt.
Jos kuvaa ei ota, matkaa ei pysty päättämään ja vuokralaudan veloitus jatkuu.
Operaattorit kertovat tarkkailevansa kuvia sekä tekoälyn että ihmiskatseen avulla.
Jos pysäköintitaidoissa on moittimista, lähtee siitä käyttäjälle viesti. Jos rike toistuu, on luvassa "sakko".
– Jo toisesta huonosta pysäköinnistä veloitamme viisi euroa. Arvioimme maksun tehokkuutta, ja nostamme summaa tarvittaessa, Voin Alastalo sanoo.
3. Pysäköintipartio
Pysäköinnin siisteyttä tarkkailee kiertävä katupartio.
Helsingissä toimivat operaattorit ovat yhdessä palkanneet tehtävään Just Arrived -nimisen yrityksen.
Nimensä mukaisesti yritys tarjoaa työtä vasta maahan saapuneille tai niille, joiden on muuten vaikea työllistyä.
– Aloitimme vastaavan yhteistyön viime vuonna Ruotsissa useammassa kaupungissa, Tierin Bürkland kertoo.
Pysäköintipartio kiertää kaduilla päivittäin ja tarvittaessa siistii sähköpotkulaudat parempiin riveihin.
Sähköpotkulautoja vuokraavat operaattorit maksavat pysäköintipaikkoihin ja -partioon liittyvät kustannukset itse, koska pitävät mikroliikkumisen kehittämistä tärkeänä.
– Nyt on tärkeää investoida, jotta käyttäjät oppivat, millaista hyvä pysäköintikäyttäytyminen on, Voin Alastalo lisää.
4. Nopeusrajoitukset
Vaaratilanteet puhuttivat erityisesti viime kesänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kerrottua, että sähköpotkulaudoilla kaatuilu työllistää päivystyslääkäreitä viikonloppuöisin.
Liikenneministeri Timo Harakka (sd.) kutsui toimijat saman pöydän ääreen, ja Helsingissä lautojen huippunopeutta pudotettiin saman tien.
Tänä keväänä kausi alkaa tutuilla alennetuilla nopeuksilla ja viikonloppuöiden ajokiellolla.
Aalto-yliopistolla on parhaillaan käynnissä sähköpotkulautoihin liittyvä tutkimushanke, jossa mukana ovat Helsingin kaupunki, operaattorit sekä liikenne- ja viestintäministeriö.
– Se tuottaa meille kevään aikana lisää ymmärrystä muun muassa tapahtuneista onnettomuuksista, Helsingin liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Heikki Palomäki sanoo.
Hän muistuttaa sähköpotkulautojen yhteiskäytön olevan vielä niin uusi asia, että se vaatii yhteiskunnan ja yksilöiden oppimista.
Kaupunki ei aio kitkeä lautailua katukuvasta, vaan pitää mikroliikkumista tärkeänä osana Helsingin liikennejärjestelmää.
5. Promilleraja
Liikenne- ja viestintäministeriön tällä viikolla julkaistussa liikenneturvallisuusstrategiassa suunnitellaan promillerajan asettamisen selvittämistä polkupyöräilyyn ja niin sanottuun mikroliikkumiseen, jota sähköpotkulautailukin on.
Sähköpotkulautoja vuokraavat operaattorit kannattavat promillerajan asettamista.
Tierin Elina Bürklandin mielestä promilleraja sähköpotkulautailussa korostaisi sitä, että päihtyneenä ei pidä ajaa, oli kyseessä mikä kulkuneuvo tahansa.
– Ehdottomasti puollamme ajatusta. Mutta ymmärrämme, että lain säätämisessä kestää aikaa. Siksi haluamme jo tässä vaiheessa esittää ratkaisuja, jotka vaikuttavat liikenneturvallisuuteen tässä ja nyt, lisää Voin Reetta Alastalo.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 26. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: