Hyppää sisältöön

Miksi suhtautuminen ukrainalaispakolaisiin eroaa aiemmista turvapaikanhakijoista? Perussuomalaisten Purra uskoo, että he haluavat kotiin sodan jälkeen

Sisäministeriö arvioi, että Suomeen saapuu Ukrainasta tämän vuoden aikana jopa 80 000 pakolaista. Puolueet ovat yhtä mieltä, että Suomen tulee ottaa vastaan kaikki pakolaiset, joita Ukrainasta tulee.

Viktorija Puhalska saapui Kiovasta lastensa Annan, 10 ja Alisan, 4 kanssa maaliskuun alussa Helsinkiin. Loppumatka kulki Tallinnan-laivalla. Kuva: Silja Viitala / Yle
Annika Martikainen,
Antti Pilke

EU-maat tekivät maaliskuun alussa historiallisen päätöksen, kun ne päättivät ottaa ensimmäistä kertaa käyttöön tilapäisen suojelun direktiivin Ukrainasta saapuvien ihmisten auttamiseksi.

Päätös tarkoittaa, että EU:n alueelle saapuvat ukrainalaiset saavat automaattisesti vuoden oleskeluluvan, jota on mahdollista pidentää kaikkiaan kolmeen vuoteen.

Direktiiviä ei ole koskaan aiemmin otettu käyttöön, vaikka EU:hun tuli 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Suuri osa pakolaisista tuli tuolloin Syyriasta, jonka vuosia kestänyt sota on ollut 2000-luvun tähän asti suurin pakolaiskriisi.

Ukrainalaisten mahdollisuus saada nopeasti oleskelulupa on hämmentänyt osaa Suomeen aiemmin tulleista turvapaikanhakijoista.

Suuri osa suomalaisista puoluejohtajista sanoo silti, että puolueen suhtautuminen ukrainalaispakolaisiin ei eroa aiemmista, kuten vuoden 2015 kriisin aikana tulleista pakolaisista.

Näin vastaavat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sekä puheenjohtajat Iiris Suomela (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.).

SDP:n Mäkynen: Vuoden 2015 kriisistä opittu

SDP:n Mäkysen mukaan ei kysymys ei ole siitä, että suhtautuminen muuttuisi sen perustella, mistä pakolaiset tulevat, vaan siitä, että vuoden 2015 kriisistä opittiin paljon.

– Nyt kapasiteettia pystyttiin nostamaan nopeammin kuin silloin, ja toisaalta on käytössä EU:n laajuinen päätös siitä, että ihmiset pääsevät töihin ja palveluiden piiriin nopeammin, ja se on oikein hyvä, Mäkynen sanoo Ylen haastattelussa.

Vasemmistoliitto on Li Anderssonin mukaan edustanut koko ajan periaatetta, että maat kantavat yhdessä vastuuta, olipa pakolainen tai turvapaikanhakija mistä maasta tahansa. Myös RKP kertoo lähtevänsä siitä, että jokaisen ihmisarvo on jakamaton.

– Emme tee eroa sen välille mistä ihminen tulee, jos hän on hädässä. Jos hän on pakolaisen asemassa, häntä tulee kohdella yhdenvertaisesti, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Iiris Suomelan mukaan myös vihreiden linja on ollut aina sama, että apua tarvitsevia pitää auttaa. Vihreät iloitsee, että tuki ukrainalaisille on ollut voimakasta ja selvää, ja moni suomalainen on ollut halukas auttamaan.

– Se on todella hienoa. Toki toivomme, että vastaavaa nähdään myös, jos joku muu tilanne tulee tulevina vuosina vastaan, Suomela sanoo.

Myös Sari Essayah sanoo, että ukrainalaiset vastaanotetaan Suomessa kuten aiemmatkin tulijat.

– Tilapäisen suojelun direktiivi on tietysti ensimmäistä kertaa erilainen menettelytapa, jossa on nopeutetusti mahdollisuus käsitellä hakemukset. Mielestäni se auttaa tällaisessa tilanteessa, Essayah kiittelee.

Taisa Zeleniuk saapui tyttärensä Sofian kanssa Suomeen Umanin kaupungista Ukrainasta. Mukana oli myös Zeleniukin poika Nazar. Kuva: Silja Viitala / Yle

Purra ja Harkimo: Täysin eri tilanne

Perussuomalaiset ja nyt-liike sen sijaan sanovat, että tilanne on nyt nyt täysin erilainen kuin vuonna 2015.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että vuonna 2015 Suomeen saapui yli 30 000 siirtolaista tuhansien kilometrien päästä.

– He halusivat Euroopan unioniin ja hakivat täältä turvapaikkaa. Hyvin suuri osa jäi riippumatta siitä saivatko he kansainvälistä suojelua vai eivät. Pääasiassa kyse oli nuorista miehistä, hän luettelee.

Purra sanoo, että Ukrainasta sen sijaan pakenee naisia ja lapsia, kun miehet ovat jääneet taistelemaan.

– Kyseessä on tilapäinen suojelu. Uskon, että ukrainalaiset, isänmaalliset ihmiset haluavat lähteä kotiin heti kun se on jälleen mahdollista, kun jälleenrakennus on käynnistynyt ja karmeasta sodasta päästy.

Liike Nytin puheenjohtajan Harry Harkimon mukaan Venäjän hyökkäyksen aiheuttama pakolaiskriisi eroaa vuodesta 2015 "totaalisesti".

– He tulevat sodasta suoraan, ovat hädässä, eivätkä voi jäädä sinne. Meidän on autettava. Tämä on täysin eri asia kuin edellinen kriisi, Harkimo sanoo.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan ero on se, että Ukraina on osa Eurooppaa.

– Suomessa on ollut tuhansia ukrainalaisia työntekijöitä, he ovat intergroituneet tänne. Heidän on helppo kotoutua tänne ja työllistyä. Pohjakoulutus on monesti kunnossa ja on kielitaitoa. Heidän kotoutumisensa on helpompaa. Tämä on fakta ja lähtökohta, Orpo sanoo.

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan erityisen huomionarvoista on, että sota saanut liikkeelle naiset ja lapset.

– Kriisin luonne on tärkeää huomioida. Lasten ja nuorten asia on iso tulevaisuusasia, ja sitä kautta tilanne on hyvin toisenlainen kuin vaikkapa 2015 maahanmuuttotilanteen yhteydessä.

Orpo: Euroopassa puhuttava, mihin eri maiden kantokyky riittää

Puolueet uskovat, että Ukrainasta sodan jaloista tulevat pakolaiset kotoutuvat Suomeen nopeasti.

Sisäministeriö arvioi, että Suomeen saapuu Ukrainasta tämän vuoden aikana jopa 80 000 pakolaista.

Puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen tulee ottaa vastaan kaikki pakolaiset, joita Ukrainasta tulee.

SDP:n varapuheenjohtaja Mäkynen korostaa, että yhdessä muiden EU-maiden kanssa on jo sovittu, että kaikki Ukrainasta tulevat otetaan vastaan, joten tähän Suomi on sitoutunut.

Puoluejohtajat kuitenkin muistuttavat, että vielä ei ole tiedossa, miten paljon pakolaisia Suomeen lopulta tulee.

– On aivan selvää, että Suomi auttaa Ukrainasta pakenevia naisia ja lapsia. Se, kuinka paljon heitä lopulta on ja miten he jakautuvat emme vielä tiedä, perussuomalaisten Purra sanoo.

Kokoomuksen Orpo sanoo, että eurooppalaisittain pitää puhua siitä, mihin kunkin maan kantokyky riittää.

– Emme pysty määräänsä enempää Suomeen ottamaan. Luvut, joissa nyt mennään ja miltä nyt näyttää, ovat mielestäni hoidettavissa, hän arvioi.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 28.3. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Analyysi: Eurooppa pelkäsi uutta pakolaiskriisiä vuosikausia – nyt Ukrainasta tuli enemmän pakolaisia kuin Syyriasta, eikä kukaan ole huolissaan

Analyysi: Sotaa pakenevat ukrainalaiset otetaan vastaan avosylin – taustalla kytee kuitenkin vanha riita EU:n maahanmuuttopolitiikasta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa aiheuttaa pahemman pakolaiskriisin Euroopassa kuin mikä koettiin 2015 – moni asia on nyt toisin

Suosittelemme sinulle