Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysää EU-maat ilmastoloikkaan. Kovalla työllä EU voisi päästä eroon Venäjän-energiasta jo tänä vuonna, mutta se maksaisi maltaita, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.
Presidentti Joe Bidenin mukaan Yhdysvallat toimittaa EU:lle 15 miljardia kuutiometriä nestemäistä LNG-kaasua tänä vuonna. Se vastaa suurin piirtein LNG-kaasun määrää, joka Venäjältä tuotiin viime vuonna.
Digiloikasta ilmastoloikkaan
Siinä missä koronapandemia sysäsi EU-maat etätöihin ja digiloikkaan, Ukrainan sota ohjaa niitä aiottua nopeammin ilmastoloikkaan.
Venäjältä tuodaan fossiilisia polttoaineita, ja sodan seurauksena niistä siirrytään uusiutuviin energialähteisiin todennäköisesti nopeammin kuin EU on tavoitellut.
EU:n on tarkoitus irrottautua Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista kokonaan lähivuosina.
Jo kuluvan vuoden loppuun mennessä EU-komissio haluaa korvata suurimman osan Venäjältä tuotavasta maakaasusta. Kaikkein suurin työ on kaasuvarastojen täyttäminen syksyksi, jotta kotien lämmitys voidaan varmistaa ensi talvena.
Alla olevassa grafiikassa on kuvattu, millä venäläisen kaasun jättämää aukkoa voisi täyttää. EU-komissio ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA ovat tehneet uuden energian tarpeesta omat laskelmansa.
Venäjän hyökkäys nopeuttaa kaikkien sellaisten tekniikoiden käyttöönottoa, joilla fossiilista voidaan korvata uusiutuvalla energialla. Esimerkiksi lämmitystä vähentämällä tehtäisiin tarpeettomaksi iso osa Venäjän-tuontia.
Komission ja IEA:n pylväissä on kiinnostavia eroja. EU-komissio esimerkiksi uskoo, että nestemäistä kaasua pystytään hankkimaan muualta maailmasta peräti 50 miljardia kuutiometriä.
IEA taas suosittelee, että neljän alasajoa odottavan eurooppalaisen ydinvoimalan käyttöä jatketaan. Komissio ei hiiskahda ydinvoimasta mitään.
Komissio ei myöskään laske kivihiilen varaan lainkaan, kun taas IEA:n mukaan sitä pitää lisätä siirtymän aikana selvästi.
Teoria on toista kuin käytäntö
Kun yhdistelee EU:n ja IEA:n ehdotuksia maakaasun korvaamiseksi, päästään jo lähelle Venäjältä viime vuonna tuodun kaasun määrää. Ainakin teoriassa EU saattaisi siis pystyä katkaisemaan Venäjä-riippuvuutensa tänä vuonna.
Piuhojen riuhtaisu kerralla irti on kuitenkin hyvin hankalaa toteuttaa käytännössä. Ajatushautomo Bruegelin mukaan ilman Venäjän kaasua on mahdollista selvitä, mutta se vaatii vaikeita päätöksiä.
Esimerkiksi Saksa laskee pääsevänsä venäläisestä maakaasusta eroon ilman pahoja vaikeuksia vasta kesään 2024 mennessä, maan talousministeri sanoi perjantaina Handelsblatt-lehdelle. Öljystä ja kivihiilestä se aikoo eroon jo tänä vuonna.
Putinin hyökkäyksen vuoksi "kaikilla" on nyt intressi sijoittaa oman energian tuotantoon ja kysyntä on jo huipussaan, Suomen Energiateollisuus ry:ssä arvioidaan. Sen sijaan kyky tuottaa uudenlaisia energiateknologioita on rajallinen.
– Kaasu maksaa Euroopassa jo tosi paljon, ja sitä halutaan laajasti korvata. [Uuden teknologian] ostajia on, mutta ihmettelen, jos jossain on kapasiteettia asentaa Eurooppaan yhtäkkiä paljon lisää aurinkopaneeleita tai lämpöpumppuja, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.
Juttua korjattu 26.3. kello 15.05. Alun perin tekstissä puhuttiin nestekaasusta, kun kyse on nestemäisestä maakaasusta eli LNG-kaasusta.
Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan klo 23:een asti.
Aiheesta lisää:
Helsinki voisi tuottaa energiansa kokonaan ilman Venäjää – näin se onnistuisi