Hyppää sisältöön

Karjalan kielen elvytändäs rodih vaigevuttu Päivännouzu-Suomen yliopistos, ku yhtevyöt Ven’an Karjalah on katkattu

Karjalan kielen puoles ruadajat ollah huolevuttu tulies aijas, sendäh gu pieni kieliyhtehistö on puuttunuh sežo kärzijöih Ven’an hyökättyy Ukrainah.

Opi, opastu, ga älä öntästy -sanaston kansi.
Päivännouzu-Suomes on ruattu raviedu ruaduo karjalan kielen elvytändäh niškoi. Kuvas Opi, opastu, ga älä öntästy -sanastokniigan kanzi.  Kuva: Jouki Väinämö / Yle
Yle

Opastus- da kul’tuuruministerstvan nevvos Päivännouzu-Suomen yliopisto ei rua nimittumua korgeiškola- da tiedoyhtesruaduo Itä-Suomen yliopisto ei tee mitään korkeakoulu- ja tiedeyhteistyötä(siirryt toizeh palveluh) ven’alazien organizacieloinke. Yhtenjyttymäh luaduh luajitah muutgi yliopistot. Karjalan kielen opastandas Päivännouzu-Suomen yliopisto on keskevytännyh yhtehizen tutkimusruavon Petroskoin valdivonyliopistonke da perävytännyh kučuttuloin paginanpidäjien luvendot. Uuzii projektoi rajan yli ei panna rattahile.

Avvonazes yliopistos sežo et voi opastuo karjalan kieleh loitoči piettävil kursoil Ven’alpäi, sendäh gu tiedoliikendehyhtevyöt päivännouzupuolizes susiedaspäi yliopiston sistiemoih on salvattu.

Yliopisto rakennus talvisessa Joensuussa
Päivännouzu-Suomen yliopistos nygöi et voi opastuo karjalan kieleh loitoči Ven’alpäi, sendäh gu tiedoliikendehyhtevyöt on katkattu. Perustutkinduo yliopistos opastuu 90 ven’alastu. Kuva: Ari Tauslahti / Yle

”Pienes vähembistörahvahas sežo rodih kärzii”

Karjalan kielen professorannu ruadai Helka Riionheimo pidäy tilandehtu huolevutettavannu vähembistökielele, kudai on varavonalaine mollembin puolin rajua eigo ni kieliaktivistua da specialistua ole äijiä.

– Karjalakse paistah kahtes muas da perindön mugah on ruattu äijy yhtehisty ruaduo Suomen da Ven’an välil. Nygöi, konzu yhtehine ruado rodih mahtottomakse, se tovengi vaikuttau ruadajien da opastujiengi mielialah, sanou Helka Riionheimo.

Händy äijäl huolevuttau karjalazien oza Ven’an valdupoliitiekan keskel.

– Pieni vähembistörahvas puuttuu sežo kärzijöih dielos, kudamas iče karjalazet ei olla viärät. Karjalan kielen nägymät ollah ylen heikot da konzu kieliyhtehistö eroitetah, nečis roih vie yksi uuzi išku karjalazeh yhtehistöh, kudai on kärzinyh aijembagi äijis iškulois, tuskuahes Riionheimo.

Professoran mugah yliopistol nygöi keskitytäh omah ruadoh.

– Opimmo olla pozitiivizinnu da toivuo, gu roih vie moine aigu, konzu voimmo myös ruadua yhtehisty ruaduo, sanou Helka Riionheimo.

Hänen mugah kolliegoil päivännouzurajan tagan on risturiidastu da pahua mieldy Ven’an voinutoimiloin täh.

– Ven’an poliittine tilandeh ruttoh on muuttunuh moizekse, gu eriluaduzil vähembistölöil on roinnuh vie jygiembi elos. Heil on ylen vaigei aigu nygöi, sanou Riionheimo.

Pajunoksia ja munia maljakossa.
Karjalan kielen da kul’tuuran maltajii tarvitah sežo tulielgi aigua, uskou Päivännouzu-Suomen yliopiston akadiemine rehtoru Tapio Määttä. Terväh roih Äijypäivy, kudai on pravoslaunoloin karjalazien vuvven suurin da kallehin pruazniekku. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Rehtoru uskou, gu karjalan kieldy tarvitah tulielgi aigua

Karjalan kieleh voit opastuo Päivännouzu-Suomen yliopistos vaigu sivuainehennu. Monil karjalan vallinnuzil opastujil piäainehennu on suomen kieli.

Mullozes sygyzys algajen karjalan luvendokursoil olet voinnuh ottua ozua sežo avvonazen yliopiston kauti. Professoran Helka Riionheimon mugah kiinnostus on olluh ylen suuri da opastujua on olluh rekordumiäry, monii kymmenii, mi on tavanmugastu äijiä suurembi.

Akadiemine rehtoru Tapio Määttä on optimistine kielen tulien aijan kohtah, hos tilandeh ongi vaigei.

– Karjalan kieli on Päivännouzu-Suomen yliopistole kanzalline eričysruado yliopistokentäl da meile ylen tärgei dielo sežo tulielgi aigua. Uskon, gu karjalan kielen elvytändiä da kielen sego kul’tuuran maltuo tarvitah tuliel aigua yhtenjyttyöh, kui nygöigi, nenga arvivoiččou Tapio Määttä.

Karjalan kielen elvytys on vaikeutunut Itä-Suomen yliopistossa, kun yhteydet Venäjän Karjalaan on katkaistu

Suosittelemme