Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mailta on paljastunut laitonta purkubetonin kippausta.
Tammikuussa 2020 ministeri Lepältä maita vuokrannut maanrakennusyritys kuljetti kaksi kuormallista purkubetonia kallionlouhinta-alueelle ministerin omistamalle alueelle.
Alueelle myönnetty ympäristölupa purkubetonin käsittelyyn ja varastointiin oli umpeutunut jo kaksi vuotta aiemmin. Uutta lupaa haettiin vasta maaliskuussa 2020.
Alueen vuokranneen yrityksen omistaa ministeri Lepän veli.
Ympäristöluvat puuttuivat 2,5 vuoden ajan
Ministeri Lepän veli kertoo, että suostui ottamaan betonikuormat vastaan, koska alueella oli aiemmin ollut ympäristölupa.
– Koska byrokratiaa on niin paljon, en yksinkertaisesti muistanut, että ympäristölupa meni vanhaksi. En ehtinyt uusimaan lupaa ajoissa. Betonin tuomiselle ei ollut estettä, koska kyse oli luvan uusimisesta.
Vuonna 2011 Lepän veli haki kallion louhintaan ja murskaukseen ympäristölupaa, joka piti olla voimassa vuoteen 2020. Hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen vuoksi lupa oli voimassa vain vuoden 2017 loppuun saakka.
Myös vuonna 2014 saatu ympäristölupa asfaltin ja betonin vastaanottamiseen ja murskaukseen annettiin samaksi ajaksi.
– Olettamana oli saada 10 vuoden lupa, mutta valitusten takia se oli lyhyempi, siksi homma tilttasi.
Ministerin veli kertoo, ettei ottanut luvattomana aikana vastaan muita kuormia.
Hän sai uuden yhteisluvan kumpaankin toimeen vasta kesäkuussa 2020.
Näin ollen myös lupa kallionmurskaukseen puuttui kahden ja puolen vuoden ajan.
Tuona aikana kiveä murskattiin pariin kertaan antamalla meluilmoitus Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. Viranomaisten mukaan näin voidaan menetellä, sillä murskaamisessa suurin ongelma on melu.
Väistyvä ministeri ei kommentoi asiaa
Ministerin veli kertoi maat omistavalle ministeri Lepälle, että ympäristöviranomaiset selvittivät laitonta purkubetonin vastaanottoa.
– Kyllä siitä oli puhetta Jarin kanssa, että tällainen erhe tuli. Hän sanoi, että asiat on saatava kuntoon. Sehän on tietenkin myöhäistä siinä vaiheessa, kun maat on kipattu.
Väistyvä ministeri ei kommentoi asiaa Ylelle.
– Olen asiassa ainoastaan alueen vuokranantaja, hän kirjoittaa sähköpostissaan.
Nykyisin ministerin veljen yritys vastaanottaa purkubetonia pieniä määriä lähinnä omilta työmailtaan.
Heinolalaisnavetan kivijalka
Lepän tiluksille kipattu betoni oli rahtiasiakirjojen mukaan peräisin heinolalaisen navetan kivijalasta.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut sai ilmiannon tapauksesta pian tapahtuneen jälkeen. Ympäristötarkastaja Marita Savon mukaan he selvittivät tilanteen Heinolan viranomaisten ja yrittäjän kanssa.
– Lupatilanteessa oli katkos. Yrittäjän kanssa keskusteltiin siitä, että hän ei voi ottaa lisäkuormia vastaa, mutta ei ollut ympäristönsuojelullista syytä ajattaa purkubetonia takaisin Heinolaan.
Rahtiasiakirjan mukaan purkubetonia tuotiin Pertunmaalle 24 kuutiota. Ympäristötarkastajan mukaan määrä on pienehkö. Viranomaisten kiinnostus herää vasta, kun on kyse sadoista tonneista.
– Jos kysessä olisi ollut ongelmajäte, niin olisimme singonneet sinne katsomaan. Mutta nyt kyseessä oli yksittäisen navetan kivijalan betonit.
Ympäristötarkastaja Marita Savon mukaan purkubetonin laiton kippaaminen ei ole Etelä-Savossa iso ongelma.
– On hyvä, että purkubetonia hyödynnetään, koska se on kivitavaraa. Siinä on harvemmin epäpuhtauksia, jotka estäisivät käytön maarakentamisessa. Mutta se on laitonta, että dumpataan ihan vain dumppaamisen ilosta.
Laiton on aina laitonta
Myös ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jouni Nissinen toteaa, että toiminnan jatkaminen ympäristöluvan umpeutumisen jälkeen on selkeästi laitonta.
– Laiton on aina laitonta ja viime kädessä poliisiasia, Nissinen sanoo.
Koska ympäristöministeriö ei ole valvova viranomainen, hän ei halua ottaa kantaa Mikkelin seudun ympäristölautakunnan toimintaan.
Ympäristötarkastajan mielestä Pertunmaan tapaus ei ole rikosilmoituksen väärti.
– Emme lähde siitä rikosilmoitusta tekemään, ei ole niin vakavasta asiasta kysymys, Marita Savo sanoo.