Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Isosiskon hartioilla on nyt valtava painolasti: pikkuveljen henki.

Marokkolaissyntyisen suomalaisen Imane Saadounen, 27, pikkuveli on sotavankina niin kutsutussa Donetskin kansantasavallassa. Se on Venäjä-mielisten joukkojen miehittämä alue Itä-Ukrainassa, jonka hallinnon valtioista vain Venäjä ja Syyria ovat tunnustaneet.

Miehitetyn alueen “oikeuslaitos” langetti kesäkuun alkupuolella kuolemantuomion veljelle Brahim Saadounelle, 21, ja kahdelle brittisotilaalle. Miehet joutuivat venäläisten vangiksi huhtikuussa taistellessaan Ukrainan joukoissa.

Länsimaat ovat sanoneet oikeudenkäynnin olevan Venäjän junailema näytös. YK:n mukaan kuolemantuomio on sotarikos. Useat EU-maat sekä Britannia ovat ilmaisseet jyrkän vastalauseen asiasta.

– Hän on käytännössä vielä lapsi, etsimässä omaa elämäänsä. Siksi tulen nyt tämän asian kanssa julkisuuteen. Minusta tuntuu siltä, että hänet on jätetty yksin. Yksin kuolemaan sinne, Imane Saadoune kertoo Ylelle Helsingissä.

Epätoivoinen sisko etsii nyt tahoja, jotka pystyisivät auttamaan hänen veljeään.

Imane kertoo soittaneensa Marokon suurlähetystöön Suomessa ja muun muassa ulkoministeriöön Marokossa. Vastaukset olivat hänen mukaansa tylyjä.

– He sanoivat, että mitä sinä luulet, että tekisimme hyväksesi. Oli kuin he eivät olisi lainkaan välittäneet. Tuntui, kuin he olisivat ajatelleet, että se ei ole meidän asiamme, soita jonnekin muualle, Saadoune kertoo.

Marokon Helsingin-suurlähetystö ei ole vastannut Ylen kommentointipyyntöön.

Veljen kohtalo paljastui nettivideon kautta

Imane Saadoune sai yhteyden veljeensä viimeksi noin kaksi kuukautta sitten. Veli viestitti, että hänellä ei ole rintamalla enää nettiyhteyttä.

Oli pitkään hiljaista, kunnes Imane näki veljestään videon viestipalvelu Telegramissa. Ensin hän ei ymmärtänyt, mitä videossa sanottiin.

– Luulin hänen sanovan, että hän on kunnossa tai jotain sellaista. Pyysin ukrainalaista ystävääni kääntämään videon, ja siinä sanottiinkin, että hän on venäläisten vankina.

Aluksi Imane ei kertonut tilanteesta edes Marokossa asuvalle perheelleen.

– Sitten oli pakko soittaa äidille ja kertoa, että hänen poikansa on vangittuna ja todella pahassa tilanteessa.

Kesäkuun alussa Brahim ja britit tuomittiin kuolemaan. Venäjän uutistoimiston Interfaxin mukaan Donetskin “oikeusistuin” tuomitsi miehet “palkkasoturitoiminnasta ja toimista, jotka tähtäsivät vallankaappaukseen ja Donetskin kansantasavallan perustuslain kumoamiseen”.

Brahim ei kuitenkaan ole palkkasoturi.

Yle tavoitti Kiovasta Brahim Saadounen ystävän Muiz Avghonzodan. Hän vahvistaa, että Brahim liittyi Ukrainan armeijaan jo viime vuoden lopulla.

Avghonzoda on antanut aiemmin haastatteluita aiheesta muun muassa Deutsche Wellelle, The Washington Postille ja The Guardianille.

Brahimin paperit ovat Avghonzodan hallussa Kiovassa ja hän esitteli niitä myös Ylelle. Asiakirjat kertovat, että Brahim on hakenut armeijaan lokakuussa ja astui palvelukseen marraskuussa 2021 Mykolaijivissa, missä hän sai koulutuksensa.

Brahim Saadoune liittyi Ukrainan merijalkaväen 36. prikaatiin. Avghonzodan mukaan hänet siirrettiin Pavlopolin kaupungin lähelle Donetskiin tammikuussa. Hän toimi tykistön kuljettajana.

– He menettivät asemansa siellä heti sodan alussa, ja sen jälkeen hänen osastonsa komennettiin Illitšin terästehtaalle Mariupoliin, Avghonzoda sanoo.

Illitšin terästehdas on samalla teollisuusalueella Azovstalin terästehtaan kanssa. Alueella käytiin raskaita taisteluita, ja yli tuhat Ukrainan sotilasta antautui venäläisille tehtaan lähellä huhtikuun puolivälissä. Brahim oli heidän mukanaan.

Halusi tehdä jotain hyödyllistä ja liittyi armeijaan

Brahim Saadoune saapui Kiovaan 2019. Hän oli päässyt opiskelemaan Ukrainan kansallisessa teknillisessä yliopistossa ilmailu- ja avaruusrakettiteknologiaa. Sisaren mukaan ilmailuinsinööri oli veljen haaveammatti jo nuoruudesta saakka.

Koronapandemia kuitenkin aiheutti sen, että opinnot eivät enää edenneet toisena lukuvuotena.

Ystävä Muiz Avghonzodan mukaan Brahimista ajelehtiminen ja kavereiden kanssa hengailu tuntui hyödyttömältä. Hän halusi tehdä jotain hyödyllistä.

– Hän kertoi hakeneensa armeijaan. Minä sanoin, että älä tee niin. Hän halusi kuitenkin todistaa jotain itselleen. Hän uskoi myös, että se tekisi hänestä vahvemman ihmisen.

Myös sisar tiesi armeijaan hakemisesta, eikä hänkään ollut mielissään asiasta. Imane uskoo, että myös rakkaus Ukrainaan oli päätöksen taustalla.

– Aluksi Ukraina oli hänelle maana ihan sattumanvarainen valinta. Mutta kun juttelin hänen kanssaan, huomasin, että hän oli rakastunut maan tunnelmaan, ihmisiin, kulttuuriin, kaikkeen. Se oli hänelle uusi kokemus.

Kansainvälisissä haastatteluissa esiintyneet muutkin Brahimin ystävät kuvaavat häntä kavereiden ympäröimäksi, sosiaaliseksi ja herttaiseksi ihmiseksi, joskin ehkä vielä hieman elämässään hukassa olevaksi nuoreksi. Hän viihtyi erityisesti Kiovan teknomusiikkiklubeilla, missä myös Muiz Avghonzoda tapasi hänet.

Ystävät kertovat rakastaneensa Brahimin energisyyttä ja avuliaisuutta. Nyt nuo samat kaverit yrittävät pelastaa hänen henkensä.

Avghonzoda aloitti sosiaalisessa mediassa toimivan #saveBrahim -kampanjan sen jälkeen, kun tieto kuolemaantuomiosta tuli julkisuuteen.

– Brahimia ei aluksi edes oikeastaan mainittu missään uutisissa, oli vain niistä kahdesta britistä. Silloin tajusin, että tämä täytyy saada julkiseksi.

Ainoa tieto Brahimista on tullut Venäjän julkisuuteen levittämien kuulusteluvideoiden kautta. Videot itsessään ovat Geneven sopimuksen vastaisia. Sopimuksen lakitekstin mukaan sotavankeja on suojeltava muun muassa “solvauksilta ja julkiselta uteliaisuudelta”.

Tämän vuoksi myöskään Yle ei julkaise videoita Brahimin kuulusteluista.

Videoita Brahimista on kuitenkin netissä paljon, ja Imane on nähnyt niistä useita.

– Hänellä on aivan erilaiset kasvot, en ole koskaan nähnyt häntä sellaisena. Hän näyttää siltä kuin hän olisi nähnyt jotain todella pahaa. Hän on myös laihtunut todella valtavasti.

Imane on huolissaan veljensä terveydestä. Veli sairasti koko lapsuutensa vakavaa anemiaa, joka saatiin lopulta kuriin, mutta nyt sisar pelkää videokuvien perusteella sen palanneen.

Arabimediassa julmia kommentteja

Videoita ovat nähneet myös marokkolaiset. Osa niistä on tehty arabian kielellä.

Monet marokkolaiset ovat venäjämyönteisiä, ja paikallinen media on ottanut kaikkensa irti Brahimin kuolemantuomiosta. Siitä iloitaan sosiaalisessa mediassa. On jopa uutissivustoja, joilla odotetaan Brahimin teloitusta, jotta se voitaisiin sitten näyttää ensimmäisenä.

Osasyynä kommentteihin saattaa olla arabiankielisissä videoissa esiintyvä kohta, jossa Brahimilta kysyttiin hänen uskonnostaan. Hän sanoo olleensa muslimi mutta nyt agnostikko.

Monille muslimeille tämä on kuolemantuomion arvoinen lausunto.

– Nyt Marokossa sanotaan sen takia, että jos hän tulee takaisin, me tapamme hänet. Jos Venäjä ei tapa häntä, me tapamme, kuvaa Imane somepostauksia.

Useat marokkolaiset ovat toki yrittäneet myös auttaa, mutta uhkailevia kommenttejakin on paljon. Imane kertoo myös aidosti pelkäävänsä äitinsä ja muiden vielä Marokossa olevien läheistensä puolesta.

Marokon mediassa esiintyy lisäksi runsaasti propagandaa ja suoranaisia virheitä, joita toistellaan faktoja tarkistamatta. Yksi keskeisimmistä on se, että Brahimilla olisi Ukrainan kansalaisuus, mikä ei pidä paikkaansa.

Kiovalaisen ystävän Avghonzodan mukaan Brahimilla on vain pysyvä oleskelulupa Ukrainassa. Hänen hallussaan Kiovassa on jopa Brahimin Marokon passi.

Marokko on käyttänyt väitettyä Ukrainan kansalaisuutta yhtenä syynä siihen, että apua valtiolta ei ole juuri herunut.

Viime viikolla Marokon Kiovan-suurlähetystö antoi lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Saadoune vangittiin “Ukrainan valtion armeijan univormua kantaen, Ukrainan merijalkaväen yksikön jäsenenä”. Niukkasanaisen lausunnon mukaan häntä pidetään vankina alueella, “jota niin YK kuin Marokkokaan eivät ole tunnustaneet”.

Marokon kantoja selittää maan läheinen suhde Venäjään.

Vaikka Marokko on virallisesti pyrkinyt olemaan sodassa neutraali, se oli yksi niistä harvoista maista, jotka pidättäytyivät maaliskuun alussa äänestämästä YK:ssa Venäjän vetäytymistä vaativan päätöslauselman puolesta sekä toisesta sotaa koskevasta päätöslauselmasta muutamaa viikkoa myöhemmin.

Taustalla on muun muassa se, että Marokko tarvitsee Venäjän tukea pyrkimyksessään saada Länsi-Sahara haltuunsa. Mailla on myös tärkeät kauppasuhteet. Marokko vie ulkomaille paljon maataloustuotteita, ja siksi se tarvitsee kipeästi erityisesti Venäjän lannoitteita.

Maiden lämpimiä suhteita kuvaa muun muassa se, että Marokon kuningas Muhammed VI lähetti ystävällisiä suhteita ja yhteistyötä korostavan kirjeen (siirryt toiseen palveluun) Vladimir Putinille Venäjän kansallispäivänä 12. kesäkuuta.

Maiden suhteet heijastuvat myös kansalaisten mielipiteeseen. Tuoreen kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) 37 prosenttia marokkolaisista kannattaa suhteiden säilyttämistä Venäjään sodasta huolimatta. Vain 14 prosenttia kannattaa niiden katkaisemista.

Brahim Saadounen kohtalo on ollut joutua monien marokkolaisten hampaisiin.

"Haluaisin sanoa, että hän ei ole yksin"

Brahim kertoo arabiankielisellä videolla antautumisensa hetkestä. Hän pohti sitä, että saattaisi joutua ammutuksi tai kärsimään, mutta hän halusi vielä nähdä rakastamansa ihmiset.

Imane toivookin nyt, että voisi välittää veljelleen tiedon siitä, että hän ei ole yksin.

– Haluaisin vain saada soittaa hänelle. Haluaisin sanoa, että häntä rakastetaan, että hänellä on ystäviä, jotka rakastavat häntä ja tekevät kaikkensa hänen puolestaan.

Nuorten varassa on nyt paljon.

Ystävien somekampanja on kuitenkin jo herättänyt ihmisoikeusaktivistien huomion, ja myös vapaaehtoiset ukrainalaiset lakimiehet ovat antaneet apua.

Viime viikolla Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hyväksyi Imanen toimittaman vetoomuksen Brahim Saadounen tapauksesta.

Tuomioistuin vaati Venäjän hallitusta varmistamaan, että kuolemantuomiota ei panna täytäntöön. Lisäksi Venäjän on annettava oikeudelle kahden viikon kuluessa selvitys siitä, että Saadounen oikeuksista ja muun muassa lääkinnällisestä hoidosta huolehditaan.

Muiz Avghonzoda luottaa siihen, että kaikki vielä järjestyy.

– Päätavoitteemme on saada hänet Ukrainaan. Uskon, että se on mahdollista ja uskon, että niin tapahtumaan.

Muokattu 1.7.2022 kello 14.13: Myös Syyria tunnustaa Donetskin kansantasavallan.

Aiheesta aiemmin:

Donetskilainen tuomioistuin tuomitsi kolme vierastaistelijaa kuolemaan