Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jos opiskelija ei edelleenkään noudata ohjeita ja jatkaa häiriön laajentamista, pakenee tai yrittää ottaa poliisin aseen haltuunsa, aseistetulla kansanpoliisilla on lupa ampua hänet kuoliaaksi.
Tällaisia ohjeita Kiinan viranomaiset ovat antaneet poliisille. "Opiskelijoilla" viranomaiset tarkoittavat uiguureja laitoksessa, jota Kiina sanoo "ammattikouluksi".
Todellisuudessa kyseiset "opiskelijat" ovat vankeja.
Ohjeet ampua pakoon pyrkiviä ihmisiä ovat osa laajaa tietovuotoa, joka antaa uutta tietoa Kiinan tavasta sortaa islaminuskoista vähemmistökansaa läntisessä Xinjiangin maakunnassa.
Tietovuotoaineistoa ovat tutkineet useat kansainväliset mediat yhdessä. Suomesta mukana ovat olleet Ylen uutisten ulkomaantoimitus ja MOT-toimitus.
Tietovuoto sisältää tuhansia poliisin ottamia pidätyskuvia sekä poliisin rekistereihin koottuja yksityiskohtaisia tietoja uiguureista. Aineistossa on ensimmäistä kertaa sensuroimattomia kuvia leirien sisältä. Lisäksi aineisto osoittaa, että käskyt uiguurien sorrosta tulevat Kiinan johdolta.
Yle julkaisee otoksia aineiston pidätyskuvista, koska ne havainnollistavat Kiinan uiguureihin kohdistuvien toimien laajuutta. Yle ei pääsääntöisesti julkaise pidätettyjen henkilötietoja tai kasvokuvia sellaisenaan heitä suojellakseen.
TIETOVUOTOAINEISTO VAHVISTAA aiempia arvioita, joiden mukaan Kiina on siirtänyt Xinjiangissa pidätyskeskuksiin, vankiloihin ja leireille yhdestä jopa kahteen miljoonaa uiguuria.
Näin sanoo aineiston ensimmäisenä haltuunsa saanut Kiina-tutkija Adrian Zenz.
– Emme ole koskaan ennen nähneet näin monipuolista kuvamateriaalia ja muuta aineistoa, joka näyttää leirit ja sen miten niitä vartioidaan, Zenz sanoo.
Kiina kutsuu leirejä "uudelleenkoulutuskeskuksiksi", joissa ihmisistä kitketään pois muun muassa uskonnollinen ääriajattelu.
Tietovuodon dokumentit kertovat kaikkea muuta kuin vapaaehtoisesta opiskelusta. Näin viranomaiset esimerkiksi ohjeistivat poliiseja, joiden tehtävänä oli kuljettaa "opiskelijoita" laitoksesta toiseen:
Etukäteen valmistellaan 430 settiä käsirautoja, jalkakahleita ja huppuja, kaikkien siirrettävien opiskelijoiden on oltava kolminkertaisesti varustettuja. Jokaista saattamassa on oltava minimissään kaksi turvallisuushenkilöä tai yksi virkailija ja yksi turvallisuushenkilö.
Kansainvälinen toimittajaryhmä esitti Kiinan ulkoministeriölle kysymyksiä aineistosta. Kyselyyn vastasi Kiinan Yhdysvaltain-lähetystön edustaja, joka ei vastannut kysymyksiin suoraan.
– Xinjiangiin liittyvissä asioissa on pohjimmiltaan kyse väkivaltaiseen terrorismiin, radikalisaatioon ja separatismiin vastaamisesta, ei ihmisoikeuksista tai uskonnosta, tiedottaja Liu Penguy sanoo sähköpostissa toimittajaryhmälle.
Hänen mukaansa Xinjiangin tilanteesta on jo vuosia levitetty vääriä tietoja.
Kiina on pyrkinyt aiemmin murentamaan tutkija Zenzin uskottavuutta ja on asettanut hänet pakotelistalle.
TYTTÄRIÄ JA VELJIÄ, isiä ja vaimoja. Tietovuoto sisältää noin 5 000 poliisin Xinjiangissa ottamaa valokuvaa. Näistä ihmisistä lähes 3 000 oli pidätetty, tutkija Zenz sanoo aineiston perusteella.
Vuotoaineistosta löytyy kaikkiaan liki 30 000 pidätetyn nimet ja henkilötunnukset.
Kansainvälinen journalistiryhmä on tavoittanut useita Xinjiangista ulkomaille paenneita uiguureita, jotka ovat tunnistaneet tietovuodon valokuvista läheisiään. Esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC haastatteli Abdurahman Hasania, joka asuu nykyään Amsterdamissa Hollannissa.
Hasan tunnisti julki tulleista valokuvista vaimonsa. Yle julkaisee vaimon kuvan sensuroimatta Hasanin luvalla. Hasan uskoo, että tilanteen avaaminen julkisuudessa voi auttaa hänen vaimoaan.
Poliisin asiakirjoista selviää, että vaimo oli tuomittu 16 vuodeksi vankeuteen vuonna 2018. Tuomion peruste on "laiton joukkojen kokoaminen ja yhteiskuntajärjestyksen häiritseminen".
– Hyvä luoja, millaisia uutisia. Hän ei edes ollut juuri tekemisissä muiden kuin perheensä kanssa. Miten hän muka kokoaa joukkoja, aviomies sanoi BBC:lle.
Yhteiskuntajärjestyksen häiritseminen mainitaan vuotoaineistossa useiden ihmisten kohdalla. Se on yleinen rikosnimike Kiinassa ihmisille, jotka valtio on ottanut kohteekseen.
Pidätetyistä vain hyvin harva on syyllistynyt tavanomaisiin lainrikkomuksiin kuten omaisuus- tai väkivaltarikoksiin.
Sen sijaan poliisi on kirjannut pidätysten perusteluiksi muun muassa parran, huivin käytön tai jopa musiikin puuttumisen hääjuhlista. Ne ovat poliisin mukaan merkkejä muslimien ääriajattelusta.
Hälytysjärjestelmän virallinen nimi on integroitu yhteiskäyttöalusta.
Se on Kiinan luoma tietokanta, johon viranomaiset syöttävät tietoja uiguureista. Järjestelmän taustalla toimiva algoritmi seuloo tietojen perusteella epäluotettavat henkilöt ja antaa heistä poliisille hälytyksen.
Varoitusten perusteella poliisi tekee ennakoivia pidätyksiä. Tarkoitus on ennustaa, millaiset ihmiset syyllistyvät rikoksiin tulevaisuudessa.
Siksi Kiina pyrkii uudelleenkouluttamaan jopa hyvin nuoret ihmiset "terveempään ajatteluun".
Vuodetut dokumentit kertovat muun muassa 15-vuotiaasta tytöstä, josta järjestelmä hälytti vuonna 2018.
Pidätyssyynä on mainittu yhteys aiempaan rikosjuttuun. Kyse on tytön äidistä, joka tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen "uskonnon ja ääriajattelun harjoittamisesta".
Nuoren tytön tapaus on esimerkki siitä, miten Kiina on luonut eräänlaisen pidätysautomaatin: yhden perheenjäsenen pidätyksestä seuraa epäily epäluotettavuudesta myös muille perheenjäsenille.
Poliisin asiakirjojen mukaan tyttö sijoitettiin Konasheherin alueella toimivaan teollisuuspuistoon, jossa toimii "ammatillinen uudelleenkoulutuskeskus".
MITEN PIDÄTETTYJÄ uiguureja sitten "ammattikouluissa" kohdellaan?
Vuotoaineisto antaa tästä ennennäkemätöntä tietoa. Se osoittaa, miten myös kevyemmän turvaluokituksen laitoksissa kurinpito toimii kuin vankiloissa.
Aineistossa on valokuvia muun muassa pidätyskeskuksesta, jossa poliisi näyttää harjoittelevan turvatoimia. Tutkija Adrian Zenzin mukaan kuvat on otettu laitoksessa, joka sijaitsee Tekesin piirikunnassa Xinjiangissa.
Puisin mailoin varustautuneet poliisit seisovat käytävällä, osa heistä mellakkavarusteissa. Yhdessä kuvassa ihminen kyyhöttää seinää vasten. Käsirautoihin pantua ihmistä viedään pitkin käytävää, hänen päätään peittää huppu ja nilkoissa on kahleet.
Lopuksi vanki istuu niin sanotussa tiikerituolissa. Ne ovat metallisia istuimia, joihin Kiinan viranomaiset voivat kahlita kuulusteltavan pitkiksi ajoiksi.
Zenz sanoo, että juuri tällaiset kuvat ovat tietovuodon merkittävintä antia. Sitä ovat myös viranomaisten sisäiset dokumentit.
Ylen läpi käymissä dokumenteissa samankaltaiset ohjeet toistuvat asiakirjasta toiseen. Aineistosta löytyy muun muassa "ammattikoulujen" turvallisuusohjeita, joissa varaudutaan häiriöön kuten mellakkaan tai karkaamiseen.
Yksi eniten huomiota herättävistä on käsky ampua "opiskelija", jos tämä aiheuttaa häiriötä eikä noudata varoitusta.
Kyseinen ohje on Konasheherin piirikunnasta ja annettu alueella sijaitsevaan "ammattikouluun". Zenzin mukaan aineistossa on viitteitä, että ohjeet pätevät kaikkiin piirikunnan vastaaviin laitoksiin.
– Uudet todisteet kumoavat Pekingin propagandan täysin. [Ne] osoittavat ehdottoman vääriksi väitteet, että nämä olisivat ammatillisia leirejä, kuin sisäoppilaitoksia. Nyt todisteet osoittavat selvästi, että ne ovat vankilan kaltaisia laitoksia, joita johtaa poliisi, sanoo Zenz.
Dokumenttien mukaan "opiskelijoita" vartioivilla poliiseilla on muun muassa tarkkuuskiväärejä ja konetuliaseita. Laitosten tiloja ja asukkaiden tavaroita tarkastetaan jatkuvasti kiellettyjen esineiden varalta.
Poliisi varautuu myös esimerkiksi uiguurien "epävakaaseen" käytökseen. Turvallisuusviraston johtaja ohjeistaa seuraavasti:
Toisena tulee harjoittelun turvallisuus. Harjoittelutiloissa pöytien ja tuolien, saksien ynnä muiden välineiden tulee olla paikoilleen kiinnitettyjä.
"Opiskelijoilla" on ainakin joltakin osin mahdollisuus ottaa yhteyttä läheisiinsä, mutta hyvin rajoitetusti.
Yhdessä Konasheherin piirikuntaa koskevassa dokumentissa kuvaillaan, miten "opiskelija" saa ottaa yhteyttä sukulaiseensa. Dokumentin mukaan puhelut tallennetaan, ja viranomaisia sukulaisen kotikylässä informoidaan asiasta etukäteen.
Jos havaitaan, että keskustelujen sisältö tai koulutettavan mieliala poikkeaa normaalista, [keskuksen turvallisuudesta vastaavat henkilöt] tekevät riskiarvioinnin, selvittävät viipymättä asioiden todellisen tilan ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin.
Vuotoaineisto näyttää myös, miten johtavat kiinalaiset virkamiehet ovat puhuneet uiguurien kohtelusta hyvin suoraan.
Esimerkiksi Xinjiangin kommunistisen puolueen johtaja Chen Quanguo on puhunut vuosina 2017 ja 2018 muun muassa siitä, kuinka ulkomailta kotiin palaavat pitää heti pidättää ja käsitellä vaarallisina rikollisina. Chen on sanonut myös, että poliisi saa ampua pakoa tai hyökkäystä yrittävät.
KIINAN JOUKKOPIDÄTYKSET XINJIANGISSA olivat kiivaimmillaan vuosina 2017–2018. Pääosa tietovuodon kuvista ja ohjeista on tältä ajalta.
Joitakin sen aikaisia "ammattikouluja" on tutkija Adrian Zenzin mukaan myöhemmin poistettu käytöstä. Sen sijaan kovan turvaluokan vankiloita on jopa laajennettu.
Pekingin politiikka on muuttumassa, tutkija sanoo.
Kiina on kertonut saavuttaneensa tavoitteensa eli Xinjiangin vakauttamisen. Zenzin mukaan Kiina pyrkii nyt ylläpitämään maakunnassa luomaansa poliisivaltiota.
Kiina näkee asian toisin. Kansainväliselle toimittajaryhmälle vastanneen tiedottajan mukaan Xinjiangissa vallitsee nykyään vakaus ja harmonia.
– Paikallisväestön elämä on turvallista, onnellista ja antoisaa, Kiinan Yhdysvaltain-lähetystön Liu Penguy kertoo sähköpostiviestissä.
Missä ovat ne tuhannet pidätetyt, joista tietovuodon poliisiasiakirjat kertovat?
Zenzin arvion mukaan osa ihmisistä on vapautettu kotiseuduilleen, mutta poliisi valvoo heitä tarkkaan. Osa on siirretty vankiloihin tai pakkotyöhön.
Samalla jatkuu Kiinan käytäntö, jossa uiguuriperheiden vanhemmat erotetaan lapsistaan. Näin on käynyt myös Hollantiin paenneelle Abdurahman Hasanille, jonka vaimon Kiina tuomitsi vuosikausien vankeuteen.
Pariskunnalla on nykyisin 6- ja 8-vuotiaat lapset.
Hasan kertoo BBC:lle pyytäneensä viranomaisilta tietoja lapsista, turhaan.
Viime vuonna lasten täti julkaisi kuvan kiinalaisessa sosiaalisen median palvelussa. Kuvassa lapset leikkivät kommunistipuolueen virkailijan kanssa puistossa.
– Itkin päiviä kuvan nähtyäni, Hasan sanoo.
Hän uskoo, että sukulaiset pakotettiin julkaisemaan kuvat puoluevirkailijasta ja lapsista.
Xinjiang Police Files -tietovuotoa ovat tutkineet Ylen lisäksi seuraavat mediat: BBC, Der Spiegel, USA TODAY, NHK, Politiken, Le Monde, Mainichi Shimbun, L'Espresso, El País, Dagens Nyheter, Aftenposten ja Bayerischer Rundfunk. Selvitystyöhon osallistui myös tutkivien toimittajien kansainvälinen yhdistys ICIJ.
Yle haastatteli juttua varten myös tutkija David Tobinia Sheffieldin yliopistosta.
Mitä ajatuksia tämä tietovuoto Kiinasta sinussa herättää? Juttu on auki keskustelulle keskiviikkoon 25.5.2022 kello 23 asti.
Lue lisää uudesta tietovuodosta:
BBC: The faces from China’s Uyghur detention camps
Der Spiegel: Datenleak gibt einzigartigen Einblick in Chinas brutalen Unterdrückungsapparat (maksumuurin takana)
USA Today: A hacker, a researcher and thousands of photos: Inside China's secret Uyghur detention system
Aftenposten: Kina kaller dem skoler. Nye bilder og dokumenter fra leirene avsloerer en helt annen historie.
Ylen aikaisempia juttuja Xinjiangista: