Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
16-vuotias Seppo Pohja näki elämänsä ensimmäisen tietokoneen kesällä 1968. Tekniikasta kiinnostunut helsinkiläinen teinipoika oli päässyt kesätöihin Osuusliike Elannon varastoon, jossa tilauslistat olivat tuolloin jo tulosteita.
– Listoista näki, että ne oli tehty jollakin koneella. Ne eivät olleet enää käsin kirjoitettuja, vaan printterin tulostamia.
Tuo nuoruuden kesä varastolla ei ole vieläkään unohtunut, koska silloin syttyi Pohjan elinikäinen mielenkiinto tietokoneisiin ja tietotekniikkaan. Runsaassa viidessäkymmenessä vuodessa nähty laitteiden kehityskaari ei lakkaa ihmetyttämästä.
– Kun ajattelee tuon ajan tietokoneita, niin ne olivat valtavia huoneita. En osaa neliömäärää sanoa, mutta ne olivat käytännössä halleja. Ja nyt tietokoneet mahtuvat tuollaiseen pieneen kännykkään, Pohja hymähtää ja nyökkää kohti pöydällä olevaa älypuhelinta.
Seppo Pohjasta on tullut kiireinen 69-vuotias eläkeläinen. Iso osa miehen kiireistä johtuu juuri älypuhelimista, mutta myös tableteista ja tietokoneista.
Pohja on yksi ATK Seniorit Mukanetti ry:n runsaasta sadasta pirkanmaalaisesta vertaisohjaajasta. He auttavat vapaaehtoistyönä paikallisia ikäihmisiä älylaitteiden aiheuttamissa pulmissa. Seniori-ikäiset opastajat eivät ole ammattilaisia, vaan he auttavat muita oman parhaan taitonsa mukaan ja ilmaiseksi.
Huononeva muisti hankaloittaa oppimista
Ikäihmisen työvuosista on usein jo aikaa, ja atk:sta on ehtinyt tullut digiä. Ikääntyneet tarvitsevat tietotekniselle osaamiselle tukea ympäri Suomen, sekä maalla että kaupungeissa.
Seniorilla saattaa olla oma älypuhelin, tabletti tai läppäri, mutta ei tarpeeksi ymmärrystä ja taitoja laitteen käyttämiseen.
Huononeva muisti hankaloittaa oppimista. Tämän vuoksi opetus ei mene kerralla perille, vaikka suvun nuorempi polvi kerta toisensa jälkeen selittäisi, miten älylaite toimii. Ja kun puhelimen näyttö on usein pieni, voi käyttäminen olla siksikin hankalaa.
– Joskus pulma on korjattavissa ihan tabletin tai puhelimen näytön tekstikokoa muuttamalla. Tai näytön valaistusta säätämällä, Seppo Pohja selvittää vertaisohjaajan usean vuoden kokemuksella.
– Seniorit pyytävät apuun tyttäriä, poikia tai muita sukulaisia. Mutta siinä on se ongelma, ettei heillä välttämättä ole aikaa keskittyä asiaan. Se vaatisi toistoa, toistoa, toistoa, kuvailee Seppo Pohja monelle perheelle tuttua tilannetta.
– Rauhallinen vertaistuki on äärimmäisen tärkeää. Joskus asiakas on tunnin vertaisohjaajan kanssa, ja se tunti käytetään yhden ainoan asian harjoittelemiseen.
Digitaitojen oppimista ja opitun muistamista voi hankaloittaa myös ikäihmisen perussairaus. Muistiliiton mukaan 193 000 suomalaisella on diagnoosi muistisairaudesta. Lähes puolella muistisairaus on peräti keskivaikea.
Salasanat hukassa ja muita peruspulmia
Mukanetin vapaaehtoiset ikäihmiset ovat antaneet toisille ikäihmisille vertaistukea Tampereella jo yli kaksi vuosikymmentä. Vertaisohjaajien keski-ikä on tällä hetkellä 75 vuotta, ja asiakaskunnan keski-ikä 78 vuotta. Yhdistyksen toiminta on laajentunut viime vuosina myös ympäristökuntiin.
–Vanhimmat asiakkaamme ovat olleet 93-vuotiaita, Seppo Pohja hahmottaa digiseniorien ikähaarukkaa.
Salasanan unohtaminen on yksi tyypillisimmistä pulmista, joita vertaisohjaajat saavat vastaanotoillaan ratkoa. Ongelmien kirjo on kuitenkin yhtä laaja kuin käyttäjien laitemaailma.
Kännykkä saattaa olla lentotilassa, eikä seniori ymmärrä miksi puhelin ei enää toimi kuten pitäisi. Puhelinta räplätessä on voinut mennä päälle väärät kieliasetukset, tai tablettia ei ole osattu päivittää.
Osa Mukanetin asiakaskunnasta haluaa oppia ja pysyä digitalisaation kyydissä, ja he käyvät myös yhdistyksen kursseilla. Osa on älylaitteineen pahasti pulassa.
Sähköinen viranomaisasiointi ei suju kaikilta seniorisuomalaisilta, vaikka Suomi kuinka haluaa olla digitalisaation kärkimaa.
– Ikäihmiset unohdetaan, kun sähköisiä palveluja suunnitellaan. Se on ikäsyrjintää, toteaa Seppo Pohja.
Pohjan näkemystä tukevat myös tilastotiedot. Tilastokeskuksen mukaan 17 prosenttia eläkeläisistä ei ole koskaan edes käyttänyt internetiä.
75–89-vuotiaiden suomalaisten osalta lukemat ovat vielä karummat: heistä 36 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä.
Ei ihme, että Mukanetissä kuullaan usein tuskastunut kysymys: miksi kaikki on viety sinne digiin?
– On paljon ihmisiä, joilla ei ole vielä minkäänlaista älylaitetta. Entä jos haluaisi maksaa laskunsa pankkiin? Pankki toimiikin ajanvarauksella, ja sinne pitäisi varata netistä aika. Sitten vasta ongelmallista onkin, kun tarvittaisiin käteistä rahaa. Nyt sitten ihmiset jonottavat pankkipalveluihin jopa ulkona, Seppo Pohja kritisoi.
– Moni ikäihminen haluaa yhä käyttää nimenomaan käteistä.
"Digitalisaatio on viety liian pitkälle."
Seppo Pohja
Kaikki tärkeä arkinen asiointi on Suomessa digitalisoitu: Kelan asiakkuus, verotus, lääkereseptien uusiminen, pankki- ja postipalvelut. On sähköistä tunnistautumista, somea, verkkouutisia, chattaavia robotteja, puhelimen pikaviestipalveluja, videopuheluja ja tv-ohjelmien suoratoistoa.
Taitovaatimukset kasvavat koko ajan, mutta kaikilta ikäihmisiltä ei luonnistu edes sähköpostin vastaanottaminen tai lähettäminen. Työikäisilläkin on vaikeuksia muistaa kaikkia eri käyttäjätunnuksia, salasanoja ja tietoturva-asioita, saati sitten senioriväestöllä.
– Suomessa digitalisaatio on viety jopa liian pitkälle. Kelat ja kaikki toteavat, että mene nettiin, sieltä löytyy! Ihmiset tulevat hakemaan Mukanetistä apua itku kurkussa. Kyllä pitää jo sanoa, että on digihätä. Ihan kirjaimellisesti, Pohja toteaa.
Suomalainen digihuuma syrjii köyhiä
Digihuumassa unohtuu usein, että kaikilla Suomessa ei ole mahdollisuuksia hankkia älylaitetta tai tietokonetta. Eikä pelkkä laite riitä, sillä ostoksen ohella tarvitaan liittymät ja ohjelmistojen asennus. Teknologian kalleus ja erot osaamisessa kasvattavat myös luokkaeroja.
Tilastokeskuksen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2019 peräti 873 000 suomalaista, joista 180 000 oli yli 65-vuotiaita. Monille heistä älylaitteen hankinta on aidosti kynnyskysymys.
– Pienituloisuus voi estää koko laitehankinnan ja liittymämaksujen maksamisen, Seppo Pohja muistuttaa.
Etenkään ikäihmisellä ei välttämättä ole varaa maksaa montaa sataa euroa puhelimesta.
Seppo Pohja jäi vuonna 2016 eläkkeelle huonekalualan myyntitehtävistä. Sitä ennen hän asui pitkään ulkomailla ja työskenteli matkaoppaana. Veri vetää yhä matkoille.
Kodin kirjahyllyissä on matkailukirjallisuutta ja haastattelun kunniaksi ylle on puettu Saint-Tropez'sta ostettu nuorekas, avaruuskuvioinen kauluspaita. Matkaillessaan Seppo Pohja havainnoi tarkasti palvelujen sähköistymisen astetta.
– Ranskassa seniorit käyttävät yhä shekkejä ja käteistä, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Eivät boulangeriet (leipomot) aina edes käytä pankkikortinlukijoita. Sama Saksassa. Olen joutunut poistumaan pizzeriasta hakemaan käteistä, että olen saanut laskun maksettua.
Seniorin kännykässä pitää olla iso näyttö
Seppo Pohja on tutkinut oman älypuhelimensa perinpohjaisesti. Uudet sovellukset tulee testattua silkasta kiinnostuksesta. Osaapahan sitten neuvoa muillekin vaikka parhaan mahdollisen askelmittarin tai kuinka puhelimeen ladataan valmiiksi kaupan etukortti.
Jos Seppo Pohja saisi luoda ikäihmiselle sopivan älylaitteen, niin hän tietää kokemustensa perusteella millainen sen pitäisi olla.
– Mahdollisimman yksinkertainen! Laitteen pitäisi olla myös melko puhdas – sinne asennettaisiin vain ne ohjelmistot, mitä tarvitaan. Puhelimet ovat nyt liian monimutkaisia, ne on tehty liian hienoiksi.
Kurun kirjastoon helmikuisena tiistaina saapunut Leena Törmä vahvistaa näkemyksen ja huokaisee kesken opastustuokion:
– Haluaisin puhelimen jolla vaan puhutaan ja lähetetään tekstiviestejä.
Sote-uudistus kauhistuttaa jo etukäteen
Kun sote-uudistus astuu voimaan, kansalaisilta vaaditaan jälleen uusia digitaitoja. Millaisia digi- ja etäpalveluja pitää oppia käyttämään päästäkseen jatkossa lääkäriin?
Seppo Pohjaa hirvittää tuleva niin paljon, että hän menee hetkeksi hiljaiseksi miettiessään suunnitteilla olevaa Oma-Pirkanmaa -digisovellusta.
– Miten ikäihmiset saavat nettiyhteyden lääkäriin puhelimella tai tabletilla? Jos ei ajanvarausta pysty enää tekemään kuin netin kautta, ja lääkärillekin on nettiyhteys, Pohja taivastelee.
Ensimmäisenä pitää opetella se netin käyttö, että yleensä päästään sinne, mistä ajan saa varattua, pyörittelee mies päätään.
Seppo Pohja toivookin, että seniorien tietotekniikkayhdistykset saisivat etukäteen tietoa uuden hyvinvointialueen digipalveluista. Ennakkotieto helpottaisi vertaisohjaajien tulevaa urakkaa.
– Jos se menee siihen viime tippaan, niin me itse olemme senioreiden ja ikäihmisten kanssa samassa tilanteessa: kukaan ei tiedä mitään!
Voit keskustella aiheesta 4.4. kello 23:een saakka.
Teksti: Salla Paajanen
Kuvat: Janne Langen, Jyrki Lehtonen
Perjantai-dokkari: Digiseniorit ja halu oppia nyt Areenassa.
Voit katsoa kaikki Perjantai-dokkarit täältä.
Lisää aiheesta:
Ylen Digitreeneistä löydät apua ja niksejä puhelimen, tietokoneen ja digipalvelujen käyttöön
Digitaitojen puute on monen ikäisten ongelma, vaikka pankkiasiat ovat vaikeimpia vanhuksille