Unkarissa istuvan pääministerin Viktor Orbánin Fidesz-puolue sai sunnuntain parlamenttivaaleissa suorastaan murskavoiton. Kun äänistä oli laskettu yli 94 prosenttia, Fidesz oli saanut niistä 53 prosenttia.
Näin ollen puolue on saamassa Unkarin parlamenttiin myös kahden kolmasosan enemmistön: 135 paikkaa yhdessä apupuolueensa kristillisen KDNP:n kanssa kahdestasadasta paikasta.
Fidesziä vastaan perustettu kuuden oppositiopuolueen vaaliliitto oli kerännyt äänistä 35 prosenttia.
Katalin Miklóssy, vanhempi tutkija Aleksanteri-instituutista piti Fideszin voittoa odotettuna, mutta ei näin musertavalla äänimäärällä.
– En edes usko, että he tarvitsevat näin suurta enemmistöä. He ovat jo muuttaneet kaikki rakenteet Unkarissa ja oikeusvaltioinstituutiot ovat jo heidän hallussaan, Miklóssy kuvailee Ylen aamussa.
– Mutta tämä on vahva viesti EU:lle päin, että heillä on vahva mandaatti, että unkarilaiset haluavat nimenomaan tällaista hallintoa.
Myös Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Heino Nyyssönen näkee, että Orbánin saama vahva mandaatti näkyy vielä EU:ssa.
– Etenkin EU:n ulkopolitiikassa, jossa lähtökohtana on konsensusajattelu. Siihen varmaan palataan vielä useinkin.
Opposition vaaliliitolle tappio
Kuusi oppositiopuoluetta yhdistivät voimansa Orbánia vastaan, mutta opposition vaaliliiton menestys ylsi vain 35 prosenttiin. Se sai kannatusta esimerkiksi pääkaupungin Budapestin alueella ja pisteittäin muualla Unkarissa.
Vaaliliiton johtaja opposition pääministeriehdokas Peter Marki-Zay kuvaili aiemmin sunnuntaina medialle, että oppositio on joutunut käymään vaalitaistoa "epäreiluissa ja mahdottomissa olosuhteissa".
Esimerkiksi näkyvyys Orbánin liittolaisten hallitsemassa mediassa jäi vähiin.
Miklóssy näkee, että opposition ongelmana oli äänestäjän kannalta se, että kuuden puoleen vaaliliitossa on puolueita oikealta laidalta vasemmalle ja koalition yhteiset arvot jäivät epäselviksi.
– Oppositio viestitti abstrakteja arvoja, kuten demokratiaa, puhuivat korruptiosta ja oikeusvaltiosta: ne eivät sano tavalliselle ihmiselle mitään, Miklóssy summaa.
Nyyssösen mukaan Orbán esitti kuvaa puolueestaan unkarilaisten turvallisuuden ja rauhan takaajana ja näin käänsi myös Ukrainan sotaan liittyvät huolet vaalikamppailussa edukseen, opposition kustannuksella.
Putinin ystävä, koulukiusaaja vai pragmaatikko?
Viktor Orbánin suosiota kotimaassaan selittää Miklóssyn mukaan hänen imagonsa kansanmiehenä, joka on onnistunut nostamaan elintasoa.
– Vastassa oli oppositio, joka viestitti abstrakteja arvoja, kuten demokratiaa, korruptiota, oikeusvaltiota: ne eivät sano tavalliselle ihmiselle mitään.
Euroopassa Orbán tunnetaan vastarannan kiiskinä, joka haraa EU:n oikeusvaltioperiaatteita vastaan ja veljeilee Venäjään päin.
Miklóssy kuvailee, että Unkarin lähentyminen kohti Venäjää alkoi vuonna 2011, ja Orbánin välit Vladimir Putiniin ovat Miklóssyn mukaan hyvät.
– Hän ei ole tuominnut Venäjää sodasta.
Nyyssönen näkee, että kyse voi olla myös yksinkertaisemmin pragmaattisesta suhteesta: Unkari on hyvin riippuvainen venäläisestä energiasta.
Samalla Unkari on Nato-maa. Miklóssy näkee, että Unkari voisi asettua vastahankaan halutessaan, jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
– Ei ehkä täysin torpedoida hakemista, mutta ainakin hidastaa prosessia sellaisella hetkellä, jolloin Suomella on kiire, Miklóssy lataa.
– Suomella ja Unkarilla on jäätävät välit. Unkari ei voi sietää sitä, että Suomi on kritisoinut maan oikeusvaltiokehitystä ja suomalaiset europarlamentaarikot ovat olleet ajamassa oikeusvaltioperiaatetta.
– Unkari on torpedoinut Ukrainankin Nato-jäsenyyden. Vaikka Nato pyrki painostamaan Unkaria Ukrainan suhteen, Unkari ei taipunut, Miklóssy lisää.
Turun yliopiston yliopistonlehtori Heino Nyyssönen hieman toppuuttelee.
– Minusta Orbán on ollut jo vuosia koulukiusaaja, eli kaikki on mahdollista. Mutta katsoisin kuitenkin, että tässä pitää katsoa sellaista eurooppalaisempaa kokonaiskuviota.
" En menetä yöuniani tämän takia"
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) torjuu Miklóssyn väitteet siitä, että Unkari olisi jotenkin ratkaisevalla tavalla vaikuttanut Ukrainan Nato-jäsenyysasiaan.
– Kyseenalaistan Miklóssyn koko näkemyksen siinä, että Unkarilla olisi ollut mitenkään ratkaiseva rooli siinä asiassa, Sarvamaa napauttaa.
Hänen mukaansa suurempia vaikuttajia asiassa ovat olleet Saksa, Ranska ja Yhdysvallat.
Sarvamaa ei myöskään koe, että Unkari uhkaisi Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.
– En menetä yöuniani tämän takia. Minähän olen ollut erittäin voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyyden kannalla ties kuinka kauan.
Hän myös ymmärtää, että oikeusvaltioperiaatteet kismittävät juuri nyt Orbánia. Unkaria koskevia ratkaisuja onkin tulossa mahdollisesti jo lähiaikoina.
– Jos oikeusvaltioperiaatetta rikotaan, silloin komissiolla on mahdollisuus esittää neuvostolle, että siltä jäsenvaltiolta pidätetään EU:n budjetista saamaa rahoitusta. Joko osittain, tai tarpeen vaatiessa kokonaan, Sarvamaa sanoo Ylelle.
4.4.2022 klo 20.15 Lisätty europarlamentaarikko Petri Sarvamaan kommentti.