Hyppää sisältöön

Yli 200-vuotias Kyminlinna on haluttu avata yleisölle jo pitkään, mutta mitään ei ole tapahtunut – 50 ihmisen porukka päätti ottaa ohjat: "Tätä on jahkailtu niin kauan"

Noin vuosi sitten perustettu uusi yhdistys haluaa pitää Kotkassa sijaitseva yli 200-vuotiaan linnoituksen asiaa esillä.

Kyminlinnan linnoituksen punatiilinen Turun portti, joka on kunnostettu. Maisema on talvinen.
Kyminlinnan eri osia on kunnostettu, mutta monin paikoin Kotkassa sijaitseva linnoitusalue on huonokuntoinen ja romahtamisvaarassa. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle
Miina Sillanpää
Avaa Yle-sovelluksessa

Kyminlinnan linnoitusalue Kotkassa halutaan sinnikkäästi avata kaupunkilaisille ja turisteille.

Vuosi sitten asian edistämiseksi perustettiin uusi yhdistys: Kyminlinnan linnoitusalueen ystävät. Se on pikku hiljaa käynnistänyt toimintaansa ja haluaa tehdä yhteistyötä viranomaisten ja tulevien toimijoiden kanssa, jotta linnoitusalueelle saataisiin esimerkiksi matkailu- ja tapahtumatoimintaa.

Puolustusvoimien toiminta Kyminlinnan muurien suojissa loppui vuonna 2005. Sen jälkeen alue on ollut reilun viidentoista vuoden ajan tyhjillään, lukuun ottamatta muutaman harrastajaryhmän toimintaa.

– Tätä on jahkailtu niin kauan. Tässä on sellaiset tahot hallitsemassa, joilla ei ole mahdollisuuksia edistää tämän alueen kunnostusta sen enempää kuin mitä on välttämätöntä. Mukana ei ole sellaisia tahoja, jotka saattaisivat tämän siihen kuntoon, että täällä olisi tapahtumia ja toimintaa ja isompi tulevaisuuden suunnitelma, yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva, kotkalainen Jari Launio sanoo.

Yhdistyksellä on nyt hieman alle 50 jäsentä.

– Haluaisimme, että Kyminlinna avattaisiin kuntalaisille. Kotkassa on paljon ihmisiä, jotka ovat nähneet alueen vain ulkopuolelta. Täällä voisi järjestää konsertteja, luontotapahtumia, kävelykierroksia, partiolaisten juttuja tai liikuntaa, niin ikään yhdistystä perustamassa ollut Tarja Rantaruikka sanoo.

Kyminlinnan linnoituksen kohtalosta on puhuttu vuosia. Moni kaupunkilainen haluaisi Kyminlinnan avoimeksi kaikille. Alueelle on kaavailtu myös matkailu- ja kulttuuritoimintaa. Näitä toimia vauhdittamaan on vuosi sitten perustettu Kyminlinnan Linnoitusalueen ystävät ry. jonka vetäjinä toimivat aviopari Tarja Rantaruikka ja Jari Launio. Kirsi Lönnblad tapasi pariskunnan Kyminlinnassa.

Ostajia ei kiinnostanut

Kyminlinnan alueen omistaa valtion Senaatti-Kiinteistöt. Kyminlinnan tulevaisuuden avaimet ovat lisäksi Museoviraston, Kotkan kaupungin ja Metsähallituksen käsissä.

Noin neljä vuotta sitten Kyminlinnan alueelta yritettiin myydä lähes 7 hehtaarin alue, jolla esimerkiksi vanhat kasarmirakennukset sijaitsevat. Ostajia ei ilmaantunut. Ainoastaan muurien ulkopuolella sijaitseva komendantin talo saatii myytyä muista erillisenä kohteena.

Tuolloin linjattiin, että Kyminlinnalle lähdettäisiin hakemaan kestävää ratkaisua yhdessä näiden neljän edellä mainitun tahon kanssa.

Lue lisää: Sortuva kansallisaarre – Kotkassa sijaitsevan Kyminlinnan taru uhkaa päättyä raunioitumiseen.

Kyminlinnan linnoitusalueen keltainen, vanha kasarmirakennus lumisessa maisemassa, etualalla kaksi suurta kuusta.
Kyminlinnan alueella olevia entisiä kasarmirakennuksia yritettiin myydä nelisen vuotta sitten osana laajempaa kokonaisuutta, mutta ostajaa ei löytynyt. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Uusi kaava

Sittemmin Kotkan kaupunki on ryhtynyt laatimaan alueelle uutta asemakaavaa. Uusi kaavaluonnos on tulossa nähtäville perjantaina.

Sen laatimisen tavoitteena on turvata Kyminlinnan luontoarvot, sekä historialliset arvot ja kulttuuriarvot sekä mahdollistaa alueelle sopivaa virkistys-, tapahtuma- ja matkailutoimintaa.

– Aluetta pitäisi lähteä johdonmukaisesti kunnostamaan. Kaava on siihen hyvä pohja, Launio sanoo.

Hänen mielestään olisi tärkeää, että alueelle laadittaisiin myös kunnostussuunnitelma, jossa korjaustarpeet pilkottaisiin sopivan kokoisiin paloihin.

– Nyt ei kannata tuijottaa sitä, että kunnostamiseen menee [kokonaisuudessaan] näin monta kymmentä miljoonaa euroa. Siihen ei lähitulevaisuudessa tulla löytämään varoja. Kunnostustöihin pitää lähteä kohde kerrallaan, samalla tavalla kuin vallien tai Turun portin kohdalla on tehty. Sitten on mahdollisuus, kun se hoksataan, Launio sanoo.

Kyminlinnan linnoitusalueen kellertävä vanha vartiotupa lumisessa maisemassa.
Kyminlinnan vartiotupa. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Suosittelemme sinulle