Pika-aitojen suomenennätysnainen Annimari Kortteella on useita tavoitteita kahden arvokisan yleisurheilukesälle, mutta yksi niistä on edellytys koville tuloksille: kropan pitää kestää kilpailemista kovalla tasolla toukokuun lopusta syyskuun alkuun.
Kortteen tausta huomioiden tavoite ei ole tuulesta temmattu.
– En ole koskaan päässyt koko kisakautta loppuun asti terveenä. Nyt koko vuosi on treenattu niin, että pystyisin kerrankin tekemään koko kisakauden terveenä ja olisin tarpeeksi vahva siihen. Tavoite on, että pystyisin kaikki kisat vetämään läpi ilman ongelmia, Korte kertoo Helsingissä.
Perjantaina 34 vuotta täyttävä Korte siirtyi viime vuoden marraskuussa hollantilaisen huippunimen, Bart Benneman valmennukseen. Bennema on valmentanut muun muassa Dafne Schippersin moniottelijasta 200 metrin EM- ja MM-voittajaksi sekä Nadine Visserin 100 metrin aitajuoksussa kansainväliselle huipulle.
Marraskuun lopusta asti Benneman harjoitusohjelmaa noudattanut Korte kertoo, että yhteistyö on sujunut hyvin. Bennema totesi heti alkumetreillä, että Korte tarvitsee lisää lihasta ja kimmoisuutta.
– Tuntuu, että treeniohjelma sopii minulle tosi hyvin. Olen ollut tosi tyytyväinen. Olen täyttänyt harjoituksissa jo kaikki tavoitteet, joita valmentaja on laittanut. Voimaa on tullut lisää. Hyppy- ja nopeustesteissä on tullut ennätyksiä, joten selkeästi on sitä kimmoisuuttakin tullut lisää, Korte kertoo.
Korte juoksi Suomen ennätyksen 12,72 heinäkuussa 2019. Senkin jälkeen hän on juossut kovia aikoja, mutta loukkaantumishuolet ovat vieneet parhaan terän, joka uuden ennätyksen juoksemiseen vaadittaisiin.
Viime kesänä Korte juoksi sallituissa oloissa parhaimmillaan 12,91. Tokion olympialaiset päättyivät pettymykseen ja alkueriin. Pitkään Kortetta vaivannut takareisivamma korjattiin leikkauksella.
– Terveystilanne on nyt tosi hyvä. Takareidet ovat vahvemmat kuin aikaisemmin, eikä mitään muitakaan isompia ongelmia ole. Ainahan urheilijalla jotain kipuja on, mutta ne ovat pikkujuttuja isojen vammojen rinnalla, Korte naurahtaa.
Jopa EM-mitali on mahdollinen
Kortteen kesän suunnitelmissa on osallistua sekä MM-kisoihin Oregonissa Yhdysvalloissa että EM-kisoihin Münchenissä Saksassa. Tulosraja MM-kisoihin on 12,84 ja EM-kisoihin 12,93. Niitä Korte ei ole vielä rikkonut tuloksentekoikkunan auettua viime kesänä.
Korte aikoo aloittaa kesän kilpailukautensa Lahden GP-kisoista 25. toukokuuta. Näytöt MM-kisoihin on annettava 26. kesäkuuta mennessä, joten kesän kisakauden ensimmäinen kuukausi on tärkeä. Tulosrajojen lisäksi EM- ja MM-kisojen valintajärjestelmä muodostuu Kansainvälisen yleisurheiluliiton rankingista.
– Valmentaja on sanonut, että EM-kisat ovat päätavoite. MM-kisoihin totta kai haluan lähteä mukaan, mutta EM-kisoissa on oikeasti realistinen mahdollisuus menestyä, Korte kertoo.
Viime marraskuussa Korte arvioi, että jopa 12,5-alkuinen aika on hänelle realismia, jos takareisioperaatiosta toipuminen sujuu suunnitelmien mukaan.
– Tavoite on juosta oma ennätys ja toivottavasti alle 12,7. Vaikka olen tehnyt treeniennätyksiä, pitää vain saada aitajuoksu toimimaan. Se on ollut vaikein asia, että uskaltaa luottaa takareiteen taas uudelleen, Korte kertoo nyt.
Kortteen kohdalla EM-kisoissa menestyminen voisi tarkoittaa jopa mitalia. Esimerkiksi ennätyskaudellaan 2019 Kortteen SE-tulos 12,72 riitti Euroopan kausitilaston kolmanteen sijaan. Edellisissä EM-kisoissa 2018 Valko-Venäjän Elvira Herman voitti kultaa ajalla 12,67.
Koska Kansainvälinen yleisurheiluliitto on sulkenut Venäjän ja Valko-Venäjän ulos kansainvälisestä kilpailutoiminnasta Ukrainan sodan takia, on Hermanin osallistuminen kesän arvokisoihin vaakalaudalla.
Kotimaan aitajuoksukesästä tulossa vauhdikas
Yksi ennakkosuosikeista Münchenin EM-kisaan on Kortteen hollantilainen tiimikaveri, kolmella edelliskaudella Euroopan tilaston kärkiajan juossut Nadine Visser. Visser kellotti viime kaudella Hollannin ennätyksen 12,51.
Tokion olympiafinaalissa viidenneksi sijoittunut Visser on harjoitellut talven mittaan Kortteen kanssa muun muassa Etelä-Afrikan leirillä.
Vaikka suomalaistähti luottaa kansainväliseen valmennusosaamiseen ja treeniseuraan, on hän ehtinyt seurailla kotimaisten kilpakumppanienkin tekemisiä. Etenkin Reetta Hurskeen hienosta hallikaudesta Korte oli ilahtunut.
Hurske juoksi ulkorataennätyksensä 12,78, kotimaan kaikkien aikojen kakkosajan, samassa kisassa kuin Korte SE:n.
– Reettalla oli ollut vähän vaikeampia kausia pari tuossa takana ja vihdoin hän pääsi uudelle tasolle hallissa. Vuonna 2019 hän oli ihan uskomaton lähtijä ulkona, eikä hän ole sen jälkeen sitä potentiaalia saanut kisoihin tuotua, mutta nyt se näkyi, Korte iloitsee.
Suomen kovan aitajuoksukolmikon täydentää vuosi sitten EM-halleissa neljänneksi juossut Nooralotta Neziri, joka on toipunut viime kesän loukkaantumisestaan. Korte luottaa, että aitakesästä tulee vauhdikas.
– Odotan, että olemme kaikki kovassa kunnossa. Itse uskon, että pystyn juoksemaan ennätyksiä, Reetta varmasti pystyy juoksemaan ennätyksiä. Nooralotta juoksi vuosi sitten ennätyksiä ja ilmeisesti treenannut terveenä. Varmasti sieltäkin tulee hyviä tuloksia, Korte sanoo.
Lue myös: