Kangasalan Sahalahdella AgriToukolan Oy:n kanankasvattamoissa lihoo kerralla 150 000 lintua tuottamassa broilerin lihaa. Isäntä Juha-Pekka Toukola viljelee myös peltoja 870 hehtaarin alalla eri puolilla Pirkanmaata ja Hämettä. Suurin osa on vuokraviljelyä.
Hänellä on takanaan kaksi huonoa satovuotta, mutta tämä kesä saa toivon kipinöimään. Uskoa valaa viljan hinnan jyrkkä nousu.
– Odotettavissa olevat katelaskelmat näyttävät paremmalta kuin koskaan, Juha-Pekka Toukola toteaa.
Viljelijä on saanut itsekin tuta kannattavuuden laskusta eikä vähättele maatalouskriisiä. Mutta hän oudoksuu silti kriisistä käytyä keskustelua.
Puhe velloo vain lannoitteiden ja energian hinnan nousussa unohtaen tulopuolen. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että vilja hinnan nousu kattaa reilusti tuotantopanosten kallistumisen.
Surkuttelun ja lamaantumisen sijaan Toukola kehottaa viljelijöitä löytämään rahat lannoitteisiin kaikki mahdolliset kivet kääntäen. Hän uskoo, että viljantuotantotilat saavat pelloiltaan tänä vuonna paremman katteen kuin koskaan EU-aikakaudella, jos sato on vähintäänkin normaali.
Peltohehtaarilta luvassa 400 euron lisätuotto
Viljasta sai viime syksynä keskimäärin 150 euroa tuhannelta kilolta. Nyt viljapörssien hinta pyörii yli kaksinkertaisissa summissa. Viljasta tehdään ennakkokauppoja, joissa ohra, vehnä ja kaura kiinnitetään yli 300 euroon tonnilta. Ruis on loivemmassa nousussa.
– Tiedämme, että saamme ainakin tuon hinnan varmuudella ensi syksynä. Mikäli Ukrainan kriisi jatkuu, hinta voi olla 400–500 euroa viljatonnilta.
Juha-Pekka Toukola laskee, että mikäli hehtaari tuottaa 4 tonnia viljaa ja tonnista saa 300 euroa, niin peltohehtaarilta saa yli 600 euroa enemmän tuottoa kuin viime kesänä. Lannoitteen hinnan nousu hehtaaria kohti on puolestaan 200 euroa. Näin ollen peltohehtaarilta luvassa 400 euroa suurempi tuotto.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen arvelee myös, että viljatiloja odottaa EU-jäsenkauden parhain vuosi, jos sato on normaali.
Hyvä näkymä avautuu tilanteessa, jossa monien viljelijöiden kassat ovat tyhjät. Kehnojen satovuosien seurauksena varat ovat niin vähissä, että tuotantopanoksia hankitaan velkarahalla.
Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala kertoo, että viljan hinnan ennustetaan säilyvän korkeammalla pitkään, joskin hintaan liittyy useita epävarmuustekijöitä.
– On mahdotonta sanoa, kuinka paljon keskimääräinen kate tänä vuonna paranee, koska muidenkin tuotantopanosten hinnat voivat vielä muuttua sotatilanteen pitkittyessä, tutkija toteaa.
Viljan hintakarkelo pyllistää kotieläintiloille
Viljan hintaharppaus ilahduttaa lähinnä viljan viljelijöitä. Kotieläintilat saavat kokea sen nurjan puolen. Rehujen hinta nousee samassa suhteessa kuin viljan hinta.
– Kotieläintiloille viljan hinnan nousu on lisäkustannus, joka heidän pitäisi saada oman tuotteen myyntihinnassa takaisin. Varsinkin siipikarjaa ja sikoja kasvattavat laskevat nyt, syövätkö eläimet enemmän kuin ne tienaavat, MTK:n Juha Lappalainen toteaa.
Myös Toukolan tilan kananlihan kasvattaminen vaatii ostorehua. Pelloilta saatu vilja kattaa vain viisitoista prosenttia kanojen ruuasta. Loput ovat teollisesti valmistettu rehua. Rehukustannuksen nousua kattamaan kananlihan tuottajat ovat saaneet korotuksia, jotka Juha-Pekka Toukolan mukaan auttavat merkittävästi tuottajaa.
Karjan lannasta vähän lohtua
Karjan lannasta ei ole kustannustaakan keventäjäksi. Kanankakka käytetään jo nyt niin tehokkaasti, ettei ylimääräistä liikene pelloille.
AgriToukola Oy käyttää kaiken kanankakan itse. 150 000:n kanan kahdeksan kasvatuskierrosta vuodessa eli 1,2 miljoonaa kanaa tuottavat noin 2 800 kuutiometriä lannoitetta.
Kanankakka sisältää lähes kaikki pääravinteet. Tila ostaa ulkopuolelta lähinnä vain typpi- ja hivenainelannoitteet. Tilan onneksi nekin hankittiin viime kesänä, jolloin hinnat eivät olleet lähteneet nousuun.
Lehmän lanta on puolestaan logistisesti hankala, koska viljatilat ja maitotilat ovat paljolti eri alueilla. Sikatiloja on niin vähän, että lannalle ei synny markkinoita. Hevosen lanta puolestaan soveltuu huonosti lannoitteeksi ja siihen liittyvä hukkakauran leviämisen mahdollisuus pelottaa viljelijöitä.
– Teollisten lannoitteiden käyttäjät eivät ole kovin kiinnostuneita lannasta. Pula teollisista lannoitteista pitää olla todella paha, että he kääntävät ajatukset tähän suuntaan, ProAgrian hankeasiantuntija Tiina Heinonen arvio.
Lisäksi monilta viljelijöiltä puuttuu lannan levittämiseen tarvittava kalusto.
Huoltovarmuus arveluttaa
Juha-Pekka Toukola on vakuuttunut, että kahden huonon satovuoden jälkeen Suomen viljasiilot ammottavat ensi syksyyn mennessä tyhjyyttä. Tutkijat ja MTK näkevät tilanteen samoin.
– Suomen viljavarastot ovat viime syksyn huonon sadon vuoksi ennätyksellisen pienet, Juha Lappalainen toteaa.
Jos jatkoksi tulee vielä yksi huono sato, on viljan hintakarkelot entistä ilmeisemmät. Myös Euroopan viljasato vaikuttaa menoon.
MTK:n Juha Lappalainen arvelee, että Euroopan viljelijät käyttävät hintakriisin vuoksi tänä vuonna normaalia vähemmän lannoitteita. Se on omiaan kutistamaan kokonaissatoa. Sekin hilaa viljan hintaa ylös.
PTT puolestaan ennustaa, että Suomen viljasato riittää takaamaan huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden, mikäli kasvukauden sääolosuhteet ovat suotuisat. Lisäehtona on, että lannoitteiden käyttöä optimoidaan ja kaikki viljelykelpoiset peltolohkot kylvetään.
Kesannot hyötykäyttöön
Suomessa on noin 200 000 hehtaaria erityyppisellä kesannolla olevaa pinta-alaa. Tästä noin 20 000 hehtaaria on niin sanottua ekologisen alan kesantoa. Euroopan komissio on kannustanut ottamaan sen viljelykseen, jotta ruuan- ja rehuntuotanto lisääntyisi.
Päivi Kujala PTT:stä suosittelee lisäämään erityisesti öljykasvien viljelyä, koska valkuaiskasvien osalta Suomi on tuontiriippuvainen erityisesti Ukrainan rapsista ja auringonkukkaöljystä.
Tutkija kehottaa viljelijöitä myös entistä suurempaan tarkkuuteen lannoitteiden käytössä määrien, ajoitusten ja paikkojen suhteen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23 asti.
Korjattu 7.4. kello 15.43: jutussa luki virheellisesti 4000 tonnia viljaa, korjattu 4 tonnia.
LUE MYÖS:
Viljelijöiden tuska kasvaa kasvamistaan – nyt pelkona ovat talvituhot