Hyppää sisältöön

Tenolle esitetään sittenkin lohenkalastuksen täyskieltoa ensi kesäksi – vanhemman polven kalastajat pohtivat, pääsevätkö enää koskaan lohenpyyntiin

Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus Tenojoen lohenpyynnin täyskiellosta on lausunnolla. Lohi on ollut paikallisille kalastajille elinehto.

Otto Paltto esittelee kultaista viehettä, joka on 1900-luvun alun käsitöitä.
Otto Paltto on yksi heistä, jotka eivät pääse lohenpyyntiin tänä kesänä tuttuihin maisemiin, kotijoelle.
Linda Tammela

Tenojoen Yläkönkään yläpuolella asuu Otto Paltto, joka on koko ikänsä pyytänyt lohta Tenosta. Nyt perinne on katkennut. Lohenkalastuksen täyskielto astui ensimmäisen kerran voimaan viime kesänä, ja sama näyttää tapahtuvan myös tulevana kesänä.

– Lohi on ollut leipäni, koko elämäni olen syönyt lohta, Paltto kertoo.

Hän on yksi niistä paikallisista, jotka eivät tiedä, koska Tenosta pääsee jälleen pyytämään lohta.

Suomen maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa sittenkin lohenpyynnin täyskieltoa tulevana kesänä Tenojoen vesistöissä. Ministeriö on taipunut tiukkoihin pyyntirajoituksiin, sillä sen näkemyksen mukaan lohikannan tulevaisuus näyttää yhä heikolta. Suomen maa- ja metsätalousministeriön ehdotus lohenpyynnin täyskiellosta on parhaillaan lausuntokierroksella.

Lohenpyynnillä on valtava merkitys Tenojokilaakson asukkaille.

– Kyllähän se on se kaikista suurin, sanoo Pekka Guttorm.

Ministeriön ehdotuksen mukaan taimenta ja harjusta saisi kuitenkin pyytää tietyissä paikoissa.

Tilanteeseen on ollut pakko tyytyä

Tiukkoihin rajoituksiin on päädytty lohikantojen heikon tilan takia. On todennäköistä, että lohikantaa ei pelasta vielä vuoden tai parinkaan kalastuskielto. Sen vuoksi voi olla mahdollista, että vanhempi polvi ei pääse välttämättä enää koskaan lohenpyyntiin kotijoelleen.

Vielä muutama viikko sitten esitettiin, että pienimuotoinen lohenpyynti voitaisiin sallia perinteisin menetelmin, padolla neljänä päivänä ja lohiverkolla kahtena päivänä. Näistä perinteisen pyynnin muodoista on kuitenkin luovuttu uudessa ehdotuksessa.

Antti Niiles Länsman on tyytynyt tilanteeseen, mutta surullisin mielin.

– En minä pääse enää pyytämään, kaikki on täysin kiellettyä, sanoo hän.

Pekka Guttorm ja Antti Niiles Länsman Tenon Ala-Könkäältä tarkastelevat viehettä.
Pekka Guttorm (vasemmalla) ja Antti Niiles Länsman päättävät kokeilla, miten viehe kulkee, vaikka kesän lohenpyynti vaikuttaakin varsin epävarmalta. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Tenon lohenpyynnissä ei ole kyse pelkästään kalastuksesta, vaan myös elämäntavasta ja ikiaikaisista perinteistä.

– Koko elämäni olen tottunut lähtemään joelle. Kaikista hienoin hetki on aina ollut kävellä joen könkäälle ensimmäistä kertaa keväällä. Aivan kuin uusi elämä olisi alkanut, Pekka Guttorm muistelee.

Rajut rajoitukset harmittavat

Pekka Guttorm, Antti Niiles Länsman ja Otto Paltto ovat sitä mieltä, että ehdotetut rajoitukset eivät lohikantaa pelasta. Heidän mielestään pyyntiä merellä tulisi rajoittaa. He arvostelevat kalastukseen esitettyjä rajoituksia kovin sanoin.

– Kun Tenojoen rannalla asuva ihminen nälkiintyy lohen vierelle, niin silloin ei säännöissä ole järkeä, arvelee Antti Niiles Länsman.

Otto Paltto esittelee 1900-luvun arviolta 1900-luvun alun viehe.
Tämä koukku on siirtynyt isältä pojalle, kertoo Otto Paltto. Koukkuun on tarttunut lohi jos toinenkin, hän paljastaa. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Vaikka vesi virtaa oman kodin vierestä, pyydystä ei sinne ole luvallista heittää. Kotijoessaan Otto Paltto ei saa pyytää parhaimmilla ottipaikoilla.

– Harjusta kyllä voisi pyytää, mutta sekin on tässä omassa rannassa kielletty. Pitäisi mennä ylävirtaan, mutta siellä ei harjus nappaa, harmittelee Otto Paltto.

Suosittelemme sinulle