Hyppää sisältöön

Kristiinankaupungin sisäsataman alue päätymässä norjalaisyrityksen käsiin – suunnitelmissa kerrostaloja, altaita ja kanavia, jotka yhdistävät tontit suoraan mereen

Vanhan satama-alueen suunnittelua on tehty jo pitkään. Valmiit piirrokset heitettiin kuitenkin romukoppaan, kun kuvioihin tuli mukaan norjalaisyhtiö Arca Nova. Kaupunki pitää mahdollisena, että koko alue myytäisiin yritykselle.

Vanha talo satama-alueella, taustalla auringonlasku
Rahtiliikenne Kristiinankaupunkiin hiipui hiljalleen ja vuonna 2018 kaupunki päätti virallisesti lopettaa kaupallisen liikenteen sisäsatamaan. Kuva: Niklas Joki / Yle
Niklas Joki
Avaa Yle-sovelluksessa

Kristiinankaupungin sisäsatama on ollut vailla käyttöä jo vuosikaudet sen jälkeen, kun rahtiliikenne satamaan päättyi. Uutta käyttöä alueelle on valmisteltu myös pitkään. Kaupunki on halunnut sataman tilalle uuden asuinalueen.

Suunnitelmat alkoivat tarkentua ja konsulttiyhtiö piirsi luonnoksen siitä, miltä sisäsatama näyttäisi asuinalueena. Mukana oli kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja.

Pari vuotta sitten suunnitelmat kuitenkin muuttuivat.

– Mietimme, onko meistä siihen, houkuttelemaan rakentajia ja uusia asukkaita. Alue on suuri ja Arca Nova on toteuttanut vastaavanlaisia alueita Norjassa ja Ruotsissa, Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall toteaa käänteestä.

Arca Nova on norjalaisyritys, joka otti yhteyttä Kristiinankaupungin päättäjiin. Yritys on halukas ottamaan vetovastuun alueen suunnittelusta, sen markkinoinnista ja rakennuttamisesta.

– Nyt meillä on myös mahdollisuus tehdä jotain erilaista, Segervall toteaa.

Arca Novan suunnitelmat ovat pitkälti saman suuntaisia kuin Kristiinankaupungin omat suunnitelmat olivat. Norjalaisten papereissa alueelle rakentuu kuitenkin esimerkiksi aiemmin suunniteltua enemmän kerrostaloja. Kerrostalot ovat aiempaa hieman matalampia, sillä niiden maisemahaitasta kaupunki ehti saada jo palautetta.

Arca Novan piirroksissa on vahvana teemana veneily ja merenkulku. Sataman maa-aluetta aiotaan kaivaa ja tehdä sinne altaita.

– Nykyiselle maa-alueelle tulisi kanavia ja vettä, jossa olisi omia laitureita suoraan omakoti- ja rivitalotonteille. Sinne tulisi myös pieni suojaisa venesatama.

Kanavien kaivaminen nostaa kustannuksia tuntuvasti. Norjalaiset aikovat vielä selvittää markkinointitutkimuksella, löytyykö heidän suunnitelmansa mukaisille taloille kysyntää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Karttapiirustuksessa sisäsatamasta näkyy kuinka alueelle sijoittuu kanavia ja kerrostaloja.
Norjalaisyhtiön suunnitelmissa alueelle rakennetaan muun muassa puisia kerrostaloja ja satama-altaita, joille on suora pääsy pientalojen ja rivitalojen pihoilta. Kuva: Arca Nova

Kaupunki asettaa toteutukselle myös omia vaatimuksiaan. Asuinalueessa tulee korostua kestävä kehitys ja uusiutuvan energian käyttö. Siihen kuuluisi esimerkiksi puurakentamista ja aurinkopaneelien hyödyntämistä.

Lisäksi aluetta ei saa sulkea muilta kaupunkilaisilta.

– Alkuperäisessä suunnitelmissa oli puistoa ja tapahtumatoria. Haluamme säilyttää ne niin, että sisäsatama olisi jatkossakin kaikkien käytössä. Sitä ei saa esimerkiksi ympäröidä aidoilla, Segervall kertoo.

Esisopimus norjalaisten kanssa on tarkoitus allekirjoittaa vielä kevään aikana. Siinä sovitaan muun muassa kustannustenjaosta. Moni asia on vielä auki, mutta yhtenä mahdollisuutena on myydä koko alue sellaisenaan Arca Novalle.

Hintalappua sisäsatamalla ei kuitenkaan vielä ole.

– Jos myymme koko alueen, niin meidän tulee teettää hinnasta ulkopuolinen arvio. Mutta todennäköisesti kaupunki vastaisi silti infrasta, jolloin aluetta ei voida sulkea. Kaupunki voisi myös vastata kaavoituksen kuluista, mutta näistä on vielä neuvoteltava.

Vanha puurakenteinen vessa, jonka takana on vanjoja suuria katoksia.
Sisäsataman suuret katosrakenteet puretaan uudistuksen alta. Kuvan kellertävä rakennus on vanha vessa, joka on suojeltu ja se säilytetään myös osana uutta asuinaluetta. Kuva: Niklas Joki / Yle

Segervall ei uskalla arvioida, milloin päästäisiin rakentamaan tai milloin uusi kaupunginosa olisi valmis asuttavaksi. Todennäköisesti alue rakentuisi vaiheittain.

Päätösprosessi saattaa silti sujua nopeastikin. Kristiinankaupunki muutti hallintosääntöään noin kaksi vuotta sellaiseksi, että kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto voi päättää itsenäisesti kaavoitusasioiden lisäksi myös maankäyttösopimusten valmistelusta.

– Kun kaavoitusjaosto hyväksyy esisopimuksen, päästään tuumasta toimeen.

Norjalaisyhtiö tekee markkinointitutkimusta keväästä alkusyksyyn. Se aikoo esitellä suunnitelmiaan muun muassa Kristiinankaupungin kesämarkkinoilla.

Suosittelemme