Hyppää sisältöön

Analyysi: Marinin hallitus jää historiaan velkaa tehneenä, mutta rattaat pyörimässä pitäneenä – seuraava hallitus manaa perintöä, jos talous kyykkää

Hallitus yrittää tutkimuksen ja kehityksen lisärahoituksella varmistaa, ettei talouskasvu kyykkää ja velkataakka johda leikkauksiin tulevaisuudessa, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

Hallitus rahoittaa Venäjän hyökkäyssodasta Suomelle johtuvat lisämenot valtion velkaa lisäämällä. Lisäleikkauksia ei tehdä lisääntyvistä menoista huolimatta. Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitusviisikko Säätytalon neuvotteluissa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Sanna Marinin (sd.), Annika Saarikon (kesk.) ja muiden ministerien talouspoliittinen perintö alkaa olla näkyvissä. Vuoden kuluttua on eduskuntavaalit. Seuraavassa kehysriihessä ei enää tehdä poliittisia painotuksia.

Pääministeri Marinin hallitus jää historiaan Suomen velkataakkaa lisänneenä.

Osaksi ilman omaa syytään, koska hallituskaudelle ovat osuneet liki kaikki vitsaukset heinäsirkkaparvia lukuun ottamatta. Koronaviruksen torjunta maksettiin velkarahalla, samoin Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen seuraukset Suomessa rahoitetaan velaksi.

Tiistaina yllätti ripeä aikataulu, ei valtion velan lisäys

Hallitus ei tiistaina neuvottelussaan talouslinjauksista yllättänyt muulla kuin ripeällä kokousaikataulullaan.

Lisääntyvistä puolustus-, huoltovarmuus- ja energiasiirtymäkuluista huolimatta menoleikkauksia ei tehty euroissa yhtään enempää kuin aiemmin oli sovittu. Sovittuja 370 miljoonan euron leikkauksia vain kohdennettiin uudelleen.

Jos Venäjän hyökkäyssodan Suomelle aiheuttamia lisämenoja olisi yritetty hoitaa menoleikkauksilla, se olisi pitänyt tehdä suurista menoeristä. Sodan hinta on valtiovarainministeriön mukaan Suomelle liki kaksi miljardia euroa sekä tänä että ensi vuonna.

Kärjistäen: esimerkiksi koko kehitysavun lakkauttaminen ei riittäisi lisämenojen rahoittamiseen. Todennäköisesti leikkaukset kohdistuisivat jollakin tavalla myös sosiaaliturvaan, sairaanhoitoon ja opetukseen.

Koronaviruksen ja Venäjän uhkan kasvun keskellä lisäleikkaukset olisivat voineet lisätä arvostelua siitä, vieläkö kaikki – vauvasta vaariin – pidetään menossa mukana.

Kansakunnan sietokyky olisi voinut ylittyä. Kasvavissa ruoka- sähkö-, bensiini- ja lämmityslaskuissa ja mahdollisesti nousevissa asuntolainakuluissa on jo monella tarpeeksi kestämistä.

Valtio otti iskut vastaan kuntien ja yritysten puolesta

Marinin hallitus jää historiaan myös siitä, että kaikista vitsauksista huolimatta Suomessa rattaat pidettiin ainakin jollakin tapaa pyörimässä. Valtio otti iskut vastaan kuntien ja yritysten puolesta velkarahalla.

Tulevaisuuden talouskasvusta riippuu, kuinka paljon seuraava hallitus ja viime kädessä kansalaiset joutuvat manaamaan tilannetta.

Jos talouskasvu kyykkää lähivuosina, velkataakan paino kasvaa. Se todennäköisesti taas johtaisi paineeseen tehdä menoleikkauksia.

Tästä syystä hallitus lisää tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta ensi vuonna, satoja miljoonia euroja käytännössä velaksi. Näillä panostuksilla yritetään pitää talouskasvua vauhdissa.

Tiistain laskelmat voivat pettää, jos Venäjän hyökkäyssota laajenee

Yksi talouskasvun uhkakuva on Venäjän hyökkäyssodan laajeneminen jollakin tavalla.

Se merkitsisi talousnäkymien heikkenemistä. Silloin valtion tulot vähenisivät ja menot lisääntyisivät. Taas pitäisi valita: lisää velkaa vai menoleikkauksia.

Oikeisto-oppositio epäilemättä haukkuu hallitusta velkamäärän kasvusta, koska kaikkea velkaa hallitus ei voi panna koronan ja Venäjän syyksi. Hallituspuolueet ovat keskenäänkin kinastelleet, missä kulkee julkisten menojen sietoraja.

Arvostelua sataa siitä, kuinka hallitus ei ole osannut tehdä valintoja, mitkä menot ovat muita tärkeämpiä. Ihmettelyä kuuluu, miksi vähemmän tärkeistä menoista ei ole leikattu.

Olisivatko rattaat pyörineet tällä hallituskaudella vähemmälläkin velalla? Se on se suuri kysymys, josta hallitus ja oppositio kinaavat eduskuntavaaleihin asti.

Voit keskustella hallituksen talouslinjauksista tämän jutun keskustelualueella torstaihin 7.4.2022 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.

Katso lisää:

Analyysi: Hallitus haluaa osoittaa, että vaaran vuosina vähäisemmät kiistat väistyvät ja kykyä päätöksiin löytyy

Puolustukseen yhteensä kaksi miljardia euroa, työmarkkinatukeen 20–30 euron aikaistettu korotus – hallituksen johto kertoi talouspäätöksistä

Suosittelemme sinulle