Arja Hongisto ja Pipsa Pippuri nauttivat vantaalaisen Hämeenkylän kirkon yhteisöruokailussa kanapastaa hymyssä suin. Tämä ateria on ilmainen, mutta ruuan hintojen nousu ei ole jäänyt heiltä huomaamatta.
– Saan eläkettä käteen 810 euroa. Siitä kun maksaa vuokran, auton ja laskut, ei jäljelle jää oikein mitään muuta kuin rupia takapuoleen, Pippuri sanoo.
Suomessa on 600 000–700 000 ihmistä, jotka ovat laskennallisesti pienituloisia. Siis sellaisia, joiden kotitaloudessa tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräisistä kotitalouden tuloista.
Kun ruuan hinta nousee, vaikutukset osuvat rajuimmin juuri pienituloisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden kokemuksen tutkimusryhmän vetäjä Anna-Maria Isola arvioi, että tilanteella voi olla varsin laajoja vaikutuksia.
– Tämä vaikuttaa paljon. Entistä useammat voivat joutua turvautumaan ruoka-apuun. Voi olla, että osa näkee väliaikaista nälkää, ja se on raju seuraus.
Isolan mukaan monilla pienituloisilla myös muut mahdollisuudet onnelliseen ja tasapainoiseen elämään voivat heikentyä ruuan hintojen nousun seurauksena. Jos ihminen on pystynyt aiemmin vaikkapa harrastamaan jotain tai käymään välillä kaverien kanssa kahvilla, näistä voi joutua tinkimään.
– Tämä taas tarkoittaa, että sosiaaliset suhteet kutistuvat, ja se altistaa uusille ongelmille ja psyykkiselle kuormittumiselle, mikä voi taas johtaa pidempiaikaisiin mielenterveyden häiriöihin.
Miten köyhyys määritellään, kuka on köyhä? Tutkija Anna-Maria Isola avaa peruskäsitteitä haastattelussa, jonka voi kuunnella tästä.
Työssäkäyviä entistä enemmän avun tarpeessa
Vantaan seurakuntayhtymän mukaan erityisesti työssäkäyvien köyhyys näkyy nyt diakonia-avun tarpeessa.
Esimerkiksi ruoka-apua hakee paljon työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä peruselämiseen. Taustalla voi olla lomautuksia, vähentyneitä työtunteja, lähipiirissä tapahtuneita irtisanomisia tai monia muita syitä.
Apua tarvitsee myös moni sellainen, jonka elämäntilanne on muuttunut äkillisesti.
Vantaalainen Johanna jäi koronapandemian myötä matkailualalta työttömäksi puolitoista vuotta sitten. Samoihin aikoihin osunut ero muutti elämäntilanteen nopeasti, ja tällä hetkellä Johannan tulot muodostuvat työttömyyspäivärahasta ja perustoimeentulotuesta.
Johanna esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänellä on kaksi teini-ikäistä lasta.
– Tällä hetkellä joudun miettimään, onko varaa kotimaiseen kurkkuun vai ulkomaiseen. Nyt ostan ulkomaista, kun kotimaiseen ei ole varaa.
Köyhyys ja pienituloisuus ovat monin tavoin laajempia käsitteitä kuin vain kansanosa, joka alittaa yksittäisen tulorajan.
Esimerkiksi Euroopan unionin käyttämiin eriarvoisuuden indikaattoreihin kuuluu muun muassa määritelmiä kotitalouden mahdollisuuksista matkustaa kodin ulkopuolelle lomalle. Johannan perheessä loma tuntuu tällä hetkellä etäiseltä haaveelta.
– Tällä hetkellä siihen ei ole mitään mahdollisuuksia, mutta meillä on sentään tukiverkkoja ja läheisiä. Monella ei ole sitäkään turvaa, hän muistuttaa.
Johannan elämäntilanne muuttui nopeasti, kun hän putosi keskiluokkaisesta köyhyysrajalle. Hän kertoo tilanteestaan alla olevassa radiohaastattelussa.
Hintojen nousun taustalla useita syitä
Ruuan hinnan nousun taustalla on monia syitä. Hintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa, ja sen myötä kehitys on vain jatkunut.
Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että ruuan hinta nousee tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja niiden sisällä.
Erityisesti hinnannousu tulee näkymään maito-, liha- ja viljatuotteiden lisäksi prosessoiduissa elintarvikkeissa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi maaliskuun puolivälissä Ylen Ykkösaamussa, että kotitalouksien ruokakulut voivat jopa kaksinkertaistua.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 9. huhtikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: