Vielä helmikuun puolessavälissä ukrainalainen feministiryhmä Feminist Workshop järjesti tapahtuman, jossa pohdittiin, miten naisia saataisiin paremmin IT-alalle. Nyt he majoittavat sukupuoleen katsomatta Ukrainan sisäisiä pakolaisia toimistollaan Lvivin kaupungissa.
Ryhmä perustettiin sattumalta samana vuonna kun Venäjä valtasi Krimin eli vuonna 2014. Vapaaehtoisvoimin ponnistettu ryhmä työllistää nyt tusinan verran aktivisteja ja saa rahoituksensa kansainvälisiltä naisjärjestöiltä.
Yosu on yksi ryhmän perustajista, Sasha Kantser tuli puolestaan mukaan toimintaan pari vuotta sitten.
– Nyt teen 12-tuntisia päiviä sodan takia, Yosu kertoo videohaastattelun välityksellä englanniksi.
Toimituksen tiedossa on osan feministijärjestön haastateltavien osalta vain etunimet. Yosun mukaan järjestön rahoituksen kanssa oli ollut niin paljon ongelmia, että ennen sotaa hän oli harkinnut toiminnan lopettamista kokounaan. Mutta kun sodan ensi päivinä toimisto täyttyi vapaaehtoisista, oli selvää että jotain on tehtävä.
– Kaikki halusivat olla hyödyksi. Heillä on aktivistitausta, on vaikea olla tekemättä yhtään mitään, Kantser jatkaa.
Majoitustoiminnan lisäksi Feminist Workshop on järjestänyt itsepuolustus- ja ensiapukursseja.
Majoituksen turvallisuus keskeistä
Yosu ja Kantser kuvailevat arkea länsiukrainalaisessa Lvivissä suhteellisen turvalliseksi. Alueella on kuitenkin pommituksia. Moni maan sisäinen pakolainen Ukrainassa on päätynyt hakemaan turvaa Lvivin alueelta ja kaupungin asukasmäärän on arvioitu kasvaneen kolmanneksella.
Tilanne on aiheuttanut asuntopulan ja jyrkän nousun vuokrien hinnoissa. Yksiöstä saatetaan pyytää 1000 euroa kuussa. Se vaikuttaa myös Feminist Workshopin toimintaan. Järjestö etsii parhaillaan vuokratiloja, jota voisi käyttää hätämajoituksena, mutta hinnat karkaavat käsistä.
– Ajattelemme turvallisuutta, kun majoitamme ihmisiä. Tällä hetkellä majoittajat kuuluvat feministiseen verkostoomme. He ymmärtävät, miten puhua trauman kokeneille ihmisille, ja mistä asioista ei saa kysyä, Kantser kertoo.
Järjestö tarjoaa majoituksen lisäksi myös psykologista tukea ja lastenhoitoa. Feministinen aate on mukana avustustyössä.
– Emme ole hierarkkinen järjestö, joka näkee avuntarvitsijat vain avuttomina uhreina. Emmekä myöskään halua hukata sitä valistustyötä, johon olimme keskittyneet ennen sotaa, Yosu sanoo.
Heidän mukaansa feminismi yleensäkin joutuu kohtaamaan paljon ennakkoluuloja ja rahoitusta on vaikea saada ukrainalaisilta tahoilta.
– Konfliktin myötä asenteet ovat koventuneet. Nyt arvostetaan kaikkea ukrainalaista, ja feminismi nähdään tuontituotteena lännestä. Sitä vierastetaan, Yosu kuvailee.
Konflikti aktivoinut naisia
Ukrainalainen ihmisoikeuksiin erikoistunut asianajaja Kateryna Busol puolestaan näkee sodan myös kehittävän naisen roolia Ukrainassa.
– Vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen olen huomannut, että naiset ovat aktivoituneet miesvaltaisilla aloilla. Puolustusvoimissa ja rikosoikeudessa työskentelee yhä enemmän nuoria naisia. Lisksi parlamentissa on ennätyksellisen paljon naiskansanedustajia, Busol sanoo videohaastattelussa Lontoosta käsin.
Hän työskentelee parhaillaan arvostetussa Chatham House -ajatushautomossa. Busol on tehnyt pitkään töitä naisten aseman parantamiseksi Ukrainassa ja toiminut muun muassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kansallisen komitean asiantuntijana.
– Esimerkiksi Ukrainan valtakunnansyyttäjä on nainen, ja hän on nostanut konfliktinaikaisen seksuaalisen väkivallan asiaa esiin. Tätä ei tapahtunut ennen uusinta Venäjän hyökkäystä.
Ukrainan asevoimista noin 15 prosenttia on naisia. Busol pitää naisten ja järjestöjen roolia tärkeänä, kun esiin on nostettu epäkohtia, kuten seksuaalinen häirintä armeijassa.
Mutta lisää tasa-arvotyötä tarvitaan hänen mukaansa muun muassa seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseen ja naisten nostamisessa rauhanneuvotteluihin.
– Esimerkiksi nyt neuvotteluissa Venäjän kanssa näemme vain miehiä.
Busol ei suostu uskomaan, että konfliktin myötä Ukrainassa otettaisiin askel taaksepäin sukupuolten välisen tasa-arvon kehityksessä.
– Se ei ole ukrainalaisnaisen luonne, varsinkaan nykyaikaisten naisten.
Hän muistuttaa, että armeijaan värväytymisen lisäksi naiset ovat ovat erittäin aktiivisia vapaaehtoistyössä: he järjestävät logistiikkaa ja valmistavat armeijalle tarvikkeita.
– Halukkaita osallistujia olisi enemmän kuin tarvikkeita riittää. Nuori sukupolvi ei jää uhrin asemaan.
Hänen mukaansa yksi suurista haasteista tulevat olemaan naisten talousvaikeudet. Esimerkiksi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla työpaikkoja on tarjolla vain vähän. Naisia on turvautunut pakko-prostituutioon saadakseen elannon.
Koti ei ole kaikille turvallinen paikka
Konflikti myös ruokkii kaikenlaisen väkivallan lisääntymistä. Viime vuosien aikana Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta on raportoitu muun muassa lisääntynyttä lähisuhdeväkivaltaa.
Sen takana on paljon syitä, kuten sotaveteraanien traumat ja sekä konfliktista että pandemiasta johtuvat taloudelliset vaikeudet. Asianajaja Kateryna Busol on ollut mukana monessa aihetta tutkivassa työryhmässä, ja sai kuulla havaintoja psykologilta, joka oli työskennellyt sotaveteraanien parissa.
– Jos henkilö oli käyttäytynyt kotona väkivaltaisesti jo ennen sotatilanteeseen joutumista, se eskaloi sitä. Mutta jos henkilö ei ollut aiemmin kohdellut läheisiään väkivaltaisesti, oli epätodennäköisempää, että hän turvautui kotona väkivaltaan palveluksen jälkeenkään. Se yllätti.
Busol on huolissaan myös konfliktin aiheuttamista mielenterveysongelmista nyt ja tulevaisuudessa. Hän opettaa muun työn ohella lakia yliopistossa Kiovan Mohyla-akatemiassa. Kurssit on järjestetty etäyhteyksin.
– Näen sen jo nyt oppilaissani, kuinka stressaantuneita he ovat. He eivät ole kuulleet miehitettyyn kaupunkiin jääneistä sukulaisistaan moneen viikkoon. Sitten kun tämä ohi, mielenterveyspalveluita tarvitaan joka puolella.
Hänen mukaansa vuoteen 2014 verrattuna Ukrainassa ymmärretään nyt paremmin traumojen hoitamisen tärkeys. Tarjolla on psykologista tukea, anonyymejä puhelinpalveluita ja lakiapua.
"Maamme pitää taistella"
Paikan päällä Lvivissä Feminist Workshopin aktivistit kokevat omalla työllään osallistuvansa maansa puolustukseen. Yosu ja Kantser eivät kuitenkaan usko, että vastapuoli voitetaan pelkästään rauhanomaisella vaikuttamisella.
– Olemme sitä mieltä että maamme pitää taistella. Väkivaltaa ei pystytä pysäyttämään ilman taistelemista, Yosu toteaa.
– Tämä on kuin kotiväkivaltaa: isompi ja vahvempi kiusaa heikompaansa. Meidän täytyy puolustautua, Kantser jatkaa.
Tulevaisuudesta on heidän mukaansa vaikea puhua.
– Meillä ei ole tulevaisuutta tai pitkän ajan suunnitelmia. Ehkä me kaikki kuolemme. Se on todennäköinen vaihtoehto, Yosu sanoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 13.4.2022 kello 23 saakka.
Lue lisää: