Hyppää sisältöön

"Kun lapsi kokee seksuaalista väkivaltaa, paikka ei ole oleellinen", sanoo oikeuspsykologi – verkkorikos voi olla yhtä haitallinen kuin fyysinen väkivalta

Alakouluikäiset lapset lähettivät itsestään alastonkuvia ja itsetyydysvideoita lapseksi tekeytyneellle miehelle. Oikeudella on vaikea tehtävä ratkaista, miten suurta haittaa verkossa tapahtunut hyväksikäyttö aiheuttaa lapsen kehitykselle.

Keskisuomalaista nuorta miestä epäillään lukuisista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Keski-Suomen käräjäoikeus antaa jutusta tuomion näillä näkymin toukokuun toisella viikolla. Kuva: Simo Pitkänen / Yle
Sanna Savela

Keski-Suomen käräjäoikeudessa alkoi helmikuussa poikkeuksellisen laajan lasten seksuaalisen hyväksikäyttöjen sarjan käsittely. Parikymppisen keskisuomalaisen miehen uhreiksi verkossa joutui noin 200 pääosin alakouluikäistä lasta.

Keski-Suomen käräjäoikeudessa suuri kysymys on, miten vahingollista verkossa tapahtunut hyväksikäyttö on lapsen kehitykselle. Ratkaisulla voi olla vaikutusta tuleviin rangaistuskäytäntöihin.

Tähän juttuun haastateltujen oikeusoppineiden mielestä verkossa tapahtuneeseen ahdisteluun on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin samassa tilassa tapahtuneeseen.

Epäilty on myöntänyt tienneensä olevansa tekemisissä alaikäisten kanssa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntöjä 15 vuotta tutkineen ja korkeimmassa oikeudessa tuomarina toimivan Timo Ojalan mukaan korkein oikeus (KKO) on verkossa tapahtuneiden hyväksikäyttöjen ratkaisuissa arvioinut tekojen luonnetta ja vahingollisuutta, mutta kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia.

– Vaikein kysymys koskee verkkovälitteisten rikosten vahingollisuutta ja vaarallisuutta: miten se suhteutuu fyysisessä kanssakäymisessä tapahtuneeseen hyväksikäyttöön? Lisäksi jokaiseen tapaukseen liittyy ominaispiirteitä, jotka tekevät siitä yksittäistapauksen, sanoo Ojala.

Nettiraiskausta ei ole tulossa uuteen lakiin

Korkeimmassa oikeudessa on parhaillaan vireillä valituslupa, joka koskee sitä, miten rikoslain nykyinen tunnusmerkistö vastaa netissä tapahtuneisiin seksuaalirikoksiin.

Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa tämän vuoden kansallisena asiantuntijana toimiva erikoissyyttäjä Pia Mäenpää sanoo, että valitus keskittyy erityisesti siihen, katsotaanko sukupuoliyhteyden tapahtuneen, jos lapsi saadaan penetroimaan itseään.

Pia Mäenpää on kokenut seksuaalirikosten syyttäjä. Kuva: Jouni Kirvesmies / Yle

– Se on iso juridinen kysymys. Helsingin hovioikeuden antamassa ratkaisussa katsottiin, että kyse ei ole lain tarkoittamasta sukupuoliyhteydestä. Siksi syyttäjä haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen on parhaillaan käynnissä (siirryt toiseen palveluun) eduskunnassa.

Uudistuksessa esitetään sukupuoliyhteyden sisältävien tekojen siirtämistä kokonaan omaan rangaistussäännökseen sekä rangaistusten ankaroittamista.

Mäenpää sanoo, että Ruotsissa on katsottu, että raiskaus voi tapahtua myös netin välityksellä.

– Meillä tämä on auki, eikä lakiuudistus ole tuomassa muutosta.

Haitallisuuden arviointi vaikeaa

Oikeuspsykologi Liisa Järvilehdon mukaan haitallisuuden arviointi on hyväksikäyttötapauksissa aina monimutkaista. Useat asiat tuottavat haittaa lapsen kehitykselle.

Hyväksikäytössä lapsi tulee petetyksi hyvin perustavaa laatua olevalla tavalla. Lapsi voi alkaa pitää seksuaalisuutta normaalina tapana saada huomiota ja kiintymystä. Pelottavat muistot voivat muokata lapsen omaa seksuaalisuutta ja vaikuttaa lapsen koko loppuelämän ajan.

Hämmentävä tilanne voi estää lasta toimimasta, ja traumatisoitumisen ytimessä on usein juuri hallinnan menettäminen.

Oikeudessa vahingollisuuden arviointiin vaikuttavat esimerkiksi uhrin ja tekijän läheinen suhde, lapsen ikä, hyväksikäytön laatu, lukumäärä ja ajallinen kesto.

Ojalan mukaan samat näkökohdat pätevät myös verkkovälitteisissä teoissa.

– Lisäksi teon moitittavuutta lisää, jos tekijä on käyttänyt valeprofiilia tai toiminta muuten osoittaa suunnitelmallisuutta.

Verkkovälitteinen seksuaalirikollisuus voi pitää sisällään lukuisia, moitittavuudeltaan erilaisia tekomuotoja. Siksi teoista koituva haittakin vaihtelee.

Korkein oikeus on linjannut kolmessa verkossa tapahtuneen hyväksikäytön ennakkotapauksessa yksityiskohtia, joita rankaisemisessa tulisi ottaa huomioon. Ratkaisuissa on todettu, että teot ovat monimuotoisia ja niiden moitittavuudessa on tasoeroja.

– Esimerkiksi joissain teoissa voi olla kysymys sanallisesta viestittelystä, kun taas toisessa lapsi voidaan saada ottamaan itsestään alastonkuvia tai tyydyttämään itseään kameran edessä, sanoo Ojala.

Hyväksikäytön tapahtumapaikka ei ole oleellinen

Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että verkkovälitteisyys tee kokemuksista vähemmän haitallisia kuin fyysisesti samassa tilassa tapahtunut seksuaaliväkivalta.

– Kun lapsi kokee seksuaalista väkivaltaa, konteksti ei ole oleellista, vaikka sitä ei voidakaan täysin sivuuttaa. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö verkossa tapahtuvassa hyväksikäytössä voisi olla mukana kokemusta tai pelkoa fyysisestä vaarasta, uhkaa ja kipua, sanoo Järvilehto.

Järvilehdon mukaan jo olemassa olevien tutkimustietojen perusteella pystytään sanomaan, että verkon seksuaalinen väkivalta voi olla uhrille hyvin haitallista.

– Erityisesti verkossa hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia on ehditty tutkia vasta vähän aikaa. Tähän mennessä saadun tiedon perusteella ei ole syytä olettaa, että itsessään verkkovälitteisyys johtaisi vähemmän haitallisiin kokemuksiin. Käsitys voi vielä tarkentua, kun tutkimustietoa kertyy.

Järvilehto on ollut mukana laatimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yleislausuntoa verkkovälitteisen seksuaalirikollisuuden haittavaikutuksista. Lausunto on saanut ison roolin Keski-Suomessa nyt käytävässä oikeudenkäynnissä esimerkiksi syyttäjän vaatimusten pohjana.

– Lausunnossa keskityttiin sellaisten tekomuotojen aiheuttamiin haittoihin, joissa lapsi on houkuteltu tai saatu osallistumaan aktiivisesti seksuaaliseen toimintaan, sanoo Järvilehto.

Verkkoahdistelu lisääntyy

Verkkovälitteiset lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat poliisin mukaan lisääntyneet selvästi. Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella määrät ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja viime vuosina.

Juttuun haastatellut asiantuntijat verkossa tapahtuvan hyväksikäytön yleistymisesta yhtä mieltä. Hyväksikäyttöjen yleisyys huolettaa syvästi myös lastensuojelujärjestöissä.

Myös uusia laajoja, lapsiin kohdistuneita seksuaalirikossarja on tullut esille, viimeksi Pirkanmaalla huhtikuun alussa.

Poliisin tilastoista selviää, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehtyjen rikosilmoitusten määrä on viiden viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut.

Kuinka suuresta osasta hyväksikäyttöjä tehdään rikosilmoitus ei ole tiedossa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Poliisin tilastoissa verkossa tapahtuneiden hyväksikäyttöjen nousu ei kuitenkaan vielä näy - muuten kuin tänä vuonna. Mikäli alkuvuoden tahti jatkuu, tapausten määrä kaksinkertaistuu tänä vuonna. Kahtena viime vuonna verkkovälitteisiä hyväksikäyttöjä on tullut poliisin tietoon vuositasolla reilut 400.

Osaltaan alkuvuoden tilastopiikkiä selittää Keski-Suomen käräjäoikeudessa helmikuussa alkaneen poikkeuksellisen laajan rikossarjan käsittely. Ojalan tilastotietoihin perustuvien havaintojen mukaan vielä muutama vuosi sitten verkkoympäristössä tapahtuvissa rikoksissa uhreja oli keskimäärin kaksi.

– Nyt esille tulee tasaisesti tilanteita, joissa uhreja on todella mittava määrä.

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 2000 hyväksikäyttötapausta. Seksuaalinen hyväksikäyttö on kuitenkin piilorikollisuutta, josta vain pieni osa tulee julki. Tutkimuksen mukaan suuri osa lapsista kertoo asiasta jollekin, mutta harvoin aikuiselle ja vielä harvemmin poliisille.

Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan poliisi saa tiedon vain noin 12 prosentista (siirryt toiseen palveluun) hyväksikäyttöjä.

Se tarkoittaa, että vuositasolla tapauksia olisi reilut 17 000 eli 46 joka päivä.

Poliisin tietoon tulevista tapauksista vain noin 300:sta tulee tuomio, joko syyksi lukeva tai vapauttava.

Ojala arvioi tutkimustensa perusteella verkkovälitteisten rikosten osuudeksi tuomioista neljänneksen, siis noin 70.

– On vaikea sanoa, millainen on tyypillinen verkossa tapahtunut seksuaalirikos, mutta tutkimusten perusteella rikoksen kohdistuessa yhteen lapseen tyypillisin rangaistus on puolesta vuodesta vuoteen vankeutta.

Kynnys rikosilmoitukseen korkea verkkoahdisteluissa

Isoja lukua ahdistelun määrästä kertoo myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuorein kouluterveyskysely: sen mukaan viime vuoden kyselyssä noin puolet tytöistä ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää (siirryt toiseen palveluun). Kaksi vuotta aiemmin luku oli kolmasosa.

Asiantuntijoiden mukaan varsinkin verkon välityksellä tapahtuneissa rikoksissa vanhemmat saattavat ajatella, ettei rikosilmoitusta tarvitse tehdä, koska ahdistelu ei tapahtunut fyysisesti.

Lapsia asian julkituomisessa estää häpeä: jos tutkinta lähtee liikkeelle, moni vähintään kuulee asiasta, osa myös näkee mahdolliset kuvat.

Ojalan mukaan pieniä lapsia painavat myös käytännön asiat (siirryt toiseen palveluun).

– He pelkäävät, että esimerkiksi puhelimen tai tabletin käyttöä rajoitetaan tai laite otetaan kokonaan pois.

Keski-Suomen käräjäoikeudessa käsiteltävässä jutussa on 199 uhria, mutta vain yhden vanhempi teki rikosilmoituksen. Poliisi on tunnistanut kuvista ja videoista lähes 150 lasta, loppuja ei todennäköisesti tunnisteta.

Vaikka poliisi tunnisti lapsia kuvista, osa lapsista kiisti olevansa kuvassa tai edes käyttävänsä sovelluksia, joissa rikosten epäillään tapahtuneen.

Järvilehto sanoo, että lapsille tilanteesta kertominen on vaikeaa.

– Kokemus voi traumaattinen tai niin hämmentävä, ettei siitä pysty poliisin kuulustelussa puhumaan. Lisäksi lapsi häpeää omaa osallistumistaan ja pelkää, että kuvat ja videot leviävät.

Tapausten jääminen piiloon on huolestuttavaa. Tuen saanti viivästyy tai estyy ja uudelleen uhriutuminen mahdollistuu todennäköisemmin.

Oikeuskäytäntö käymisvaiheessa

Vuoden 2010 jälkeen tehtyjen oikeuden ratkaisujen vertaamisen tekee hankalaksi, koska lainsäädäntö ja hyväksikäyttörikosten rangaistusasteikko ovat muuttuneet useamman kerran.

Muutosten myötä rangaistuskäytäntö on kymmenen viime vuoden aikana kiristynyt. Hyväksikäyttörikosten maksirangaistus on korotettu kuuteen vuoteen vankeutta ja lasten hyväksikäyttörikoksissa sukupuoliyhteyden sisältävät teot muuttuivat lähtökohtaisesti törkeiksi, joista enimmäisrangaistus on 10 vuotta vankeutta.

Lain uudistamisen lisäksi rangaistuskäytännöt kehittyvät yksittäisten ratkaisujen kautta.

– Nyt kun nähdään yleisemmin verkossa tapahtuvien rikosten kirjo ja yleisyys, se, mihin rangaistustasot asettuvat, on vielä käymisvaiheessa.

Sekä Järvilehto että Ojala uskovat, että verkossa tapahtuvat, lapsiin kohdistuvat rikokset lisääntyvät edelleen.

Järvilehto toimii HUSin lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Barnahus-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun). Sen tavoitteena on kehittää seksuaalirikosten tutkintaa ja lapsiystävällisiä oikeusprosesseja.

Hän pitää yhtenä isona tulevaisuuden haasteena sitä, miten lapsia suojellaan hyväksikäytöltä, mutta ei samalla estetä heitä osallistumasta teknologiseen kehitykseen.

Voit keskustella aiheesta tässä 24.4. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle