Eveliina Huhta-ahon ovikello soi yllättäen viime marraskuussa. Oven takaa paljastui Huhta-ahon järkytykseksi haastemies.
Huhta-ahon entinen avustaja vaati korvauksia laittomasti päätetystä työsuhteesta. Haastehakemus kertoi, että maksettavaa oli tulossa noin 12 000 euroa.
Jyväskyläläisellä Huhta-aholla on CP-vamma ja lievä älyllinen kehitysvamma. Lisäksi hän kärsii paniikkihäiriöistä ja epileptisistä kohtauksista. Tästä huolimatta hän on toiminut avustajiensa vastuullisena työnantajana jo usean vuoden ajan.
Kaksi vuotta aiemmin hän oli kiukuspäissään kertonut silloiselle avustajalleen, ettei tämän enää tarvitsisi tulla töihin. Nyt Huhta-aholla muutaman kuukauden työssä ollut henkilö vaati korvauksina lähes vuoden palkkaa.
Työnantajamalli on kunnalle halpa
Huhta-aho on yksi niistä tuhansista vammaisista ihmisistä, jotka toimivat avustajansa työnantajana.
Se on Suomessa ylivoimaisesti suosituin tapa tarjota lakisääteisiä avustajapalveluita ihmisille, jotka eivät selviä yksin arjesta. Syynä on se, että työnantajamallin käyttö noin puolet halvempaa kunnalle kuin palveluiden ostaminen yritykseltä.
– Siinä on kysymys säästöstä. Pääset ikään kuin ulkoistamaan sille vammaiselle henkilölle, että hoida kaikki, tossa fyrkka, toteaa esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.
Räty on maan johtavia vammaispalvelulainsäädännön asiantuntijoita.
Työnantajamalli siirtää valtavan määrän velvollisuuksia avuntarvitsijan niskaan. Vastuu esimerkiksi palkanmaksusta, työturvallisuudesta, vakuutusmaksuista, veroista ja lainmukaisista työajoista lankeaa työnantajalle.
Esimerkiksi minulla ei välttämättä olisi kykyä toimia työnantajana.
Tapio Räty
Rädyn kanta on, että jos vammainen ei halua toimia työnantajana, kunnan tulisi järjestää palvelut toisella tavalla. Asiasta on olemassa myös useita oikeusasiamiehen ratkaisuja.
Kunnan tulisi myös tarjota riittävä tuki ja neuvoa yksityiskohtaisesti työnantajan velvollisuuksista, jotta avuntarvitsija voisi selvitä urakasta kunnialla.
Arkielämässä tilanne on kuitenkin toinen. Apua voi olla vaikea saada.
Kaikki kunnat eivät edes tarjoa työnantajamallille minkäänlaista vaihtoehtoa. Tällöin kunta käytännössä pakottaa tai painostaa ryhtymään työnantajaksi.
Avuntarvitsijat: Jyväskylä painostaa
MOT on tätä juttua varten keskustellut useiden viranomaisia, järjestöjä ja kehitysvammaisten omaisia edustavien henkilöiden kanssa. Painostus on laajasti tunnettu ilmiö.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin toimintaa kuvaillaan MOT:lle jopa kiristykseksi.
Näin kertoo Janne, jonka kahden kehitysvammaisen tyttären avustajapalvelut katkesivat yllättäen viime syksynä. Janne on siitä lähtien ollut yksin lasten kanssa kotona.
Janne kertoo, että kaupunki yritti taivuttaa perheen aikuisia ryhtymään työnantajiksi. Ennen palveluiden katkeamista Jyväskylän kaupunki oli hankkinut avustajat ostopalveluna.
– Minulle tuli mieleen, että tämän (avustajapalveluiden) olisi annettu romahtaa ja ratkaisuksi siihen he haluaisivat tarjota halvempaa ja heille riskittömämpää vaihtoehtoa, Janne sanoo.
Perhettä on myös syyllistetty siitä, etteivät he suostuneet työnantajiksi.
Vanhempien omalla käytöksellä on vaikutusta lasten tilanteeseen, koska ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan ensisijaisia palveluita vammaispalveluiden kautta.
Ote kaupungin asiakirjasta
Myös Eveliina Huhta-aho ja hänen äitinsä Sari Jalava kertovat, että Jyväskylän kaupunki ei tarjonnut vaihtoehtoa työnantajaksi ryhtymiselle.
– Se oli joko tai: ole ilman avustajaa tai sitten sä olet työnantaja, Jalava kertoo.
Jalava toimi aiemmin tyttärensä avustajana. Hän joutui lopettamaan, koska ei selvinnyt työtaakasta.
Ei pysty lukemaan tai kirjoittamaan, mutta kelpaa pomoksi
Kun Eveliina Huhta-ahon työriitaa entisen avustajan kanssa käsiteltiin oikeudessa, hän kertoi, ettei terveydentilansa vuoksi ole kykenevä työnantajaksi ja että Jyväskylän kaupunki on velvoittanut hänet tähän rooliin.
Huhta-aho ei esimerkiksi pysty motoristen ongelmien vuoksi kirjoittamaan ja tarvitsee usein apua syömisessä. Lukeminenkaan ei onnistu.
Eveliinalla on hahmotuksessa niin isoja ongelmia, että kaikki kirjaimet menevät sekaisin. Aina kun on jotain hakemuksia, aina pitää olla avustaja.
Sari Jalava
Käytännössä tämä johtaa absurdiin tilanteeseen, jossa Huhta-aho joutuu käyttämään avustajatuntejaan siihen, että pystyy toimimaan työnantajana avustajalleen.
Oikeudessa Huhta-aho perusteli avustajan irtisanomista epäluotettavuudella ja alkoholin käytöllä. Jälkimmäisen väitteen hän perui myöhemmin.
MOT:n tavoittama entinen avustaja pitää irtisanomistaan selkeästi laittomana, koska hän ei saanut suullista eikä kirjallista varoitusta.
– Tämmösiä käräjiähän on ollut ennenkin ja hyvin usein työntekijä on voittanut, avustaja sanoo.
Avustajalla rikostaustaa
Avustajille ei ole lain asettamia kelpoisuusehtoja.
MOT tarkisti Huhta-ahon entisen avustajan rikoshistorian. Hänellä on taustallaan pitkä lista pikkurikoksia.
Vuodesta 2016 lähtien avustaja on saanut tuomion muun muassa seitsemästä lievästä petoksesta. Yhtä lukuunottamatta kaikki tapaukset ovat verkkokauppahuijauksia.
Lisäksi avustaja on tuomittu lievästä pahoinpitelystä, näpistyksestä, törkeästä rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Huhta-aho ja Jalava eivät tienneet avustajan taustasta. He epäilevät, että avustaja on haistanut tilanteessa rahastuksen mahdollisuuden.
– Kun on kuitenkin avuttomasta ihmisestä kysymys, niin miten joillakin on häpyä, Jalava hämmästelee.
Avustajan mukaan hänen tuomioillaan ei ole tekemistä työriidan kanssa eikä Huhta-ahon kehitysvamma vaikuttanut päätökseen viedä asia käräjille.
– Eveliinallahan ei ole mitään sellaista, mikä ajattelutapaa häiritsisi. Ihan samalla tavalla hänen kanssaan pystyy keskustelemaan kuin kenen kanssa tahansa.
Avustaja kuitenkin toteaa, että Huhta-ahon ei hänen mielestään tulisi toimia työnantajana.
– Ei pitäisi. Senkin voit kirjoittaa sinne kyllä.
Kaupunki pesi kätensä
Huhta-aho on jo ennen tuoretta työriitaa joutunut maksamaan korvauksia toiselle entiselle avustajalleen samankaltaisesta tilanteesta. Tuolloin asia hoidettiin ennen kuin se ehti käräjille.
Huhta-aho kertoo, että apua työnantajan urakkaan ei kaupungilta ole juuri tullut.
– Kun aikaisemmin kysyin, että miten työsopimus pitää kirjoittaa, niin ei sieltä saanut mitään ohjeistusta. “Kyllä te osaatte”. Kaupunki on aika välinpitämätön, Huhta-aho sanoo.
Sama linja jatkui, kun Huhta-ahon tapaus meni käräjille.
Jyväskylän kaupungilla ei ole asiaan liittyen lausuttavaa. Työnantaja on itse hoitanut työnantajuuteen liittyviä vastuitaan ja velvollisuuksiaan.
Jyväskylän johtava sosiaalityöntekijä Juho Suortti sähköpostitse oikeudelle
Juho Suortti ei salassapitovelvollisuuden vuoksi voi kommentoida yksittäisiä tapauksia.
Suortti kertoo, että Jyväskylässä on jonkin verran kehitysvammaisia henkilöitä, jotka toimivat työnantajina. Suortin mukaan kehitysvammainen pystyy suoriutumaan urakasta, jos tukea on riittävästi.
Hän kuitenkin toteaa MOT:lle, että jos ongelmat työnantajamallissa johtavat oikeuteen asti, palveluiden järjestämistapaa pitäisi todennäköisesti muuttaa.
Jyväskylä kiistää painostamisen
Suortti kiistää, että kaupunki painostaisi tai pakottaisi ihmisiä työnantajamalliin.
– On vaikea tunnistaa, että tällaista toimintaa ois kaupungin toimesta harjoitettu. Kun käydään läpi millä eri tavoin palvelua on mahdollista tuottaa, työnantajamalli nousee siinä esille ehkä voimakkaammin kuin muut järjestämistavat, koska se on suurimmassa osassa tilanteita toimiva, Suortti kertoo.
Työnantajamallia on kiitelty muun muassa sen joustavuuden vuoksi.
Suortin mukaan kaupunki avustaa työnantajia monin eri tavoin muun muassa työsopimuksiin ja palkanmaksuun liittyvissä asioissa.
– Aina siinä on työnantajalla inhimillisen virheen mahdollisuus. On mahdollista, että sitä virhettä sitten saattaa joutua käymään myöskin oikeusasteessa läpi. Sillä voi olla seuraamuksia.
Suortti sanoo, että mikäli työnantajamallissa syntyy epäselviä tilanteita, kunta selvittää, onko omassa toiminnassa tapahtunut virheitä. Jos virheitä on tehty, Suortin mukaan ne oikaistaan.
Huhta-aho hävisi oikeudessa
Helmikuussa käräjäoikeus tuomitsi Eveliina Huhta-ahon maksamaan entisen avustajan vaatiman rahasumman täysimääräisenä. Huhta-ahon vetoomus terveydentilaansa tai siihen, että hän on tahtomattaan työnantaja, ei painanut vaakakupissa.
Oikeuden mukaan Huhta-ahon on maksettava avustajalle 11 kuukauden palkkaa vastaava korvaussumma, noin 12 000 euroa. Tämän lisäksi Huhta-ahon maksettavaksi tulee korkokuluja ja entisen avustajan palkkio, noin kaksi tuhatta euroa.
Tapio Rädyn mukaan käräjäoikeuden päätös osoittaa, että työnantajan vastuut ovat kovat.
Räty muistuttaa, että kunnan tulee arvioida, selviytyykö vammainen henkilö työnantajan velvollisuuksista.
Jos työriita etenee käräjille asti, työnantaja on Rädyn mukaan heikoilla.
– Siellähän sovelletaan työsopimuslakia ja työsuhteen ehtoihin vaikuttavaa työlainsäädäntöä, ei suinkaan suoraan vammaispalvelulakia.
Huhta-aho ja äiti Sari Jalava ovat tyrmistyneitä tilanteesta. He ovat pyytäneet tapauksen uudelleenkäsittelyä käräjillä. Se on mahdollista, koska Huhta-aho ei vastannut oikeudelle määräajassa ja tuomio langetettiin yksipuolisesti.
Jutun julkaisuun mennessä ei ole tietoa, käsitelläänkö tapausta uudestaan.
Jos niin ei tapahdu, Huhta-aho on hankalassa paikassa. Rahaa korvauksiin ei ole.
– Eihän me sitä tulla koskaan maksamaan. Et sinä sitä pysty maksamaan. Sinä olet eläkkeellä, Jalava sanoo tyttärelleen.
Lue lisää MOT:n juttuja kehitysvammaisten kohtelusta: