Lehtojen esiintymisestä Kanta-Hämeessä on tietoa puutteellisesti. Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Olli Lukanniemi sanoo, että vaikka Hämeenlinnan seutu on vahvaa lehtoaluetta, lehtojen olemassaolosta ei ole tietoa.
Aikaisemmin lehdoiksi luokiteltuja metsikköjä on kuusettunut. Toisaalta lehtojen olemassaoloa ei edes ole selvitetty, sanoo Lukanniemi.
– Lehtokartoitusta ei ole varsinaisesti tehty 30 vuoden aikana. Metsäsuunnitteluaikana suunnittelijat kyllä katsoivat lehtoja, mutta lehtojen tunnistaminen oli ongelmallista. Myös lehtojen kasvut olivat laskennallisesti liian suuria. Tämä aiheutti sen, että lehtoja ei merkitty metsäsuunnitelmiin riittävästi.
Lukanniemi muistuttaa, että lehdot muuttuvat jatkuvasti. Ilman ravinteisuus ja typpilaskeumat ovat aiheuttaneet sen, että lehtoja jopa syntyy uudestaan.
– Kun kuusikko häviää, niin lehtokasvillisuus saattaa tulla hakkuun jälkeen esille. Aikaisemmin synkässä kuusikossa kuusikkoa ei ole välttämättä tunnistettu lehdoksi, mutta hakkuun jälkeen lehtokasvillisuus nousee esiin uudelleen. Silloin havaitaan, että onkin kyse lehdosta.
Avohakkuut merkinneet usein metsän kuusettumista
Lehtojen elinympäristötyyppi ei välttämättä häviä, muistuttaa Olli Lukanniemi. Avohakkuiden jälkeen usein kuitenkin viljellään kuusta.
– Käytännössä kun kuusta kasvatetaan monta sukupolvea, niin tämä muuttaa lehdon happamaksi kankaaksi. Vaikutus on niin suuri, että mikrobitoiminta häviää kokonaan.
Lukaniemi toivoo, että Kanta-Hämeestä lehdot saataisiin merkittyä kartalle: varsinkin kun esimerkiksi Hämeenlinnan seutu on vahvaa luontaista lehtoaluetta.
– Nyt lehtojen etsiminen on hakuammuntaa. Kun uusia kohteita haeskelee, olisi ehdottamasti tarpeen, että kartat olisivat ajan tasalla, toivoo Lukanniemi.
Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.