Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros vaikutti toisinnolta vuoden 2017 vaaleista. Toiselle kierrokselle etenivät keskustaliberaali Emmanuel Macron sekä äärioikeistolainen Marine Le Pen. Radikaalivasemmiston veteraaniehdokas Jean-Luc Mélenchon teki kovan tuloksen.
Perinteiset, tai siis entiset, valtapuolueet oikealta ja vasemmalta romahtivat jälleen.
Maailmanpoliittinen tilanne on kuitenkin erilainen kuin viisi vuotta sitten. Euroopassa riehuu sota, ja Venäjän uhan torjuminen vaatii länsimaiden johtajilta yhtenäisyyttä. Elinkustannukset nousevat, ilmastokatastrofi uhkaa eikä koronaviruspandemia ei ole sekään vielä ohi.
Erona edellisiin vaaleihin on myös se, että Macron on nyt jatkokautta hakeva presidentti eikä ilman omaa puoluetta Ranskan johtoon pyrkivä suuri uudistaja. Hän on karismaattinen mutta ristiriitainen johtaja. Macron on nostanut Ranskan kansainvälistä profiilia, mutta kotimaassaan häntä on syytetty etäiseksi ja elitistiseksi.
Emmanuel Macron lähtee toiselle kierrokselle joka tapauksessa selvänä ennakkosuosikkina. Hänen ja Le Penin kannatusero näyttää nousevan lähes viiteen prosenttiyksikköön eli suuremmaksi kuin viimeiset mielipidekyselyt povasivat.
Konservatiivien ehdokas Valérie Pécresse, vihreiden Yannick Jadot ja sosialistien Anne Hidalgo kehottivat kannattajiaan äänestämään toisella kierroksella Macronia. Mélenchon ei antanut Macronille suoranaista tukeaan, mutta kehotti olemaan äänestämättä Le Peniä.
Marine Le Penin ja toisen äärioikeistolaisen ehdokkaan Éric Zemmourin yhteenlaskettu tulos oli kuitenkin yli 30 prosenttia. Se on siis suurempi kuin Macronin kannatus.
Macron itse muistutti vaali-iltana pitämässään puheessa, ettei peli ole mitenkään selvä. Marine Le Penin loppukiri on ollut kova ja äärioikeiston puheenjohtaja on toisen kierroksen vaalitentteihin paremmin valmistautunut kuin viisi vuotta sitten. Hän on kiertänyt viime viikkoina ahkerasti ympäri Ranskaa kun taas Macronin kampanjointi on ollut vähäistä.
Tähän asti Le Pen on välttänyt kiperimmät kysymykset Venäjä-kytköksistään keskittymällä vaalikampanjassaan ostovoimaan. On varmaa, että toisen kierroksen tenteissä turvallisuuspolitiikka, Venäjän Le Penille antama vaalirahoitus ja Ranskan äärioikeiston läheinen suhde presidentti Vladimir Putinin hallintoon nousevat tarkempaan syyniin.
Ranska puolestaan lähtee toiselle kierrokselle pahasti jakautuneena. Macronin, Le Penin ja Mélenchnonin äänestäjät tuntuvat olevan valovuosien päässä toisistaan.
Seuraavan presidentin tulisi pystyä yhdistämään äänestäjien eri todellisuudet – ja siinä sivussa pelastaa Eurooppa sodalta, ilmastotuholta ja köyhyydeltä.