KANDAHAR / HELMAND Kandaharin keskusvankila Sarposa oli vielä ennen viime elokuuta täynnä talibanvankeja.
Nyt vankilan 1 700 vangista suurin osa on heitä vartioivan Talibanin mukaan huumeriippuvaisia.
Vankilan apulaisjohtajana toimiva Talibanin Maulvi Abdul Ghafar näyttää tietä vankilan porttien sisäpuolelle.
– Suurin osa addikteista on läheisistä kylistä. Suurin osa on riippuvaisia hasiksesta, heroiinista ja alkoholista. Oopiumista ei niinkään paljon, hän kertoo.
Ovatko kaikki vangeista silti oikeasti riippuvaisia, sitä on vaikea arvioida. Miehiä parveilee vankilan sisäpihalla shaaleihin kääriytyneinä, poissaolevat katseet silmissään.
Lämmitystä vankilassa ei kylmien öiden varalle ole, ruokaa vangit kuitenkin näyttäisivät saavan.
Vuonna 2015 YK arvioi Afganistanin kaupungeissa olevan 1,6 miljoonaa huumeriippuvaista. Kylissä heitä oli kenties vielä enemmän: kolme miljoonaa. Afganistan on jo vuosikymmeniä ollut oopiumunikonviljelyn ykkösmaa.
Viimeisen 20 vuoden ajan jatkuneen sodan aikana Taliban sai suuren osan tuloistaan unikosta valmistettavasta oopiumista ja heroiinista. Myös monella entisen hallinnon johtohahmoista oli kytköksiä huumekauppaan.
Rukousten uskotaan johtavan parantumiseen
Kandaharin vankilassa Taliban laittaa huumeriippuvaiset rukoilemaan neljä kertaa päivässä sisäpihan moskeijassa.
– Alussa monet heistä eivät edes pystyneet seisomaan omilla jaloillaan. Mutta nyt he rukoilevat, kiitos Allahin, Ghafar kehuskelee.
Sitten tömähtää. Vanki pyörtyy takanamme ja muut kiirehtivät vikkelästi kantamaan hänet sisälle viltin avulla.
– Hänet viedään vankilan klinikalle. Jos hänen tilansa on vakava, viemme hänet sairaalaan, häkeltynyt apulaisjohtaja selittää.
Vankilan apulaisjohtaja Ghafar kertoo Talibanin yrittävän saada ihmiset ymmärtämään, miten paljon vahinkoa huumeidenkäytöstä seuraa.
– Hallitus yrittää myös saada huumeiden ostamisen ja myymisen loppumaan, mutta varovaisesti, hän sanoo.
Taliban antoi vielä tammikuussa oopiumbasaarien toimia
Vuoden 1999 lopussa edellisen Taliban-hallinnon aikaan ääriliike kielsi oopiuminviljelyn Afganistanissa uskonnon varjolla. Heroiinintarjonta kansainvälisillä markkinoilla putosi 75 prosenttia.
Taliban antoi silti kaupan jatkua. Hinnat nousivat.
Viljelykielto johti maaseudulla vastustukseen. Sama on uhkana nytkin: tuoreesta kiellosta huolimatta tuotantoa katsottiinkin tähän saakka pitkälti läpi sormien.
Kandaharin ja Helmandin seudut tunnetaan unikkoviljelmistä ja oopiumbasaareista. Sellainen löytyi tammikuussa vielä keskeltä Panjwain maaseutua, piilotettuna mattokauppojen keskelle, kun Yle vieraili paikalla.
Noin kymmenen kaupan luukut menivät äkkiä kiinni, kun ulkopuolisia havaittiin basaarissa. Maassa istui oopiumkauppiaita turbaaneissaan matoilla siemailemassa teetä vaakojen keskellä.
Taliban suostui hetken neuvottelujen jälkeen antaa meidän haastatella kauppiaita.
– Ostajat ovat ulkomailta, lähinnä Iranista, oopiumkauppias Muhammad Qasim kertoi tammikuussa.
Suurta omaisuutta basaarissa istuessa ei silti hänen mukaansa kartu – suuremmat tuotot menevät ilmeisesti salakuljettajien ja ulkomailla toimivien myyjien taskuihin.
Humanitäärinen kriisi ajaa ihmisiä huumekaupan pariin
Oopiumbasaarin miehet eivät olleet ylpeitä tekemästään työstään. Oopiumkauppias Muhammad Janan suorastaan kihisi raivosta.
– Antakaa meille rahamme takaisin. Jos teette yhteistyötä kanssamme, lopetamme oopiumin myymisen sillä vihaamme sitä niin kuin muukin maailma, mies huusi vihaisesti.
Afganistanin Yhdysvalloissa säilössä olevat keskuspankin varat on jäädytetty. Pakotteet Talibanin hallintoa kohtaan ovat saaneet lähes kaiken kansainvälisen avun kuihtumaan.
Talibanin joustamattomuus esimerkiksi tyttöjen yläkoulujen avaamisen suhteen ei tilannetta tule auttamaan. Hinnat ovat nousseet ja maa on vakavan humanitäärisen kriisin keskellä.
– Olen nälissäni ja jos joku pyytää minua lopettamaan tämän työn, olen valmis vaikka tappamaan, Janan uhkaili.
Oopimunikonviljelyä yritettiin kitkeä
Huumekauppiaat eivät varmasti tule suhtautumaan Talibanin täyskieltoon ymmärtäväisesti.
Kansainvälinen yhteisö, erityisesti Yhdysvallat, yritti estää oopiuminviljelyä viimeisen 20 vuoden ajan.
Se ei toiminut: mitä kovemmalla kädellä viljelyä yritettiin kitkeä, sitä enemmän paikalliset suuttuivat ja tarttuivat aseisiin. YK:n mukaan noin 85 prosenttia maailman oopiumista tuotettiin viime vuonna Afganistanissa.
Tammikuussa Helmandin pääkaupunkiin Lashkar Gahiin johtavan tien varressa pellolla kykki lähes viisikymppinen Haji Gul Muhammad.
Turbaanipäistä miestä ympäröivät sukulaispojat kuopsuttelivat maata kuokkien ja lapioiden kera. Muhammad oli istuttanut pelloilleen oopiumunikonsiemeniä ja nyt maasta pilkistivät vihreät versot.
Muhammad on viljellyt oopiumia vehnän ohella 18 vuotta. Hänellä on 20 hehtaaria peltoja, joiden kastelu on vaikeaa kuivuuden vuoksi. Vehnä vaatii enemmän vettä ja unikot kasvavat nopeammin.
– Ennen poliisi yritti estää meitä, mutta Taliban ei koskaan tullut pysäyttämään oopiuminviljelyä, hän sanoi.
Näin oli nytkin: Taliban seisoi tienvarressa, eikä puuttunut Muhammadin työhön.
– Islamilainen emiraatti (Taliban) sanoi meille, että jatkakaa elinkeinonne harjoittamista. Jos (ulkomaista) apua tulee, he auttavat meitä lopettamaan tämän työn, viljelijä sanoi.
Apua Taliban ei kuitenkaan ole ilmoittanut viljelijöille antavansa. On epäselvää, mitä Muhammadin viljelmille nyt käy täyskiellon astuttua voimaan.
Lue lisää:
Yle vieraili Afganistanissa yksityisessä tyttöjen koulussa – opettaja: "Emme pelkää Talibania"