Hyppää sisältöön

Lähes kolmannes maailman väestöstä asuu maissa, jotka ovat Venäjän puolella – kartat näyttävät, miten jakautunut maailma on Venäjä-reaktioissa

Jopa noin kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu maissa, jotka eivät ole tuominneet Venäjän toimia, arvioi tutkimuslaitos. Venäjä on saanut puolelleen useita kehittyviä maita.

Kiina ei kutsu Venäjän toimia Ukrainassa hyökkäykseksi, mutta sanoo puolustavansa Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Kuva helmikuulta, jolloin Vladimir Putin ja Xi Jinping tapasivat Pekingissä. Kuva: Alexei Druzhinin / Kremlin / EPA
Elli-Alina Hiilamo

Ukrainalaiset ansaitsevat kaiken tukemme ja kaiken kunnioituksemme, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi viikko sitten lauantaina Ykkösaamussa.

Tämänkaltaisia kommentteja EU-maiden päättäjät ovat antaneet siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa. Euroopan unionissa ja Suomessa ei ole epäilystäkään siitä, kenen puolella tulee olla.

Kun katsoo reaktioita koko maailman tasolla, kuva muuttuu kirjavammaksi. Maailman maat ovat jakautuneet kuta kuinkin kolmeen leiriin: Venäjän hyökkäyksen tuomitseviin maihin, Venäjää myötäileviin tai sitä tukeviin maihin sekä maihin, jotka pyrkivät suhtautumaan hyökkäykseen neutraalisti.

Kokosimme tähän juttuun kahden hyökkäyssotaa koskevan YK-äänestyksen tulokset sekä tutkimuslaitoksen tekemän arvion eri maiden reaktioista. Maaliskuun alussa YK:ssa otettiin kantaa siihen, tuleeko Venäjän hyökkäys tuomita ja huhtikuun alussa taas siihen, tulisiko maa erottaa väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta.

Miltä tilanne näyttää maanosittain? Mikä selittää Venäjän suosiota esimerkiksi joissakin Afrikan ja Aasian maissa?

Suurin osa väestöstä asuu maissa, joissa ei ole tuomittu hyökkäystä

Tutkimuslaitos The Economist Intelligence Unit (EIU) arvioi maaliskuun lopussa, (siirryt toiseen palveluun) että reilu kolmannes (36 prosenttia) maailman väestöstä asuu maissa, jotka ovat selvästi tuominneet Venäjän ja asettaneet sille pakotteita.

Liki kolmannes (32 prosenttia) maailman väestöstä asuu EIU:n mukaan maissa, jotka ovat toistaiseksi pysyneet reaktioissaan neutraaleina eli ne eivät ole ottaneet kantaa suuntaan tai toiseen. Niin ikään kolmannes asuu maissa, joissa valtionjohto on suoraan tukenut Venäjää tai jakanut kannanotoissaan Venäjän esittämiä argumentteja.

Toisin sanoin jopa kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä asuu sellaisissa maissa, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Ulkopoliittisen instituutin vierailevaa johtavaa asiantuntijaa Olli Ruohomäkeä luku ei yllätä. Hän muistuttaa, että Afrikan mantereella, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa Ukraina on kaukana. Sota Ukrainassa ei tule samalla tavalla iholle kuin täällä Suomessa ja Euroopassa.

– Venäjän disinformaatiokampanja on ollut kohtuullisen menestyksekäs Aasiassa ja Afrikassa. Venäjä on myös tehnyt selväksi Afrikan ja Aasian maille, että jos äänestätte meitä vastaan, siitä tulee teille seurauksia liittyen esimerkiksi kauppasuhteisiin.

Reaktiot Venäjän sotaan kertovat myös demokratian tilasta. Karkeasti ottaen kartat näyttävät, missä menee demokraattisen maailman rajat. Ruohomäen mukaan Venäjän-tukijoiden tai siihen neutraalisti suhtautuvien maiden määrä tuo esille sen, että Vladimir Putin – samoin kuin Kiinan presidentti Xi Jinping – ovat puhutelleet monien Afrikan ja Aasian maiden johtajia.

– Lännen liberaalin demokratian käsite ei ole päässyt juurtumaan kuten olisi suotu. Toisaalta on muistettava, että erityisesti nuoren väestön keskuudessa enemmistö halajaa demokratiaa.

Ylipäänsä YK:n äänestystulokset ja EIU:n tekemä analyysi eivät kerro siitä, mitä eri maiden kansalaiset ajattelevat Venäjän toiminnasta vaan kyse on valtioiden johdon tekemistä linjauksista.

Aasia ja Lähi-itä

Erityisesti Aasian jättiläisvaltioihin Kiinaan ja Intiaan on kohdistunut paljon painetta. Sekä Kiinalla että Intialla on lämpimät välit Kremliin. Molemmat ovat tanssineet koko sodan ajan nuoralla lännen ja Venäjän välissä: ne eivät ole selkeästi tuominneet hyökkäystä.

EIU:n arvioissa Kiina ja Intia ovat kallellaan Venäjään päin – Kiina Intiaa selvemmin. Nämä kaksi maata muodostavat ison siivun koko maailman väestöstä. Niissä asuu yhteensä reilu kolmannes maailman väestöstä.

Noin 220 miljoonan asukkaan Pakistan on pidättäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä eikä se myöskään äänestänyt Venäjän erottamisesta ihmisoikeusneuvostosta.

Syyria taas kuuluu niihin viiteen valtioon, jotka maaliskuun alussa vastustivat Venäjän hyökkäyksen tuomitsemista.

– Syyria on absoluuttinen diktatuuri, joka on pystyssä hyvin pitkälti Venäjän sotilaallisen tuen ansiosta. Se on kiitollisuudenvelassa ja on päivänselvää, ettei Syyria mene äänestämään Venäjää vastaan.

Alla olevassa kartasta näkee mitkä maat tukivat maaliskuun alussa päätöslauselmaa, jossa tuomittiin Venäjän toimet Ukrainassa ja vaadittiin, että Venäjä vetäisi joukkonsa pois.

Japani ja Etelä-Korea kuuluvat lännen yhteiseen rintamaan. Pohjois-Korea sen sijaan kulkee odotetusti omaa tietään. Se oli myös yksi niistä viidestä maasta, jotka eivät halunneet tuomita Venäjän hyökkäystä maaliskuun alussa YK:n yleiskokouksen äänestyksessä.

Afrikka

Afrikan maat ovat hajautuneita suhtautumisessaan Venäjän tekemään hyökkäykseen. Osa maista kallistuu kannoissaan länteen, osa Venäjään ja osa pyrkii olemaan puolueettomia.

Hajanaisuus kertoo Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhemman tutkijan Liisa Laakson mukaan siitä, ettei Afrikan unioni ole onnistunut tavoitteessaan luoda Afrikalle yhtenäistä ääntä kansainvälisten suhteiden areenoilla. Afrikkalaisen yhtenäisyyden hajoittaminen on myös ollut Venäjän tavoite, Laakso arvioi.

– Venäjä haluaa estää Afrikan yhtenäisen tuen EU:lle ja lännelle. Siellä on 54 valtiota, mikä tarkoittaa 54 ääntä YK:ssa. Kremlissä koetaan uhkana, että nämä äänet menisivät lännelle.

Afrikka on Laakson mukaan Venäjälle "yksi taistelutanner EU:ta ja EU:n yhtenäisyyttä vastaan".

Etiopian keskushallinnon ja Tigrayn osavaltion TPLF-kapinallisten välinen aseellinen konflikti puhkesi marraskuussa 2020. Etiopia vastusti Venäjän väliaikaista erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Kuva: Minasse Wondimu Hailu / AOP

Selkein Venäjä-tukija on Afrikan sarvessa sijaitseva Eritrea. Se kuului niihin viiteen maahan, jotka eivät halunneet tuomita hyökkäystä YK:n yleisistunnossa maaliskuun alussa. Laakso ei näe Eritrean reaktioissa mitään yllättävää.

– Eritrea on hyvin sulkeutunut, militaristinen ja autoritaarinen maa.

Afrikan maiden kannat eivät Laakson mukaan asetu niinkään Ukraina-vastaiseksi vaan ne heijastelevat kritiikkiä Yhdysvaltojen valta-asemaa ja tietynlaista kaksinaismoralismia kohtaan. Tuoreessa muistissa on Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan Libyaan tekemä sotilaallinen interventio, jota ei tuomittu YK:ssa, Laakso sanoo.

Afrikan maiden YK-äänestyksissä todennäköisesti näkyy myös Kiinan vaikutusvalta Afrikassa, Laakso arvioi.

– Aikaisemmissakin YK-äänestyksissä on merkkejä siitä, että Afrikan maat ovat äänestäneet niin kuin Kiina on toivonut. Esimerkiksi Etiopian hallitus on hyvin lähellä Kiinaa. Kiina on tehnyt merkittäviä investointeja maahan ja tukenut hallitusta Tigrayn alueella käydyssä sisällissodassa. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, miksi Etiopia vastusti Venäjän väliaikaista erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta.

Alla olevasta kartasta näkee mitkä maat Venäjän väliaikaisesta erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Tästä äänestettiin huhtikuun 7. päivä.

Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Australia

EU-maat, Yhdysvallat, Kanada, Britannia ja Australia ovat yhteisessä rintamassa tuominneet Venäjän hyökkäyksen sekä asettaneet maalle useita pakotepaketteja.

Maantieteellisesti Euroopan keskeltä löytyy myös Venäjän läheinen kumppani: Valko-Venäjä. Tutkimuslaitos EIU:n mukaan Venäjän hyökkäyksen suhteen neutralisuuteen pyrkiviä maita ovat Euroopassa Serbia sekä Bosnia ja Hertzegovina.

Lue tästä jutusta, mikä kaikki Euroopan eri kolkissa on muuttunut Venäjän hyökkäyksen vuoksi.

Etelä-Amerikka

Etelä-Amerikka on Afrikan tavoin hyvin jakautunut.

The Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitoksen arvion mukaan maanosasta löytyy kolme selvää Venäjä-tukijaa: Kuuba, Nicaragua sekä Venezuela. Maat olivat joko poissa tai pidättäytyneitä äänestämään maaliskuun alussa siitä, tuleeko Venäjän toimet tuomita.

Bolivia ja Brasilia ovat kallellaan Venäjään, Argentiina ja esimerkiksi Chile taas länteen.

Yle kertoi maaliskuun puolivälissä julkaistussa jutussaan, että Latinalaisen Amerikan mediassa sota nähdään ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja Venäjän välisenä konfliktina.

Oikeisto tyypillisesti tuomitsee Venäjän hyökkäyksen, mutta vasemmistoleirissä moni uskoo Venäjän propagandaan. Tätä selittää osaltaan viha Yhdysvaltoja vastaan. Maa tuki Latinalaisessa Amerikassa 1960-1980-luvuilla toimineita verisiä sotilasdiktatuureja, Ylen Latinalaista Amerikkaa seuraava toimittaja Maija Salmi kirjoitti.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 20. huhtikuuta kello 23 saakka.

Lue lisää:

Rauhan maa Ruotsi tähyää Natoon, Sveitsi jäädyttää pankkitilejä ja Berlusconi pettyi "syvästi" Putiniin – sota on mullistanut Eurooppaa vain viikoissa

Argentiinalaisen feministiaktivistin mielestä valkoihoisten sota saa liikaa huomiota – Ukraina jakaa Latinalaista Amerikkaa

Kiinassa Ukrainan sotaa seurataan tarkasti, mutta tavallisten ihmisten näkemys on hyvin erilainen kuin Euroopassa: "Venäjää on kiusattu"

Suosittelemme sinulle