Ranskan presidentinvaalien toinen kierros pidetään kahden viikon päästä, ja tulos voi muuttaa Ranskan ulkopolitiikkaa oleellisesti.
Nykyinen presidentti Emmanuel Macron on kannattanut Venäjään kohdistuvia tiukkoja pakotteita ja keskustellut lukuisia kertoja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa muun muassa siviilien evakuoinneista sekä sodan lopettamisesta.
Macronin haastaja, Venäjältä anteliaita vaalirahojakin saanut, Ranskan kansallisen rintaman Marine Le Pen sen sijaan on flirttaillut Venäjän suuntaan muun muassa kuvailemalla ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta lehtihaastattelussa Venäjän olevan sodan jälkeen Ranskan mahdollinen liittolainen.
Kysyimme Suomen europarlamentaarikoilta, miten Le Penin nousu presidentiksi voisi vaikuttaa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksen hyväksymiseen.
Yrittäisikö Le Pen torpata Suomen Nato-hakemuksen?
Le Penillä on niin sanotusti lämpimät välit Venäjään, ja hän on saanut venäläispankeilta miljoonia euroja vaalitukea.
Ylen tavoittamat europarlamentaarikot pitävät silti epätodennäköisenä, että Le Pen ylittäisi rajan, jossa Ranska puoltaisi Venäjän tavoitteita Suomen mahdollisessa Nato-jäsenyysprosessissa.
Tämän rajan ylittäminen olisi Ranskalta "näkyvä katastrofi", sanoo SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
– En ole ihan varma, olisiko edes Le Pen näin suureen Venäjä-myönnytykseen valmis, Kumpula-Natri pohtii.
Perussuomalaisten euroedustaja Laura Huhtasaari arvioi, ettei seuraavan presidentin nimi vaikuta Suomen Nato-hakemuksen läpimenoon.
– Ranskassa Venäjä-myönteisyys ei ole kuitenkaan rajoittunut vain kansallismielisiin liikkeisiin, vaan ymmärrystä itänaapurillemme on löytynyt hyvin paljon myös Ranskan perinteisestä vasemmistosta ja oikeistosta Huhtasaari sanoo.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen katsoo, että Le Penin valinta näkyisi Ranskan ulkopolitiikassa niin, että maa pyrkisi pysäyttämään EU:n päätöksentekoa sekä liudentamaan Venäjään kohdistuvia pakotteita.
– Macron on ajanut energiapakotteissa tiukkaa linjaa, tämä liudentuisi. Kultaisten passien pakotteet liudentuisivat, samoin muut Venäjä-pakotteet, Pietikäinen kuvailee mahdollisia kehityskulkuja.
Hänkään ei usko, että Le Pen pyrkisi vaikuttamaan Suomen Nato-hakemuksen kohtaloon.
– On totta, että Le Penin jengi on saanut miljoonien vaalirahat Venäjältä, silti vastaan tähän, että "tuskin", Pietikäinen sanoo.
Venäjän on pelätty hybridivaikuttavan esimerkiksi Unkarin kantaan Suomen Nato-jäsenyysprosessissa.
– Suomen Nato-jäsenyyteen ei liity Ranskan näkökulmasta erityistä intressiä, en usko että Ranska lähtisi tällaiseen – tosin paino sanalla usko, Pietikäinen perustelee.
Pahin riski "järjettömät päätökset"
Le Penillä on pitkä historia Venäjän mielistelyssä ja epäilyttävässä yhteistyössä diktaattorien kanssa, sanoo vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä.
Hänen mukaansa suurin Le Peniin liittyvä ulkopoliittinen riski on kuitenkin tämän arvaamattomuus.
– Le Pen ei välttämättä yrittäisi torpata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta hänellä on Macronia suurempi riski järjettömien ulkopoliittisten valintojen tekemiseen. Lisäksi Le Pen on halunnut yleisesti heikentää Ranskan roolia Natossa, EU:ssa ja globaalissa järjestyksessä, Alametsä sanoo.
Hän huomauttaa, ettei Venäjän myötäileminen ole läheskään kaikkien ranskalaisten silmissä mikään etu.
– Le Penin aiempi yhteistyö Venäjän presidentti Putinin kanssa ei varmasti lämmitä äänestäjiä. Lehtitietojen mukaan kättelykuva Putinin kanssa poistettiin Le Penin vaalimateriaalista aivan viime hetkillä.
Miapetra Kumpula-Natrin mukaan on kuitenkin olemassa riski, että Le Penin yleinen Venäjä-sympatia näkyisi tämän toimissa. Le Pen puolusti ja teki yhteistyötä Putinin kanssa vielä juuri ennen Venäjän hyökkäystä.
– On vaikea uskoa, että Le Pen olisi näin nopeasti kokonaan valmis tekemään Putiniin hajurakoa. Eli kyllä minä hieman huolissani olen, hän viittaa tulevaan vaalitulokseen ja Le Penin linjaan.
– Toivon kuitenkin, ettei Le Pen valitsisi Venäjää lännen sijasta tässä tilanteessa, Kumpula-Natri sanoo.
Keskustan euroedustaja Elsi Katainen vertaa Le Peniä Yhdysvaltojen entiseen presidenttiin Donald Trumpiin.
– Le Penin valinta voisi aiheuttaa samanlaista arvaamattomuutta Ranskan politiikkaan kuin Trunmpin valinta aiheutti Yhdysvalloille. Suomen Nato-jäsenyydellekin tällä voisi olla vaikutusta, Katainen sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että kumpikaan presidenttiehdokkaista torppaisi toisen maan Nato-jäsenyyttä.
Tiukka mutta täpärä vaali tulossa
Pietikäinen veikkaa, että presidentinvaalien toisesta kierroksesta tulee erittäin tiukka ja äänestysprosentista alhainen.
Syynä alhaiseen äänestysintoon on Pietikäisen mukaan se, että sekä vasemmistossa että oikeistossa karsastetaan kumpaakin ehdokasta.
Oikeistolle eli republikaaneille Macron näyttäytyy sosialistina, jota ei kerta kaikkiaan voi äänestää. Le Penin äärioikeistolaisuus taas karkoittaa ne vasemmistoa kannattavat, joita tämän puheet ihmisten tulotasosta ja ostovoimasta voisivat muuten puhutella.
– Olen tunnetusti huono vaalien ennustaja. Sanon kuitenkin, kisasta tulee tiukka, mutta Macron voittaa, Pietikäinen sanoo.
Macron saanee Pietikäisen mukaan kuitenkin riittävän suuret äänien rippeet ensimmäisellä kierroksella vasemmistoa äänestäneiltä.
– Le Penin pitäisi tehdä ihme voittaakseen. Pitäisi saada jollain keinoin sekä vasemmistosta osa taakseen, ja toisaalta saada myös republikaanit peloteltua Macronin kommunismin pelolla itsensä taakse, Pietikäinen tuumii.
Le Pen puhunut ostovoimasta, Macron maailmanpolitiikasta
Alviina Alametsä kuvailee Macronin ja Le Penin politiikkaa keskenään lähes päinvastaisiksi. Macronia voi painaa myös istuvan presidentin taakka.
Mielikuva Macronista elitistien presidenttinä syö hänen kannatustaan, ja kisa tulee luultavasti olemaan tiukempi kuin edellisissä vaaleissa.
– Le Penillä on puolellaan se etu, että hän on ikään kuin vaihtoehtoinen ehdokas, ja hän lupailee olevansa pienituloisten kansalaisten puolella. Toisaalta on hankala sanoa, pitäisikö hän todella lupauksensa, Alametsä sanoo.
Perussuomalaisten Huhtasaari nostaa esille myös sen, ettei Venäjän toimintaa koeta samanlaisena uhkana Ranskassa kuin Suomessa.
– Ranskalle Venäjä ei ole samanlainen eksistentiaalinen kysymys kuin Suomelle, minkä vuoksi Le Penin menneiden vuosien ulkopoliittinen sooloilu ei aiheuta hänelle niin suurta vahinkoa poliittisesti kuin Suomesta käsin tarkasteltuna luulisi.
Kumpula-Natrin mukaan Ranskan vaalien toinen kierros ratkaistaan kotimaan aiheilla. Keskeistä on se, saako Le Pen kannattajia puheillaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
– Macron on ollut todella rohkea Euroopan ja maailman asioiden esilletuoja, harvinaisen rohkea sellainen. Se (toinen kierros) varmaan keskittyy enemmän ranskalaisten ihmisten puhutteluun ja arkeen.
– Onko Marine Le Pen onnistunut sillä houkuttelemaan sitten uutta äänestäjää? On nähty monessa maassa, että äärioikeisto on tuonut agendalleen loppusuoralla tämmöisen sosiaalisen lupauksen ja sillä saanut sitten uutta äänestäjäkuntaa, Kumpula-Natri pohtii.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 13.4.2022 kello 23 asti.
Lue lisää:
Analyysi: Macron lähtee toiselle kierrokselle ennakkosuosikkina, Ranska pahasti jakautuneena