Erikoissyyttäjä Mari Mattila ei nosta syytteitä suomalaista viininviljelijä ja viinialan yrittäjää Juha Berglundia ja hänen tytärtään Nea Berglundia vastaan.
Heitä molempia epäiltiin törkeistä alkoholirikoksista.
Nea Berglund kommentoi syyttäjän ratkaisua Yelle tiistaina aamupäivällä.
– On helpottunut fiilis, kun tämän asian kanssa ei mennä pidemmälle, Nea Berglund sanoo puhelimessa kotoaan Ranskasta.
– Se olisi ollut aika absurdia, jos syyttäjä olisi nostanut syytteet.
– Kyllä me salaa toivottiin ja ehkä oletettiinkin, että näin se menee, ettei ole tarpeeksi näyttöä.
Törkeät alkoholirikosepäilyt liittyivät Berglundin perheen omistamaan ranskalaiseen viinitilaan, josta suunnattiin etämyyntiä Suomeen Château Carsin -yhtiön kautta.
Myös Virossa toimivan etämyyntiyhtiö Viinikellari.comin neljää vastuuhenkilöä epäiltiin törkeistä alkoholirikoksista.
Yksi epäillyistä oli virolaisen yhtiön Suomessa toimiva veroedustaja Heikki Lehtonen.
– Syyttäjän päätös selkeyttää tilannetta, ettei tällainen toiminta ole lain vastaista, sanoo Lehtonen.
Syyttäjä lyttäsi Valviran ja Tullin epäilyt
Valvira oli tehnyt tutkintapyynnön Tullille.
Valvira ja Tulli katsoivat, että Virossa ja Ranskassa toimivien yhtiöiden internetin kautta tapahtuva alkoholin etämyynti on rinnastettavissa Suomessa tapahtuvaan vähittäismyyntiin.
Syyttäjä oli toista mieltä kuin Valvira ja Tulli.
– Lähtökohtatilanne oli se, että kun puhutaan etämyynnistä ja etäostosta, niin niitä ei ole määritelty Suomen alkoholilaissa, sanoo erikoissyyttäjä Mari Mattila.
Syyttäjä tarkasteli syyteharkinnassaan sitä, voisiko yrittäjien toiminta olla Suomen laissa tarkoitettua Suomessa tehtävää vähittäismyyntiä.
– Tässä toiminnassa ei ollut syytä epäillä, että toiminta (alkoholin myynti) tapahtuisi Suomessa. Se ei ole siis vähittäismyyntiin rinnastettavaa.
Syyttäjä: Etämyynnin ohjeet ovat epäselvät
Syyttäjän tekemään päätökseen vaikutti myös se, miten epäselvästi alkoholin etämyyntiä ohjeistetaan tällä hetkellä Suomessa.
– Säännösten ja ohjeiden epäselvyys ja yrittäjien itsensä viranomaisilta saamat ohjeet johtavat siihen, että yrittäjien näkökulmasta ei ole ollut ennakoitavissa, että etämyynti voisi olla kiellettyä, erikoissyyttäjä Mari Mattila sanoo.
Korkein oikeus katsoi vuonna 2018 antamassaan päätöksessään, että alkoholin etämyynti tapahtui Suomessa, kun myyjä oli kuljettanut alkoholin Suomeen asiakkaan ovelle.
Tällöin korkein oikeus katsoi, että etämyyjä oli syyllistynyt rikokseen.
Nyt tutkinnan kohteena olleet ranskalainen ja virolainen yhtiö käyttivät erillistä kuljetusyhtiötä, joka kuljetti alkoholin asiakkaille Suomeen.
Lisäksi molemmat yhtiöt olivat maksaneet verot Suomeen.
Nämäkin asiat vaikuttivat syyttäjän päätökseen.
Suomeen kaivataan selkeää lainsäädäntöä
Syyttäjä totesi siis omassa päätöksessään, että etämyynnin ohjeet eivät ole tällä hetkellä riittävän selkeät.
Epäilyistä vapautuneet viiniyrittäjät katsovat, että etämyynnistä pitäisi säätää Suomen laissa.
– Suomeen täytyy saada selkeä systeemi myyjille ja ostajille. Ja totta kai verorahat pitää kantaa Suomeen, sanoo ranskalaisen viinitilan yhdessä isänsä kanssa omistava Nea Berglund.
– Me olemme maksaneet noin 30 vuotta Suomeen veroja jokaisesta myydystä pullosta. Ja sitten tutkinta kohdistui nimenomaan meihin, Berglund ihmettelee.
Suomessa tuli voimaan vuonna 2018 uusi alkoholilaki.
Suomi olisi halunnut tuolloin kieltää alkoholin etämyynnin Suomeen, mutta EU:n komissio totesi, että kategorinen kielto olisi EU-oikeuden vastainen.
Lue lisää: