Hallitus julkisti Nato-selontekonsa, presidentti Niinistö: Suomen Nato-ratkaisu on valmis hyvissä ajoin ennen Madridin kesäkuun huippukokousta

Selonteko siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi

Eduskunta aloittaa historiallisen Nato-ratkaisun pohjustamisen ensi viikolla, kun tänään keskiviikkona julkistetun selonteon käsittely alkaa.

Kansanedustajilla on pääsiäispyhien aikana luettavanaan 49-sivuinen selonteko, jossa käydään läpi Suomen muuttunutta turvallisuustilannetta ja Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.

Selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon lisäisi vakautta Itämeren alueella pidemmällä tähtäimellä.

Tiedotustilaisuudessa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kuvasi Nato-jäsenyyden merkittävimmäksi vaikutukseksi Suomen pääsemistä osaksi yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin.

Suomen muuttuneen turvallisuusarvion taustalla on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan päätöksiä Nato-jäsenyyden suhteen tehdään viikkojen sisällä. Tukholmassa vieraillut Marin toivoi Suomelta ja Ruotsilta yhteneväisiä ratkaisuja.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen ratkaisu on valmis hyvissä ajoin ennen Naton kesäkuun lopussa pidettävää huippukokousta. Omaa kantaansa Niinistö ei ollut vielä valmis paljastamaan.

Ylen erikoislähetyksen selonteon julkistuksesta ja tekstimuotoisen seurannan näet alta:

Niinistö: Jäsenyyspäätös voidaan tehdä heti, kun puolueiden kanta selvillä

Avaa kuvien katselu

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo selonteon eduskuntakäsittelystä perinpohjaista mutta ripeää.

Niinistö arvioi Ylen erikoislähetyksen haastattelussa, että ratkaisu on olemassa hyvissä ajoin ennen Naton huippukokousta Madridissa kesäkuun lopussa.

Niinistön mukaan selonteossa pyritään arvioimaan objektiivisesti Suomen turvallisuusmahdollisuuksia.

Mahdollisen Nato-jäsenyyden haittapuolia ja Venäjän reaktioita ei selonteossa käydä läpi tarkemmin, mutta Niinistön mukaan eduskunta käy asian perinpohjaisesti läpi kuulemalla asiantuntijoita, jotka voivat kertoa kansanedustajille myös salattua tietoa.

Niinistö ei ole vielä valmis ottamaan kantaa Nato-jäsenyyteen.

– Olen valmis ottamaan kannan heti, kun eduskunta on saanut riittävästi selvitystä ja tiedämme, miten puolueet asiaan suhtautuvat.

Lopullisen päätöksen eduskunta tekee vasta, kun kaikki muut jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen jäsenhakemuksen. Tässä voi kestää kuukausia.

Niinistön mukaan tämän takia on tärkeää, että Suomen Nato-ratkaisulla on varma pohja.

Selonteosta keinoja vaikuttamisyrityksiin

Venäjä on todella arvaamaton naapuri. Millaiseen suomalaisten pitää varautua nyt kun Nato-kantaa muodostetaan ja mahdollinen jäsenhakemus ehkä jätetään?

– Varmasti itärajamme tulee olemaan jännitteinen siinä tilanteessa, ei pelkästään hakemuksen ajan, vaan myös pitkälle tulevaisuuteen ja aivan toisella tavalla jännitteinen kuin mitä se tällä hetkellä on.

Presidentti Niinistö sanoo, että myös erilaiseen hybridivaikuttamiseen on syytä varautua.

– Se on hyvin laaja-alaista, oikeastaan määrittelemätöntä. On aika vaikeaa edes etukäteen arvioida, mitä kaikkea hybridivaikuttamisella voidaan saada aikaiseksi.

Niinistön mukaan hallituksen selonteon eräs tavoite on se, että Suomella olisi vastaukset valmiina mahdollisiin Venäjän aiheuttamiin häiriöihin.

– Kun meillä on jo valmiina perustietoa tästä, niin aha, tähän vastataan sitten tällä tavalla. Se vastaus sujuu sitten aika nopeasti.

Pääministeri Marin: Päätöksiä voidaan tehdä hyvinkin nopeasti

Avaa kuvien katselu

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan selonteko antaa hyvän perustan päätöksille, joita voidaan tehdä hyvinkin nopeasti tarpeen niin vaatiessa.

– Suomessa kaikki keskeiset tahot ovat nyt niissä pöydissä, joissa asioista on tarpeen päättää. Meillä on kykyä tehdä päätöksiä hyvinkin nopeasti tarpeen niin vaatiessa, Marin sanoi erillisessä tiedotustilaisuudessa Tukholmassa.

Marin toisti arvionsa siitä, että päätöksiä Nato-jäsenyyden suhteen tehdään ennemmin viikkojen kuin kuukausien sisällä.

Marinin mukaan selonteon käsittelyä eduskunnassa ei ole välttämätöntä odottaa loppuun asti vaan hallitus voi antaa myös toisen selonteon tai tiedonannon eduskunnalle prosessin ollessa vielä kesken.

– Tämä on mahdollista, mutta totta kai haluamme, että puolueiden on mahdollista käydä asiasta keskustelua ja annamme tälle prosessille tilaa. Kun ja jos ratkaisuja tehdään, on tärkeää, että kaikki tahot sitoutuvat niihin.

Marinin mukaan Suomen ja Naton välisissä mahdollisissa sopimusneuvotteluissa ei kannattaisi rajata mitään mahdollisuuksia etukäteen pois. Tämä pitäisi auki mahdollisuudet esimerkiksi Nato-joukoille Suomessa.

Kaikkonen: Viiden asian on toteuduttava, jos Suomi mielii Natoon

Puolustusministeri Antti Kaikkonen mainitsee viisi asiaa, joiden on toteuduttava, ennen kuin Natoon voidaan mennä.

Kaikkosen mukaan tarvitaan selkeä tuki kansalta, tuki Suomen eduskunnalta, tuki hallitukselta, tuki presidentiltä ja vielä yksimielinen tuki Natossa ja Naton jäsenmaissa.

– Kun nämä kaikki toteutuvat, jos hakemuksen laitamme, vasta sitten tämä on varma asia, Kaikkonen sanoo.

Kolme muutosta turvallisuustilanteessa

Tiedotustilaisuuden kysymysosiossa ulkoministeri Haavisto kuvailee kolmea muutosta, joiden takia Nato-jäsenyys voisi tuoda Suomelle turvaa:

1) Venäjä on selvästi aiempaa valmiimpi ottamaan suurempia riskejä.

2) Venäjä kykenee ilman liikekannallepanoa kokoamaan yli satatuhatta sotilasta ja painostamaan yhtä naapurimaata.

3) Venäjän puhe epäkonventionaalisiin aseisiin liittyen on ”löystynyt”. Näihin luetaan muun muassa taktiset ydinaseet ja kemialliset aseet. Haaviston mukaan Venäjän muuttunut puheenparsi on pantava merkille.

Haavisto sanoo käyttäneensä samoja argumentteja käydessään keskusteluita Naton jäsenmaiden kanssa ja perustellessaan Suomen muuttunutta turvallisuustilannetta.

Ahvenanmaan asema ei estä sotilaallista liittoutumista

Suomeen kuuluvan itsehallinnollisen Ahvenanmaan maakunnan demilitarisointi ei estä selonteon mukaan sotilaallista liittoutumista. Arvio on pysynyt näin ennallaan.

Puolustusvoimat varautuu puolustamaan Ahvenanmaata. Erikseen todetaan, että Rajavartiolaitos on Ahvenanmaalla jatkuvasti läsnä.

"Rajavartiolaitos on varautunut toiminnassaan erilaisiin turvallisuustilanteisiin ja kykenee tarvittaessa nopeasti kasvattamaan läsnäoloaan alueella", selonteossa todetaan.

Maakuntaa tiedotettaisiin mahdollisen Nato-prosessin eri vaiheissa. Prosessia kuvataan selonteon liitteessä. Sen mukaan Ahvenanmaan saarista tehdyn sopimuksen osapuolille tiedotettaisiin Suomen liittymisaikomuksesta.

Kaikkonen: Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä suurempi

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) painottaa, että selonteko ei ota kantaa Nato-jäsenyyteen.

Hänen mukaansa selonteossa on kuitenkin huomionarvioista se, että nykyiset puolustusyhteistyörakenteet ja järjestelyt eivät ole tällä hetkellä yhteisen puolustuksen kaltainen turvallisuusratkaisu.

Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi Kaikkosen mukaan huomattavasti nykyistä suurempi. Jos Suomeen kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, voisi Suomi puolustautua koko liittokunnan tuella.

Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi Kaikkosen mukaan se, että Suomi olisi osa yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

Vastaavasti Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia. Kaikkosen mukaan Suomen lähtökohtainen panos määriteltäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.

Kaikkonen korostaa, että Suomi päättäisi aina itse joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.

Näin selonteko arvioi turvallisuustilannetta

Venäjän käynnistämä sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden, selonteossa kuvataan.

Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteen arvioidaan olevan vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Suomen lähialueilla tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

Sotilaalliseen voimankäyttöön, sillä uhkaamiseen tai poliittiseen painostukseen kuitenkin varaudutaan.

Suomi varautuu selonteon mukaan myös siihen, että sotilaallista voimaa kohdistettaisiin yksinomaan Suomea vastaan.

Näin Nato-jäsenyyden hakeminen etenisi eduskunnassa

Haavisto käy läpi selonteon käsittelyn seuraavia vaiheita.

Selonteon antamisen jälkeen eduskunnan odotetaan käyvän perusteellisen keskustelun muuttuneesta turvallisuusympäristöstä.

Eduskunta käy ensin lähetekeskustelun, minkä jälkeen selontekoa puidaan valiokunnissa. Eduskunnan odotetaan vastaavan selontekoon kirjelmällä, jonka myötä asia palaa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käsiteltäväksi.

Seuraava vaihe mahdollisessa Natoon liittymisessä olisi seuraava selonteko tai tiedonanto eduskunnalle.