Vainikkalan ratapihan paristakymmenestä raiteesta suurin osa on tyhjiä. Normaalisti Vainikkalan ja Venäjän puolella sijaitsevan Buslovskayan rautatiesemien välillä kulkisi vuorokaudessa kymmeniä junia, mutta nyt liikenne on hiljaista.
– Liikenne on puolittunut asiakkaiden omilla päätöksillä, ja asiakaskohtaisesti käymme läpi, miten liikenne voidaan viedä alas, sanoo VR-yhtymän vt. toimitusjohtaja Topi Simola.
Simolan mukaan valtaosa kuljetuksista on raaka-aineita, joille rahdin tilaajat etsivät vaihtoehtoisia tavarantoimittajia. Liikenteen lopettamista helpottaa se, että Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisiä kuljetuksia ei ole.
Yksi merkittävistä VR:n asiakkaista, logistiikkayhtiö Nurminen Logistics on löytänyt Venäjän läpi kulkeneille Kiinan-konttijunille uuden reitin.
Kiinan-konttijunat alkavat toukokuussa kiertää Venäjän kaukaa. Kiinasta junat kulkevat Kazakstanin, Azerbaidžanin ja Romanian kautta Saksaan, Alankomaihin ja Puolaan. Kuljetukset ovat multimodaalikuljetuksia, jolloin kontit kulkevat muutoin junissa, mutta Kaspianmeren ja Mustanmeren ylitys tapahtuu laivoilla.
Kiinan-konttijunien kysyntä on palautunut nopeasti, kun asiakkaille ja lastien vakuuttajille on varmistunut, ettei kuljetuksissa ole Venäjän maariskiä.
– Ensimmäisiin juniin varattiin heti konttipaikkoja, kun ne tulivat myyntiin. Kiinnostusta näyttää oleva viikottaisiin juniin, sanoo myyntijohtaja Marjut Linnajärvi Nurminen Logisticsilta.
Sota toi suomalaiselle logistiikkayritykselle Keski-Euroopan yritykset asiakkaiksi
Viime vuonna Kiinan ja Euroopan välillä kulki lähes 21 000 junaa, joista valtaosa matkasi Venäjän ja Valkovenäjän läpi Keski-Eurooppaan. Sotatoimet ovat peruuttaneet suurimman osan näistä kuljetuksista, ja keskieurooppalaiset yritykset etsivät kuumeisesti uusia tapoja tuoda komponentteja, raaka-aineita ja erilaisia tuotteita Kiinasta.
– Volyymit Venäjän kautta Eurooppaan ovat olleet niin hurjat, ettei millään korvaavalla reitillä pystytä samaa määrää kalustoa käsittelemään, mutta edes osa pystytään nyt hoitamaan.
Valtaosa uudelle eteläiselle reitille siirtyvän Kiinan-konttijunan asiakkaista on keskieurooppalaisia yrityksiä.
– Viime vuonna päätimme, että parin vuoden kuluessa aloitamme operoinnin Euroopassa. Sotatilanne on nopeuttanut tätä suunnitelmaa, sanoo Linnajärvi.
Kahdelle vuodelle asetettu kansainvälistymistavoite näyttää toteutuvan parissa kuukaudessa. Uuden junareitin ansiosta sotatoimien vaikutus yrityksen liiketoimintaan jää pelättyä pienemmäksi.
– Tällä tilanteella on selvästi vaikutuksia, mutta ei niin massiivisia, kuin mitä olisi voinut uutisoinnin ja yleisen tilanteen puolesta arvioida.
Laivapula jarruttaa konttikuljetuksia
Linnajärven mukaan on todennäköistä, että yritys saa varsin nopeasti uudelle reitille kilpailijoita, koska Venäjän kiertäville rautatierahtikuljetuksille on olemassa vain vähän vaihtoehtoja.
Suomalaisyrityksellä on kuitenkin kuukausien etumatka kuljetusten aloittamisessa, ja uusille toimijoille ongelmaksi tulee Kaspianmeren ja Mustanmeren ylittäminen. Konttien kuljettamiseen tarkoitettuja laivoja ei ole saatavilla tarpeeksi.
– Pienen yrityksen etuna on, että pystymme tekemään avauksia nopeammin kuin isot toimijat. Toivotaan, että laivakapasiteettia löytyy lisää, kun kuljetukset lisääntyvät, sanoo Marjut Linnajärvi.
Viimeiset Venäjän läpi kulkevat Kiinan-konttijunat lähdössä Kotkasta
Pääasiäisen aikaan Kotkan satamasta lähtee kaksi konttijunaa, jotka menevät Venäjän läpi Kiinaan. Sen jälkeen Mussalon satamaan on tulossa vielä rahtialus Ruotsin Gävlestä, jossa on lastina sata Kiinaan lähetettyä konttia. Näiden kuljettamiseen tarvitaan kaksi konttijunaa.
Sen jälkeen uusia Kiinan-konttijunia ei ole lähdössä Vainikkalan kautta Venäjälle.
– Myös Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin menevät kuljetukset siirtyvät eteläiselle reitille, jolloin voimme laivata kontit suoraan Rotterdamista.
Linnajärven mukaan yritys käyttää eteläistä reittiä jatkossakin rautatierahtien kuljettamiseen Keski-Eurooppaan, vaikka Venäjän läpi kulkevat suorat Kiinan-konttijunat joskus palaisivat.
Voit keskustella aiheesta 15.4. klo 23 saakka.
Lue lisää: