Uskomattoman nopeasti edennyt Nato-pohdinta käynnistyi virallisesti keskiviikkona, kun hallitus antoi turvallisuusselontekonsa eduskunnalle.
Presidentin ja hallituksen yhdessä kirjoittama selonteko pohjustaa ensi viikolla alkavaa eduskunnan keskustelua Nato-jäsenyydestä tai sen vaihtoehdoista. Valtiojohto ei odotetusti ota kantaa jäsenyyteen, mutta ohjaa ajatuksia jo sen suuntaan.
Valtiojohto varoo ohjaamasta päätöstä liikaa, koska Nato-kannan halutaan kypsyvän eduskunnassa.
Selonteko piirtää odotetun synkän kuvan siitä, miksi myös Suomen on varauduttava pahimman varalle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että maa ei välitä valtioiden suvereniteetista ja pyrkii rakentamaan ympärilleen etupiirejä.
Arviona on edelleen, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Suomi kuitenkin varautuu siihen kohdistuvaan voimankäyttöön, sillä uhkaamiseen tai poliittiseen painostukseen.
Muut vaihtoehdot jättävät toivomisen varaa
Jotakin turvallisuuden varmistamiseksi on selonteon mukaan tehtävä. Turvallisuutta voidaan lisätä satsaamalla omaan puolustukseen, tiivistämällä edelleen yhteistyötä kumppanien kanssa tai liittymällä Naton jäseneksi.
Selväksi käy, että Suomen keskeisille kumppanimaille Yhdysvalloille, Saksalle, Ranskalle ja Britannialle Naton uskotaan olevan aina etusijalla.
Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen tiivistyvää yhteistyötä pidetään tarpeellisena, mutta tässäkin vaihtoehdossa on karikkonsa. Yhdysvaltojen silmissä Nato on ensisijainen rakenne Euroopan turvallisuudelle, eikä julkilausuttuja kahdenvälisiä turvatakuita ole selonteon mukaan myönnetty.
Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei korvaisi selonteon mukaan sekään Nato-jäsenyyttä.
Euroopan unionin merkitys puolustusyhteistyön edistäjänä tunnustetaan. Yhteistyöllä on kuitenkin rajansa, koska valtaosa EU-maista kuuluu Natoon, eikä koe tarpeelliseksi kehittää unionin komento- tai joukkorakenteita.
Selonteossa kuvataan vahvuutta, jota Nato-jäsenyys Suomelle toisi. Jäsenenä Suomella olisi puolellaan liittokunnan pelote ja konfliktissa sen tuki.
Jäsenyyden riskinä mainitaan jännitteiden mahdollinen kasvu Venäjän ja Suomen välisellä rajalla sekä Venäjän vaikutusyritykset hakemusaikana.
Liikkumatila halutaan varmistaa
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä periaatteena on pitää kiinni omista valinnanmahdollisuuksista ja liikkumatilasta.
Ensimmäisen kerran huoli Suomen liikkumatilasta nousi viime vuoden lopulla, kun Venäjä kyseenalaisti Suomenkin mahdollisuuden valita itse turvallisuusjärjestelynsä vaatimalla, ettei Nato ota uusia jäseniä. Suomi aloitti aktiivisen diplomatian ulkovaltoihin varmistaakseen Naton avoimien ovien politiikan jatkumisen.
Huoli suvereniteetin kyseenalaistamisesta ei ole kadonnut, päinvastoin.
Selonteko tekee selväksi, että jos Suomi ei nyt reagoi, sen kansainvälinen asema voi heikentyä ja liikkumatila kaventua. Tämä todetaan Nato-jäsenyyden otsikon alla.
Lue myös:
Seurantajuttu selonteon julkistuksesta
Suomi hakee uutta turvaa – tänään julkaistavassa selonteossa Nato-jäsenyyden plussat ja miinukset