Hyppää sisältöön

Nurmijärveläinen Rauno Rautio aikoo louhia valtavan väestönsuojan omalle tontilleen – turvaan mahtuvat "kaikki, jotka kerkeävät sinne juosta"

Muuttunut turvallisuustilanne on saanut haja-asutusalueiden asukkaat kyselemään väestönsuojien perään. Sellaisen voi rakentaa myös itse, sanotaan ministeriöstä.

Rauno Rautio osoittaa kädellä paikkaa johon hän halauis rakentaa väestönsuojan
Videolla nurmijärveläinen Rauno Rautio esittelee tontillaan sijaitsevaa kalliota, johon hän suunnittelee väestönsuojaa tuhansille kuntalaisille. Kuvaus ja editointi: Antti Kolppo / Yle
Nina Svahn

Nurmijärveläisen Rauno Raution tontti rajautuu jylhään näkymään: maasta kohoaa kymmeniä metrejä korkea kallioseinä.

Näkymättömissä kallion laella on Raution omakotitalo.

– Kallio on 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä, hän sanoo ja viittoilee ympärilleen.

Tähän kallioon Rautio haluaa louhia väestönsuojan tuhansille kuntalaisille. Asiasta on aiemmin kertonut Nurmijärven Uutiset (siirryt toiseen palveluun).

Ajatus syntyi jo kymmenisen vuotta sitten, mutta nyt asia on saanut uutta pontta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Ajattelin, että se tarvitaan tässä kylässä muutenkin, vaikkei olisi minkäänlaista kahinaa tulossa. Mutta kuitenkin on olettamus, että joku voi hyökätä tänne, ja siksi se on tarpeellinen.

Rauno Rautio seisoo kallion edessä mihin hän haluaisi rakentaa väestönsuojan
Kallioluola täytyy räjäyttää riittävän pienin panoksin, etteivät sitä ympäröivät rakennukset vaurioidu, Rauno Rautio korostaa. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Omakotiasujat haluavat kuulla, minne suojautua

Rautio ei ole huolineen yksin.

Omakotiliittoon on tullut joitain huolestuneita yhteydenottoja pientaloasukkailta, kertoo toiminnanjohtaja Marju Silander.

Niiden perusteella ei kuitenkaan ole nähtävissä, että omakotiasukkaat olisivat ryhtyneet rakentamaan itselleen väestönsuojia.

Sen sijaan asukkaat ovat toivoneet, että heidän huolensa yleisten suojien puuttumisesta haja-asutusalueilla kuultaisiin kunnissa – ja että he saisivat itselleen tärkeän tiedon, miten suojautuminen tositilanteessa on järjestetty.

– Se, että on valinnut omakotitalon kerrostaloasumisen sijaan, ei saisi asettaa asukkaita eriarvoiseen asemaan mahdollisessa suojautumistarpeessa, Silander sanoo.

Yleisiä väestönsuojia ei ole monessakaan maakunnassa, eikä niitä löydy edes kaikista suurimmista kaupungeistakaan.

Valtaosa väestönsuojista Suomessa on yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia, jotka on rakennettu asuin- ja liikekiinteistöjen yhteyteen.

Pelastuslaki velvoittaa väestönsuojan rakentamiseen, jos rakennuksen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siellä asutaan tai työskennellään pysyvästi.

"Kunta ei ole huutanut hurraa"

Rauno Rautio olisi valmis aloittamaan kalliosuojansa louhintatyöt vaikka heti.

Toistaiseksi uupuu vielä rakennuslupa, samoin kuin lupa 20 metriä pitkään tieosuuteen luolan suuaukolle.

– Kunta ei ole huutanut hurraa. Kuitenkin uskon, että kunta käsittää tämän jutun ja antaa liittymäluvan.

Liikenneympyrä Klaukkalassa johon Rauno Raitio haluaisi liittymän väestönsuojalleen
Raution täytyy saada Nurmijärven kunnan lupa myös 20 metrin tieosuuteen liikenneympyrästä kalliosuojan eteen. Paikka sijaitsee Klaukkalan Viirinlaaksossa. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Yle ei tavoittanut ketään Nurmijärven kunnasta kommentoimaan Raution suunnitelmaa.

Rautio on vaitonainen siitä, kuinka hän aikoo rahoittaa omien sanojensa mukaan miljoonamittaluokan rakennustyöt.

– Se on osittain salaisuus. Kivimassan myynnistä saa osan. Kivet ovat arvostettua kamaa ja menevät kyllä kaupaksi.

Hän kertoo, että Nurmijärven Klaukkalassa sijaitseva kallioluola voisi toimia autotallina tai teollisuuden käytössä.

Kalliossa on jo nyt kaksi porakaivoa, joten luolaan tulisi käyttövesi.

Rautio arvelee, että jos lupa kunnasta heltiää, louhos olisi valmis kahdeksassa kuukaudessa.

Jos väestönsuojalle tulisi tarvetta, ketkä olisivat tervetulleita kallioluolaan?

– Kaikki ne ihmiset, jotka kerkeävät sinne juosta.

Väestönsuoja toisi turvaa jopa kolmelletuhannelle ihmiselle, Rautio laskeskelee.

Yksinkertaisimmillaan tilapäissuoja on kuoppa maassa

Yksityishenkilö saa halutessaan rakentaa oman väestönsuojan.

Se on sallittua ja jopa suotavaa, sanoo pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen sisäministeriön pelastusosastolta.

– Siihen täytyy tietysti hakea rakennusvalvonnasta rakennuslupa.

Suojan kuntoa valvoo pelastusviranomainen palotarkastusten yhteydessä.

Jarkko Häyrinen, pelastusylitarkastaja, sisäministerön pelastusosasto
Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen sanoo, että yksityisen väestönsuojan rakennuttajaa koskee normaali rakentajan vastuu. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Tilapäisen väestönsuojan saa itselleen vaikka omakotitalon kellarista, Häyrinen lisää.

– Jos kellarissa on tukevat seinät, voidaan sitä vahvistaa esimerkiksi tukemalla parruilla välipohjaa ja lisäämällä hiekkasäkkejä tukemaan seiniä.

Häyrisen mukaan taajamissa viranomaiset saattavat tosipaikan tullen jopa kaivaa tilapäisiä väestönsuojia maahan.

– Kaivetaan yksinkertaisesti maahan kuoppa, ja siihen sitten tehdään seinät, katto ja maavalli päälle.

Hän muistuttaa, että viranomaisilla on useita keinoja väestön suojaamiseen.

Väestöä voidaan esimerkiksi evakuoida turvallisemmalle paikalle. Alueen väestönsuojia voidaan myös käyttää joustavammin siten, että niihin otetaan ihmisiä, jotka eivät muutoin kuulu kyseiseen kiinteistöön.

– Toistaiseksi ei kannata ryhtyä toimenpiteisiin. Jos tilapäissuojia tarvitaan, niin kyllä viranomaiset opastavat, Häyrinen summaa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 26. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Yle selvitti väestönsuojien kapasiteetin viidellä alueella Suomessa – vain Sveitsissä on parempi tilanne, ministeriö vakuuttaa

Väestönsuojien huolto on kuin villi länsi: laki ei edellytä suojanhoitajan nimeämistä – asiantuntija: "Suoja tulisi huoltaa vuosittain"

Suosittelemme sinulle