Hinnat nousevat Suomessa nyt yhtä lujaa kuin juuri ennen 90-luvun lamaa – tästä syystä inflaatio ei kuitenkaan syö sinun asuntolainaasi

Kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 5,8 prosenttia. Näin suuria lukuja nähtiin viimeksi yli 30 vuotta sitten.

Tällaisena aikana pelkkä polttoainetankilla käynti pelottaa, kun dieselin hinta on noussut yli 50 prosenttia ja tavallisen bensakin lähes 40 prosenttia. Hintojen nousu ei rajoitu vain energiaan, ostoskorissa eniten on noussut kahvin, kalan ja päärynöiden hinta.

Kuluttajahintojen voimakkaassa nousussa on taustalla ainakin kaksi poikkeuksellista tekijää:

Ensimmäinen on koronapandemia. Korona-aikana ja elpymisen alkaessa tavaroiden ja tuotteiden kysyntä nousi voimakkaasti. Tehtaat ja niiden tuottamien tavaroiden kuljetusketjut eivät pysyneet kysynnän vauhdissa ja hinnat nousivat.

Toinen iso tekijä hintojen nousun taustalla on Ukrainan sota. Se syöksi öljyn-, kaasun ja polttoaineiden hinnat entistä jyrkempään nousuun. Bensapumpujen lisäksi sota näkyy myös ruokakaupassa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

– Venäjän ja Ukraina ovat huomattavia viljan tuottajia. Lisäksi energian hinta vaikuttaa myös laajemmin maatalouden tuotantokustannuksiin, hän sanoo.

– Korona ja sota ovat poikkeustekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että inflaatio on korkeammalla kuin vuosikymmeniin.

Inflaatio ei syö asuntolainaa

Jos inflaatiosta etsitään jotain myönteistä, niin asuntovelallisen asemaa se on perinteisesti helpottanut. Vanhemmat sukupolvet muistavat hyvin, miten inflaatio “söi” asuntolainan pois kuin itsestään.

Pääsevätkö nuoremmat ikäpolvet nauttimaan samasta ilmiöstä?

Dansken Kuoppamäen mukaan nykypäivää ei voi verrata 1970-lukuun, jolloin palkat ja monet etuudet nousivat automaattisesti vähintään hintojen nousun tahdissa. Tämä oli seurausta palkkaratkaisuissa mukana olleista indeksiehdoista.

– On itse asiassa vähän väärin sanoa, että inflaatio maksoi ennen velat. Pitäisi sanoa, että palkkojen nousu maksoi velat – ja palkkojen nousu johtui siitä, että ne oli indeksoinnilla kytketty inflaatioon. Tämän päivän inflaatio ei auta asuntovelallista samalla tavalla.

Inflaatio on asuntovelalliselle eduksi, jos palkat nousevat enemmän. Ainakaan tänä vuonna näin ei ole käymässä. Valtiovarainministeriön eilisen ennusteen mukaan koko vuoden inflaatio tulee olemaan neljän prosentin tasolla. Tuloja kuvaavan ansiotasoindeksin kehitys jää 2,6 prosenttiin.

Ensi vuonna tilanne kääntyy suotuisammaksi. VM:n arvion mukaan ansiot kasvavat taas niukasti kuluttajahintoja enemmän.

Lue myös:

Inflaatio kiihtyi 5,8 prosenttiin maaliskuussa – näin korkeita lukuja ei ole nähty sitten 90-luvun

Lohi on ennätyskallista eikä ehkä enää halpene – kuluttajan kiusa voi hyödyttää kotimaista kalankasvatusta

Asuntolainojen yleisin viitekorko nousi nollan yläpuolelle ensimmäistä kertaa vuosiin – pääekonomisti odottaa nousun jatkuvan

Jani Kleemola, 34, kertoo, kuinka hintojen noususta tuli "aikamoinen pommi" – kuukaudessa rahaa menee 600 euroa enemmän kuin ennen

Voit keskustella aiheesta 15.4. klo 23 saakka.