Ranskan presidentti johtaa maan ulkopolitiikkaa ja on tuttu näky kansainvälisillä näyttämöillä.
Äärioikeiston Marine Le Pen on laittanut istuvan presidentin Emmanuel Macronin yllättävän tiukoille Ranskan presidentinvaaleissa. He kohtaavat vaalien toisella kierroksella 24. huhtikuuta.
Macron on saanut vaalikampanjoinnin aikana näkyvyyttä Venäjän ja Euroopan välisenä yhteydenpitäjänä.
Sen sijaan Le Penin ulkopoliittiset tavoitteet ovat jääneet enemmän kysymysmerkeiksi, sillä hän on keskittynyt kampanjoinnissaan kansalaisten ostovoimaan.
Venäjä-myönteisenä tunnettu Le Pen valotti tällä viikolla ulkopoliittisia tavoitteitaan muun muassa erillisessä tiedotustilaisuudessa.
Kansallisen liittouman Le Pen sanoi haluavansa korjata "väärinkäsityksiä" ulkopolitiikastaan.
Haluaisi Ranskan pois Naton yhteisestä komentorakenteesta
Le Pen kertoi keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa haluavansa tiivistää Naton ja Venäjän suhteita, kun sota Ukrainassa on ohi.
Hän arvioi tämän olevan niin Ranskan, Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin intresseissä siksi, etteivät Venäjä ja Kiina lähentyisi liikaa.
Le Pen pitäytyy aiemmassa kannassaan puolustusliitto Natosta. Hän haluaisi Ranskan pois Naton yhteisestä komentorakenteesta, kun sota Ukrainassa on ohi. Syynä on se, että Ranska ei “alistuisi” Yhdysvaltojen vallan alle.
Le Pen hakee samaa mallia kuin Ranskalla oli aiemmin vuosikymmenten ajan. Ranska on Naton perustajajäsen, mutta oli pois sen ytimestä vuosina 1966–2009 luodakseen vastapainon yhdysvaltalaisten sotilaalliselle ylivoimalle.
Päätös ajoi pois maasta amerikkalaissotilaat ja siirsi Naton päämajan Pariisista Brysseliin.
Le Pen katsoo, että irtautumalla Naton yhteisestä komentorakenteesta Ranska palauttaisi itselleen suvereniteetin kansainvälistä turvallisuutta koskevissa asioissa.
Hän ei kuitenkaan hylkäisi artikla viiden mukaisia turvatakuita, joiden mukaan jäsenmaat ovat sitoutuneita auttamaan, mikäli johonkin jäsenmaahan hyökätään.
Le Pen Putin-yhteyksistä: Olen vain puolustanut Ranskan intressejä
Le Pen on puhunut Venäjän presidentti Vladimir Putinista ihailevasti, saanut Venäjältä vaalirahaa ja kannattanut Krimin liittämistä Venäjään.
Ranskalaiset eivät kuitenkaan näyttäneet rankaisevan Le Peniä tämän Venäjä-yhteyksistä ainakaan vaalien ensimmäisellä kierroksella.
Vaaleissa ranskalaisia on huolestuttanut Ukrainaa enemmän oma talous ja ostovoima – teemat, joita Le Pen on pitänyt esillä kampanjassaan.
Emmanuel Macronin odotetaan kuitenkin iskevän toisen kierroksen kampanjoinnissa surutta Le Penin Venäjä-yhteyksiin.
Le Pen sanoi tiedotustilaisuudessa, että hänen aiemmat Putin-lausuntonsa on ymmärretty väärin.
Hän katsoo vain puolustaneensa Ranskan intressejä suhteissaan Kremliin.
Le Pen on tuominnut Venäjän hyökkäyksen, mutta on vastustanut Venäjälle asetettavia tiukkoja talouspakotteita ranskalaisten ostovoimaan vedoten.
Le Pen täsmensi näkemyksiään France Inter -radiokanavan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) tiistaina. Hän sanoi, ettei vastusta muita Venäjä-pakotteita paitsi öljyyn ja kaasuun kohdistuvia.
Syyksi hän nimesi sen, ettei halua ranskalaisten kärsivän pakotteiden seurauksista.
Le Pen on kannattanut ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista Ranskaan.
Le Pen haluaa vapautua "Brysselin pakkopaidasta"
Le Pen kertoi tiedotustilaisuudessa myös, että hän haluaa löyhemmän version EU:sta, mutta pitäisi Ranskan unionin jäsenenä.
Hän totesi, että "Frexit" eli Ranskan ero EU:sta ei ole puolueen tavoite.
– Ei kukaan ole Eurooppaa vastaan. Haluamme uudistaa EU:ta sisältäpäin. Mitä enemmän vapaudumme Brysselin pakkopaidasta samalla kun pysymme EU:ssa, sitä enemmän katsomme laajempaa maailmaa.
Le Pen ei vaadi enää myöskään euroeroa.
Se kuitenkin tiedetään, että hänen tavoitteensa on korvata nykyinen Euroopan unioni "vapaiden ja suvereenien Euroopan kansakuntien liitolla". Se lopettaisi nykyisenlaisen EU:n, joka on Le Penin mielestä ideologian ohjaama federalistinen supervaltio.
Hänen ohjelmansa tähtää muun muassa Ranskan jäsenmaksujen pienentämiseen ja siihen, että Ranskan kansalliset lait olisivat ensisijaisia EU-lainsäädäntöön nähden.
Lähteinä käytetty myös: Le Figaro, BFMTV, France Inter, TF1
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 15. huhtikuuta kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Analyysi: Macron lähtee toiselle kierrokselle ennakkosuosikkina, Ranska pahasti jakautuneena