Ylen MOT-toimitus selvitti, millaisilla keinoilla erilaiset yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt hankkivat ihmisten perintörahoja. Selvityksestä paljastui, että testamenttilahjoitusten hankintaan liittyy eettisiä ongelmia.
Yhdistykset ja säätiöt ovat pyytäneet lahjoituksia esimerkiksi mainoskampanjoiden avulla. Verottajan mukaan niille päätyy varoja vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Kaikkiaan omaisuutta periytyy vuosittain 5–7 miljardia euroa.
Perintörahat ovat järjestöille houkutteleva ansaintakeino. Ne eivät maksa testamentin kautta saaduista lahjoituksista lainkaan veroja.
Järjestöjen työntekijät antavat testamentin tekemiseen liittyvää puhelinneuvontaa. Lisäksi he laativat ilmaiseksi testamentteja, jos henkilö antaa järjestölle osan perinnöstään.
Itä-Suomen yliopiston perhe- ja jäämistöoikeuden professori Antti Kolehmainen kritisoi järjestöjen toimintaa.
– Jos mukana on testamentin laatijan ja saajan palkollinen, esimerkiksi lakimies, on vaarana, että testamenttiin muodostuu niin sanottua vierasta vaikutusta. Sitä testamentissa ei saisi olla, Antti Kolehmainen sanoo.
Testamentti edustaa tekijänsä viimeistä tahtoa. Sen voi kirjoittaa itse vaikka ruutupaperille, mutta muotomääräyksien on täytyttävä.
Oletuksena koko omaisuus järjestölle
Osa järjestöistä esittelee verkkosivuillaan mallitestamentteja. Näitä testamenttipohjia voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos henkilö haluaa laatia testamentin itse.
Monessa mallissa oletuksena on, että testamentin tekijä antaa koko omaisuutensa täydellä omistusoikeudella järjestölle tai säätiölle. Mallitestamentteja on muun muassa Maailman Luonnon Säätiö WWF:llä, eläinsuojeluyhdistys SEY:llä, Patmos Lähetyssäätiöllä sekä Syöpäsäätiöllä.
MOT:n haastattelemia asiantuntijoita mallitestamentit epäilyttävät.
– Valmis testamenttipohja on vähän vaarallinen siinä, että se saattaa johtaa harhaan, että mitä se testamentin tekijä todellisuudessa haluaa. Niissä lähdetään liikkeelle testamentin saajan tarpeista eikä siitä, miten testamentin tekijä haluaa omaisuutensa jakautuvan, professori Antti Kolehmainen sanoo.
Vapaat kädet perintörahojen käyttöön
MOT:n selvityksen mukaan suurin osa järjestöistä haluaa saada vapaat kädet perintörahojen käyttöön. Esimerkiksi eläinsuojeluyhdistys SEY, Suomen lähetysseura ja Suomen Pipliaseura ohjeistavat välttämään yksityiskohtaisia määräyksiä. Näin suositellaan myös Vastuullisen lahjoittamisen yhdistyksen vetämässä Hyvä testamentti-kampanjassa. Siinä on mukana lähes 30 eri järjestöä.
MOT:n haastattelemat asiantuntijat ovat toista mieltä: perinnönjättäjän kannattaa määritellä se, mihin varat saa käyttää.
– Monella toimijalla voi olla rahojen käyttöön hyvin laaja kenttä kännykkälaskuista, sähkölaskuista ja pikkujoulukuluista lähtien. Jos haluaa varmistaa, että varat menevät omaa sydäntä lähellä olevan toiminnan tukemiseen, kannattaa se testamentissa määrätä, toteaa asianajaja Harri Kontturi.
Osa järjestöistä tarjoutuu myös säilyttämään testamentin omissa tiloissaan.
– Jos se ainoa kappale testamentista on yhdistyksellä, vaikeuttaa se herkästi testamentin peruuttamista, Antti Kolehmainen sanoo.
Testamentteja tekoon puhelimitse
Lähestyimme sähköpostitse yli 30:a järjestöä ja kysyimme heiltä testamenttilahjoitusten mahdollisuudesta. Käytimme poikkeuksellisia tiedonhankintakeinoja, eli emme kertoneet olevamme Ylen toimittajia.
MOT-toimitus perehtyi selvityksessä erityisesti Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsenjärjestöjen toimintatapoihin. Yhdistykseen kuuluu yli 70 jäsenjärjestöä, jotka ovat esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä ja muiden alojen toimijoita.
Suuri osa ohjasi kääntymään testamenttiasioissa asianajotoimiston puoleen. Osa järjestöistä kieltäytyi antamasta lainopillista apua testamentin laatimisessa.
Joillekin järjestöille asia ei ollut ongelma. Testamentti tarjouduttiin tekemään esimerkiksi puhelimitse.
Testi paljasti “idean myymistä”
Osana selvitystä MOT pyysi vähän alle 80- vuotiasta Leilaa soittamaan neljälle järjestölle. Halusimme selvittää, millaisia käytännön neuvoja yhdistykset ja säätiöt antavat testamentin tekemiseen.
Suomen Pelastusarmeijan Säätiön puhelu erottui joukosta.
Säätiön testamenttivastaava vaikutti päättäneen soittajan puolesta, kuinka tämän omaisuus jaettaisiin.
Itä-Suomen yliopiston perhe- ja jäämistöoikeuden professori Antti Kolehmainen pitää puhelun sisältöä arveluttavana. Hänen mielestään testamentin laatijalle myytiin puhelussa ajatus siitä, että lapsille jätettäisiin perinnöstä vain lakiosa.
– Pitäisi kuitenkin miettiä ja ottaa selville se, että miten tämä testamentin tekijä haluaa omaisuutensa jakautuvan. Ei lähteä liikkeelle siitä, että yhdistys saa vapaaosan ja näille lakiosaperillisille tulee lakiosa, Kolehmainen sanoo.
Pelastusarmeijan mukaan heillä ei ole tiedossa ongelmia testamenttivastaavan toimintaan liittyen. Ylisihteeri Saga Lipon mukaan säätiö tekee vuosittain kymmeniä testamentteja.
Pelastusarmeijan testamenttivastaava kiertää ihmisten luona eri puolilla Suomea laatimassa testamentteja.
– Meillä on säännölliset tapaamiset hänen kanssaan ja hän kertoo tästä työstään. Tietysti on paljon sellaista tietoa, mikä ei kuulu kenellekään muulle. Ihmiset kertovat esimerkiksi omasta elämästään. Kaikkea tätä tietoa hän ei voi jakaa, Lippo sanoo.
Testamenttilahjoituksia ei valvota
Vastuullisen lahjoittamisen yhdistyksen VaLan pääsihteeri ei näe ongelmallisena sitä, että edunsaajajärjestöjen edustajat laativat ihmisille testamentteja.
– Jos testamenttiasioihin perehtynyt henkilö on järjestössä töissä ja saanut esimerkiksi lakikoulutuksen, niin silloin hän varmasti myös noudattaa sen ammatin eettisiä ohjeita ja lainsäädäntöä, sanoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.
Esimerkiksi Pelastusarmeijan testamenttivastaavalla ei ole juristin koulutusta, vaikka Vastuullisen lahjoittamisen yhdistys tätä suosittelee.
Tornikosken mukaan VaLa ry ei suosittele, että ihmisten testamentteja säilytettäisiin järjestöjen tiloissa. Perinnön käyttötarkoituksen suhteen yhdistys ei kannata tiukkoja määräyksiä.
– Kun testamentti konkretisoituu vaikka 15 vuoden päästä, niin yhdistyksen toiminta on muuttunut. Jos perinnön käyttötarkoitus on määritelty hyvin yksityiskohtaisesti, voidaan joutua miettimään jopa sitä, ettei perintöä voida vastaanottaa yhdistyksessä.
Yhdistyksellä ei ole konkreettisia ohjeita jäsenjärjestöilleen siitä, kuinka perintörahoja on kerättävä.
– Jokaisen järjestön, joka testamenttilahjoituksia pyytää ja ottaa vastaan, on hyvä käydä omassa organisaatiossaan läpi, että tehdäänkö me kaikki oikein, hyvän varainhankinnan ja hyvän hallinnon ohjeistusten puitteissa, Tornikoski sanoo.
Toisin kuin rahankeräyksiä, viranomaiset eivät valvo testamenttilahjoituksia. Käytännössä mitään valvontaa ei ole.
Katso uusin MOT: Hyväntekijät testamenttirahojen jäljillä Yle Areenassa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 26.4. 2022 klo 23 saakka.